Masentunut tai kireä kotiäiti tekee lapsilleen karhunpalveluksen!
Huolestuttaa tämä nykyinen lasten kotihoitohysteria. Hoetaan vain laumana kiintymyssuhdeteoreetikkojen perässä, kuinka alle 3-vuotiaiden paikka on koti ja samalla unohdetaan samojen tutkijoiden teoriat siitä, että masentunut tai arvaamaton lapsen pääasiallisen kiintymyssuhteen kohde (lue äiti) on pahinta, mitä lapsen kiintymyssuhteiden kehitykselle voi tapahtua.
Kotona ollaan hampaat irvessä, vaikka lapsen isä sen takia jää lapselle täysin viraaksi, kun joutuu tekemään pitkiä työpäiviä korvatakseen äidin matalan ansiotason, taloudelliset huolet masentavat vanhempia ja kiristävät kodin ilmapiirin, äiti on huolten uuvuttamana ja vailla riittäviä aikuiskontakteja ja mielekästä tekemistä kireä ja altis masentumaan. Ja tämä nyt sitten muka olisi lapsille hyväksi!
Tietysti on taloudellisesti huoletonta kotiäitiaikaa viettäviä, sellaisia, jotka ovat omimmillaan kotiäiteinä, miehiä, joista on kiva, kun vaimo on kotona ja joiden ei silti tarvitse stressata perheen elättämisestä yksin,mutta tälläkin palstalla näkee, kuinka väsyneitä, uupuneita, masentuneita ja kireitä monet kotiäidit ovat. Mutta sisu ei anna antaa periksi siitä ylimitoitetusta superäidin ja -perheen kuvasta, johon ilmeisesti kuvitellaan kaikkien muiden pystyvän.
Kun ensimmäinen kaiken tämän kokenut lapsisukupolvi alkaa nyt hiljalleen lähestyä teini-ikää, niin mahtaa kohta taas otsikoty nuorten pahoinvoinnista lisääntyä huimasti.
Kommentit (37)
että puhutte nyt joka tapauksessa aivan marginaaliryhmästä, ette voi mitenkään tarkoittaa että lähes kaikki kotiäidit ovat niin masentuneita ja rikki ettei heidän edes kannata yrittää... koska jos näin on, niin mennään kaikki samantien ladon taakse, meidän sukupolvi on ihan turha.
joo, on oikeaa masennusta johon tarvitaan lääkitystä ym ym, mutta nykyään on kyllä paljon sitäkin että a)on liikaa aikaa masentua b)kuvitellaan että elämän pitää olla tosi kivaa, ollaan ns.minäkeskeisiä.. ja näitä ongelmia vanhemmat vois yhdessäkin ratkoa niin ettei automaattinen ratkaisu ole antaa omia lapsia toiselle hoitoon. oikeasti, kyllä suurimman osan vanhemmista pitäisi pärjätä OMIEN LASTENSA KANSSA.
että nämä pahoin masentuneet kotiäidit eivät tajua omaa tilannettaan. Ovat väkisin kotona ja lapset kärsivät, kun äiti itkeskelee päivät pitkät.
ehkä teidän kannattais jotenkin auttaa heitä eikä tulla tänne mollaamaan noin.. nää ainaiset aloitukset kertoo mun mielestä siitä, että omassakin mielessä kolkuttaa että oisko pitänyt jaksaa vähän paremmin..
siitähän tässä on kysymys- äitiä ei saa jättää yksin "kultaiseen häkkiin"
t. kotitäitinä melkein 4 v ollut
ehkä teidän kannattais jotenkin auttaa heitä eikä tulla tänne mollaamaan noin.. nää ainaiset aloitukset kertoo mun mielestä siitä, että omassakin mielessä kolkuttaa että oisko pitänyt jaksaa vähän paremmin..
Eikös ole jännää? Ei ole minun asiani auttaa vakavasti masentunutta. Hakekoot ammattiapua, sillä minulla on ihan tarpeeksi hommaa työssäkäyvänä äitinä.
yrittäessään yksin elättää perhettään. Ei heillä ole sen enempää ylimääräisiä voimavaroja kuin kotiäideilläkään.
siitähän tässä on kysymys- äitiä ei saa jättää yksin "kultaiseen häkkiin"
t. kotitäitinä melkein 4 v ollut
meillä minä (siis äiti) elätän yksin perhettä kun mies hoitaa pitkäaikaissairaita lapsiamme kotona... enkä kyllä koe että meiltä kummaltakaan olis voimavarat täysin loppu, vaikka elämä potkiikin eikä rahaakaan ole.. sen jälkeen kun on muutaman kerran pelännyt että oma lapsi kuolee niin sitä ei koko ajan vatvo vaan, että onpa rankkaa... vaan oikeesti jopa nauttii elämästä sellasena kun se on, ihan vaan siksi että ollaan kaikki elossa ja vieläpä yhdessä :)
miehiäkin on monenlaisia...jotkut vaihtaa vaippoja, jotkut ei
t.nro 23
Monet äidit ihan oikeasti sekoavat kotona. Ilkeimmät ja ahdasmielisimmät tuntemani ihmiset ovat kotiäitejä, valitettavasti (tähän mainittakoon että myös paras ystäväni on kotiäiti).
