Miksi Kandeissa lopetettiin lehmä, jossa oli vasikka jumissa?

Jos olet sattunut näkemään elokuvan Maa on syntinen laulu tietäisit, että on niitä paloiteltu Suomessakin. Sitä en osaa sanoa, joutuvatko kandit töihin osaamatta sitä.

Lehmät eivät taida enää nykyään olla niin kalliita, että kannattaa vasikka paloitella ja säästää lehmä.

Eri asia, jos vasikka oli ollut kuolleena jo niin pitkään, että lehmä olisi ollut mennyttä muutenkin.

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Olisko lehmällä taipumusta tällaiseen ongelmaan? Siinä vaiheessa katsottu että parempi lopettaa se kuin riskeerata taas uusi kuollut, jumiutunut vasikka?

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Jos tarkoitat sitä Kainuussa ollutta kandia, niin hänellähän oli sarjan vaativimmat työskentelyolosuhteet. Tolkuttoman pitkiä päivystysrupeamia, pitkien välimatkojen suhaamista ympäri maakuntaa ja samalla joutui totuttelemaan ajamiseen, potilaina suureksi osaksi nautoja yms. isoja tuotantoeläimiä ja pisteenä iin päällä kuvausryhmä kintereillä. En siis ihmettele, että aina hän ei jaksanut olla yhtä pokerinaama kuin jo kokenut ja karaistunut el.

Ainakin ne totes siinä että todennäkösesti ollut kuollut jo pidempään eli veikkaan sitä syyksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Jos tarkoitat sitä Kainuussa ollutta kandia, niin hänellähän oli sarjan vaativimmat työskentelyolosuhteet. Tolkuttoman pitkiä päivystysrupeamia, pitkien välimatkojen suhaamista ympäri maakuntaa ja samalla joutui totuttelemaan ajamiseen, potilaina suureksi osaksi nautoja yms. isoja tuotantoeläimiä ja pisteenä iin päällä kuvausryhmä kintereillä. En siis ihmettele, että aina hän ei jaksanut olla yhtä pokerinaama kuin jo kokenut ja karaistunut el.

Ei nuo olosuhteet selitä sitä jatkuvaa epävarmuutta ja suoranaista ahdistuneisuutta. Enkä tarkoita tätä pahalla, mutta mielestäni hänestä välittyi kuva ettei hän alitajuisesti kestä sitä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Jos tarkoitat sitä Kainuussa ollutta kandia, niin hänellähän oli sarjan vaativimmat työskentelyolosuhteet. Tolkuttoman pitkiä päivystysrupeamia, pitkien välimatkojen suhaamista ympäri maakuntaa ja samalla joutui totuttelemaan ajamiseen, potilaina suureksi osaksi nautoja yms. isoja tuotantoeläimiä ja pisteenä iin päällä kuvausryhmä kintereillä. En siis ihmettele, että aina hän ei jaksanut olla yhtä pokerinaama kuin jo kokenut ja karaistunut el.

Ei nuo olosuhteet selitä sitä jatkuvaa epävarmuutta ja suoranaista ahdistuneisuutta. Enkä tarkoita tätä pahalla, mutta mielestäni hänestä välittyi kuva ettei hän alitajuisesti kestä sitä työtä.

Hänhän mainitsi olevansa todella kova perfektionisti, mikä voi heijastua myös ahdistuneisuutena. Totta, että eläinlääkärin työssä on oltava vastuuntuntoinen, tarkka ja täsmällinen mutta ylenpalttinen perfektionismi alkaa kyllä syödä työpanosta. Jospa hän kokemuksen lisääntyessä ja ammatillisen perspektiivin laajetessa pystyisi hölläämään täydellisyyden tavoittelustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Jos tarkoitat sitä Kainuussa ollutta kandia, niin hänellähän oli sarjan vaativimmat työskentelyolosuhteet. Tolkuttoman pitkiä päivystysrupeamia, pitkien välimatkojen suhaamista ympäri maakuntaa ja samalla joutui totuttelemaan ajamiseen, potilaina suureksi osaksi nautoja yms. isoja tuotantoeläimiä ja pisteenä iin päällä kuvausryhmä kintereillä. En siis ihmettele, että aina hän ei jaksanut olla yhtä pokerinaama kuin jo kokenut ja karaistunut el.

