Minulla on huono itsetunto ja minulle oli arvosteleva ystävä

Tai eihän sellaista epäitsevarmaa arvostelijaa tietenkään oikeasti voi ystävänä pitää siis häneltä minulle päin, mutta itse oli kyllä hänelle päin ystävä. Emme ole enää tekemisissä, mutta kyllä harmittaa, etten tullut sanoneeksi hänelle, että "et sinäkään ainakaan osannut toimia ystävän, jolla on huono itsetunto, kanssa" ja moittinut häntä nimenomaan siitä, missä hän mätti. Minä nimittäin päätin lopettaa ystävyyteni hänen kanssaan, ja hän soitteli perääni ihmetellen sitä. Sanoin vain, että olen muuttunut (tajunnut, miten hän sorsi minua) ja etten kaipaa enää tavata.
Myöhemmin kirjoitin hänelle kirjeen, missä syytin häntä teoista, jotka olivat minua loukanneet, että hän olisi voinut oppia itsestään jotain. Mutta hän vain vastasi lässyttämällä takaisin, että taidan olla herkkä. Aivan, jotkut ihmiset saattavat olla, eikä se oiekuta häntä olemaan oppimatta käytöstapoja herkkien seurassa.
Niin siihen kohtaan kun ois osannut sanoa, että "niin, mulla on huono itsetunto, eikä sinusta ollut minulle koskaan mitään hyötyä sen kohentamisessa, vaan päinvastoin haittaa, sinä et osaa olla ystävä sellaiselle, jolla on huono itsetunto, "haista paska"". Kyllä nyt hymyilyttäis, jos oisin sanonut sille mitä se ei osaa. Piti itseään niin kovinkin hienona ystävänä ja hyvänä ystävänä. Olisin halunnut, että tajuaa, että no, ainakaan yhden kerran: ET OLLUT. Enkä mä ole ainoa, joka häntä on ruvennut välttelemään.