Ihmettelen suuresti näitä kotiäitejä, joilla ei ole muka aikaa tehdä kotitöitä ("tehköön mies kun tulee töistä") mutta on aikaa viettää n. 5 tuntia päivässä netin keskustelupalstalla.
Siis äiti lienee poissa työelämästä, että saa masennuksensa hoidettua. Mitäs se hyödyttäis, että isä (ainoa tienaaja) jäis kotiin hoitamaan lapsia? Äiti olis edelleen masentunut ja poissa työelämästä.
Kieltämättä ihmettelen työkaverin kotiäitiys-pakkomiellettä. Esikoinen piti laittaa virikehoitoon jo ennen kakkosen syntymää ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että molemmille pitää saada virikepaikka. Ja kyllä, äiti rypee kotona masentuneena ja itkeskelee. Ei mitään järkeä koko touhussa. Jos se kotihoito on niin tärkeää, niin eikö isä voisi jäädä kotiin?
[/quote]
Siis äiti lienee poissa työelämästä, että saa masennuksensa hoidettua. Mitäs se hyödyttäis, että isä (ainoa tienaaja) jäis kotiin hoitamaan lapsia? Äiti olis edelleen masentunut ja poissa työelämästä.
Parasta olisi, että olisivat kokopäiväisesti, mutta se kotiäitiys-pakkomielle ei anna periksi.
aivan harvinaisen tyhmä! mistähän sinäkin kuvittelet tietäväsi mikä sille perheelle on parhaaksi? jospa pitäisit huolta omasta perheestäsi, muiden asioihin sulla ei ole nokan kopauttamista. et mitenkään voi ulkopuolisena, vaikka olisit tämän kyseisen äidin äiti, tietää mitä he elämältään haluavat ja mitä he aikovat asioille tehdä.
ai että on taas sekopäitä koko palsta täynnä, niin tärkeitä ja tietävinään kaiken, vaikka tuskin tietää mitään.
aivan harvinaisen tyhmä! mistähän sinäkin kuvittelet tietäväsi mikä sille perheelle on parhaaksi? jospa pitäisit huolta omasta perheestäsi, muiden asioihin sulla ei ole nokan kopauttamista. et mitenkään voi ulkopuolisena, vaikka olisit tämän kyseisen äidin äiti, tietää mitä he elämältään haluavat ja mitä he aikovat asioille tehdä.
ai että on taas sekopäitä koko palsta täynnä, niin tärkeitä ja tietävinään kaiken, vaikka tuskin tietää mitään.
Kyseinen äiti selostaa elämäänsä aika tarkkaan blogissaan, joten tiedän tilanteen. Onhan se nyt selvää, että lapsilla olisi parempi olla edes osa päivästä terveen aikuisen kanssa kuin katsella äidin itkeskelyä. Onneksi ovat edes osan viikkoa virikkeillä.
Sekopää taidat olla itse. Ihan tiedoksi vain, että joskus tietää asiat jossakin toisessa perheessä paremmin kuin täällä av:lla halutaan uskoa.
että haukut häntä täällä, sen sijaan että olisit tukena. sitäpaitsi hän on aikuinen ihminen ja tekee omat ratkaisunsa ja näyttää siltä että sun on sitä todella vaikea sulattaa.
että haukut häntä täällä, sen sijaan että olisit tukena. sitäpaitsi hän on aikuinen ihminen ja tekee omat ratkaisunsa ja näyttää siltä että sun on sitä todella vaikea sulattaa.
En missään. En vain ymmärrä, miten tuollainen voisi mitenkään olla lapsille hyvä vaihtoehto.
monilla on todella huono asema työmarkkinoilla ja töihinpaluu pelottaa, koska ei edes ole mitään paikkaa mihin palata, koska viime pätkä loppui äitiyslomaan.
Silloin on helppo sanoa värisevällä äänellä, että kyllä Äidin paikka on kotona lastensa kanssa. (ja pipo kireenä vetää hiekkalaatikon viertä, kun ei tiedä mitä tekee jos ei raskaudu hyvissä ajoin ennen kuin esikoinen täyttää 3)
Juuri siitä on kyse. Ei riitä, että äiti haahuaa samssa fyysisessä tilassa, pitää olla myös läsnä. Eikä pelkästään sitä, vaan masentunut äiti ei pysty olemaan vahva ja turvallinen äiti ja lapset joutuvat kasvamaan pelon ja epävarmuuden vallassa.
Kireä äiti ei ole johdonmukainen, eikä peilaa lasta luotettavasti. Lapsi kiintyy turvattomasti, koska äidin reaktiosta ei koskaan tiedä, ei voi ennustaa, mitä asiasta x milloinkin seuraa. Lapset tarvitsevat ennen kaikkea johdonmukaisuutta ja turvaa ja sitä masentunut tai ihan vain kireä vanhempi ei pysty antamaan.
Lasten pistäminen hoitoon ei tietenkään ole automaattinen lääke äidin masennukseen, mutta suo sentään lapselle hengähdysaikaa kodin ilmapiiristä ja lisäksi hänen ollessaan kotona siellä on toivon mukaan masentuneen vanhemman lisäksi terve toinen vanhempi, jolloin masentuneen vanhemman vahingollinen vaikutus tasoittuu.