Ei nuo olosuhteet selitä sitä jatkuvaa epävarmuutta ja suoranaista ahdistuneisuutta. Enkä tarkoita tätä pahalla, mutta mielestäni hänestä välittyi kuva ettei hän alitajuisesti kestä sitä työtä.

Voi myös olla, että kyseinen työpaikka ei ollut hänen luonteelleen sopivin. Sellainen pieneläinklinikka, jossa se suomenruotsalainen kandi oli, olisi saattanut olla parempi. Ei olisi tarvinnut olla yksin vastuussa kaikesta, valvoa tolkuttomia päivystysputkia ja ajaa tukka putkella pitkin maakuntaa.

Miksi lehmä pitäisi säästää, kun kuolleeksi ja lihoiksi se päätyy kuitenkin jossain vaiheessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta se yksi kandi on niin epävarma ja arka, että pahaa tekee. Onkohan oikea alavalinta..

Jos tarkoitat sitä Kainuussa ollutta kandia, niin hänellähän oli sarjan vaativimmat työskentelyolosuhteet. Tolkuttoman pitkiä päivystysrupeamia, pitkien välimatkojen suhaamista ympäri maakuntaa ja samalla joutui totuttelemaan ajamiseen, potilaina suureksi osaksi nautoja yms. isoja tuotantoeläimiä ja pisteenä iin päällä kuvausryhmä kintereillä. En siis ihmettele, että aina hän ei jaksanut olla yhtä pokerinaama kuin jo kokenut ja karaistunut el.

Ei nuo olosuhteet selitä sitä jatkuvaa epävarmuutta ja suoranaista ahdistuneisuutta. Enkä tarkoita tätä pahalla, mutta mielestäni hänestä välittyi kuva ettei hän alitajuisesti kestä sitä työtä.

Hänhän mainitsi olevansa todella kova perfektionisti, mikä voi heijastua myös ahdistuneisuutena. Totta, että eläinlääkärin työssä on oltava vastuuntuntoinen, tarkka ja täsmällinen mutta ylenpalttinen perfektionismi alkaa kyllä syödä työpanosta. Jospa hän kokemuksen lisääntyessä ja ammatillisen perspektiivin laajetessa pystyisi hölläämään täydellisyyden tavoittelustaan.

Jotenkin tunnistin hänessä itseni niin selvästi että tuntui pahalle. Itsekin kouluttauduin aikanaan alalle, jossa oli paljon vastuutta ja jossa päätökset piti tehdä käytännössä yksin. Ja virheiden tekeminen olisi ollut äärimmäisen vakavaa. Muistan sen jatkuvan alitajuisen ahdistuneisuuden ja pelon, joka oli aina läsnä töihin lähtiessä. Ja minäkin toivoin, että se helpottaa kokemuksen mukana, mutta eihän se koskaan helpottanut. Perfektionistin luonne esti näkemästä totuutta tai hyväksymästä sitä, mutta kun mieli alkoi väsyä, oli pakko antaa periksi.

No, ehkä hän kuitenkin pärjäilee.

Käsittääkseni kyse oli siitä, että jo jonkin aikaa kuolleena kohdussa lojottanut vasikka oli saattanut tulehduttaa kohdun ja koko lehmän jo niin pahasti, että leikkaaminen olisi saattanut olla turhaa. Ymmärsin, että puhuttiin kyllä keisarinleikkauksesta eikä vasikan sahaamisesta. Mulle teki pahaa kattoa, kun kumautti naudalta tajun pois. Ihan riittävän vaativaa jo sinällään, en kaivannut enää mitään paloitteluja siinä.

Tämä suureläimiä hoitanut kandi oli kovan paikan edessä monta kertaa. Jo pelkästään autolla ajelu hirvittäviä kilometrejä ja tosi pitkiä päiviä, ja siihen päälle vielä vaativia maatalouskeissejä - ei käynyt kateeksi. Varsinkin kun suomenruotsalainen sai hoitaa siistillä klinikalla söpöjä koiria ja sai vielä konsultaatioapua lähes koko ajan. Kolmas oli sitten se heppatyttö, jonka työt oli vaatimustasoltaan ehkä siltä väliltä.

Käytetäänköhän Suomessa muitakaan Polin keinoja? Sitä metallilaitetta millä se vetää ja vinssaa isoja vasikoita kohdusta ulos tai niitä muovirenkaita?, joilla hoidetaan porsaiden ulos luiskahtaneita peräsuolia...? Siinä on kyllä mies oikeassa ammatissa ja hienoa katsoa, kuinka vuosikymmenten kokemus näkyy.

Se Virossa opiskellut kandi oli mielestäni oikealla tavalla luonteva ja jopa ronski. Tykkäsin kovasti. Suomenruotsalainen tyttö oli sellainen stereotyyppi, varmasti tulee hyvä eläinlekuri hänestäkin. Se Kainuussa työssä ollut kandi taas jännitti tosi paljon, näkyi jo niissä loppukokeissakin. Haukkasiko liian ison palan ottaessaan moisen vastuun? Ei ole helppoa olla maalla eläinlääkärinä, jossa ne eläimet ovat enemmän taloudellisia hyödykkeitä, kuin mitään lemmikkejä. Siinä on iso vastuu kyllä kaikin puolin ja varmasti paineita muutenkin nuorena naisena.

Ohis, mutta on kyllä hurjannäköistä se touhu, kun Pol tunkee ulosluiskahtaneita kohtuja takaisin lehmän sisään ja vielä ne pystyvät poikimaan uudemmankin kerran. :o

Ehkä Suomessa siitä kuolleesta lehmästä ja vasikasta maksetaan joku säällinen korvaus, vakuutuksista tai jostain tuista ja USA:ssa joko ei makseta tai huomattavasti pienempi summa ja siksi emä yritetään pelastaa viimeiseen asti...?

Pol tekee myös töitä sellaisella alueella, että siellä asuu mm. paljon amisseja. He eivät mitään miljonäärejä ole; yhdenkin lehmän menetys sellaisella tilalla voi olla todella iso isku perheen taloudelle, joten Pol tekee kaikkensa että saisi lehmän pelastettua.

Paljonko maksaa yksi lehmä? Meinaan putkimiehen käynti on aina vähintään 500, jos eläinlääkärin käynti on edes samoissa hinnoissa niin kannattaako yhden elukan takia semmoista edes paikalle soitella?

OT, mutta minulle tuli yllätyksenä se, kun se suomenruotsalainen kandi sanoi että yleensä el-opiskelijat tähtäävät nimenomaan kunnaneläinlääkäriksi eivätkä yksityisille pieneläinklinikoille/eläinlääkäriasemille. Olisin kuvitellut, että asetelma olisi ollut juuri toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko maksaa yksi lehmä? Meinaan putkimiehen käynti on aina vähintään 500, jos eläinlääkärin käynti on edes samoissa hinnoissa niin kannattaako yhden elukan takia semmoista edes paikalle soitella?

Eläinlääkärin tuleminen paikalle muistaakseni olisi jotain 150e.

Se on hiukan hankalaa esim. sikaloissa, koska eläinlääkärin pitäisi tulla kuolleena syntynyt possu toteamaan kuolleeksi. Niitä kuitenkin tulee jokaisessa poikueessa. Eli aika paljon saisi maksaa loppujen lopuksi.

Kyllähän se on saamattomuutta jos eläinlääkäri ei sahaa kuollutta vasikkaa kohtuun ja ota palasina pois. On näitä tehty ennenkin valmiiksi kuolleille, toiset lehmät siitä selviää toiset eivät. Se on riskipeliä, kuten kaikki navetalla. 

Meillä on paloteltu ja emä poiki sen jälkeen vielä monta kertaa.  Joskus emä on niin heikossa hapessa, että on viisaampi pelastaa lihat ja teurastaa ennen lääkintää se syötäväksi. Meilläkin teurastetaan toivottomat tapaukset tai loukkaantuneet pois kuleksimasta. Hyvät lihat ja riittää pitkään.