Lue keskustelun säännöt.
Tuntuvatko sterilisaatiosuunnitelmani mielestänne järkeviltä?
01.04.2018 |
Olen 38-v. Kaksi teini-ikäistä lasta on. Mies ja lasten isä on 40-v.
Hormonikierukka oli 5 vuotta ja uutta en tahtonut. Syynä etenkin hiustenlähtö: kalju jo paistoi päälaella ja hiukset palasi kun kierukka poistettiin. Lisäksi vuodot oli Mirenalla todella pitkät. Kondomi ärsyttää limakalvoja ja on rasittava käytössä pitkässä parisuhteessa. Pillereistä epäilen tulevan mieliala- ja painnonnousuongelmaa ja niiden päivittäinen popsiminen on rasittavaa. Tällä hetkellä käytän pillereitä ja on turhauttava ajatus syödä niitä ehkä yli 10 vuotta vielä.
Syitä miksen halua enempää lapsia: olen pitkin äitiyttäni ollut usein uupunut äitiyden haasteissa. Mua on väsyttäneet mm. äitiyden ja työelämän yhteen sovittaminen, joka on ollut hankalaa ja stressaavaa, lapsiperheen kotityömäärät olen kokenut raskaana. Toisella lapsella on perussairauksia ja niiden hoito on ollut rankkaa ja meidän geeneillä on ihan todennäköistä jälkeläisille tulevan nämä perussairaudet. Itselläni on ollut jo vuosia ahdistushäiriötä ja unettomuutta johon käytän säännöllistä lääkitystä. Koulutukseni ei ole kovin hyvä ja nykyinen työni saattaa jatkossa loppua. Näin ollen voi olla alan vaihto edessä mikä syö varmasti voimavaroja enkä varmaan pienen lapsen äitinä sitä jaksaisi. Meidän teineihin menee rahaa eikä olisi varaa siihen lisäksi vauva- ja taaperoajan menoihin ja koen vaikeana ajatuksena teinien ja pikkulasten äitiyden yhdistämisen.
Jos tulisi vaikka ero ja löytäisin uuden miehen, en koe että uskaltaisin tai tahtoisin silti aloittaa alusta uuden vauvan kanssa.
Mieheni on sanonut jo vuosia ettei halua lisää lapsia. Toiseenkin lapseen sain hänet suostutella. Mies ei silti halua itselleen sterilisaatiota.
Kuulostaako teistä näillä ajatuksin sterilisaatio järkevältä kohdallani?
Kommentit (16)
Mä olin just sun ikäisesi ja mies pari vuotta nuorempi, kun koin, että meidän 8- ja 10-vuotiaat lapset riittää ja mieskin oli sitä mieltä, että lapsiluku on täynnä. Mietittiin asiaa aikamme, sitten varasin ajan steriin. Helppo toimenpide, ihanaa, kun hormonaalinen ehkäisy loppui. Tästä on aikaa jo yli 15 vuotta, enkä ole katunut, eikä tullut mitään iltatähtihaaveita. Mieskin on rinnalla edelleen ja on ollut tosi kivaa seksielämälle, ettei ole tarvinnut ehkäistä mitenkään. Nyt ei ole enää edes kuukautisia, mikä autuus ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä vaivautuisi mihinkään sellaisen miehen kanssa, joka ei hoida ehkäisyä kuntoon vaikka vaimo on hoitanut noin kauan ja töötännyt kaksi lastakin maailmaan. Omani teetti vasektomian heti kun kierukan petettyä tulin raskaaksi ja teetin abortin (muut ehkäisytkään eivät oikein toimineet). Oksettavaa vastuun pakoilua ja sivustakatsomista kun puoliso kärsii vuositolkulla vaikka mistä oireista.
Tilanteessasi teettäisin sterilisaation (minustakin miehesi pitäisi todellakin tehdä se, mutta minkäs teet jos ei suostu :( )
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vaivautuisi mihinkään sellaisen miehen kanssa, joka ei hoida ehkäisyä kuntoon vaikka vaimo on hoitanut noin kauan ja töötännyt kaksi lastakin maailmaan. Omani teetti vasektomian heti kun kierukan petettyä tulin raskaaksi ja teetin abortin (muut ehkäisytkään eivät oikein toimineet). Oksettavaa vastuun pakoilua ja sivustakatsomista kun puoliso kärsii vuositolkulla vaikka mistä oireista.
Mä näen tämä toisin. Olin 38-vuotias, kun tein sterin. Mun lapsilukuni oli täynnä, mutta niin realisti olin, että ajattelin näin: jos kuolen, mieheni on nuori leski, joka voi tavata vielä naisen, joka haluaa lapsia. Miksi viedä mieheltä mahdollisuus suvun jatkamiseen, kun itselläni kyse on kuitenkin biologisesta tosiasiasta. En ikinä haluaisi naisena alkaa lapsentekoon 40+ vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa järkevältä. Ei tästä tarvitse mitään sukupuolten sotaa tehdä, se osapuoli tekee sterilisaation joka siihen on suostuvainen. Ehkä kiinnostaisi kyllä tietää myös miehen perustelut sille miksei tahdo sitä tehdä, varsinkin kun ottaa huomioon että sinä olet jo niin pitkään sen ehkäisyn hoitanut.
Itse aion tehdä sterilisaation heti kun mahdollista, ja syyksi riittää ihan se etten tahdo enää lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vaivautuisi mihinkään sellaisen miehen kanssa, joka ei hoida ehkäisyä kuntoon vaikka vaimo on hoitanut noin kauan ja töötännyt kaksi lastakin maailmaan. Omani teetti vasektomian heti kun kierukan petettyä tulin raskaaksi ja teetin abortin (muut ehkäisytkään eivät oikein toimineet). Oksettavaa vastuun pakoilua ja sivustakatsomista kun puoliso kärsii vuositolkulla vaikka mistä oireista.
Mä näen tämä toisin. Olin 38-vuotias, kun tein sterin. Mun lapsilukuni oli täynnä, mutta niin realisti olin, että ajattelin näin: jos kuolen, mieheni on nuori leski, joka voi tavata vielä naisen, joka haluaa lapsia. Miksi viedä mieheltä mahdollisuus suvun jatkamiseen, kun itselläni kyse on kuitenkin biologisesta tosiasiasta. En ikinä haluaisi naisena alkaa lapsentekoon 40+ vuotiaana.
Aloituksessahan mainitaan, että mies ei halua enempää lapsia. Oletettavasti tämä pätee myös tuohon absurdiin ideaan siitä, että puolison kuoltua haluaisi lisää lapsia jostain käsittämättömästä syystä. Tuo on vain nynnyilyä kun steri on miehelle niin naurettavan helppo ja vaivaton juttu (oma puoliso otti muutaman buranan ja huili viikonlopun, se siitä, minä kärsin kierukastakin kymmenen kertaa enemmän). Vasektomia on vielä suhteellisen halpakin teettää, viisi vuotta sitten se oli yksityisellä n.600€ ja pääsi parin viikon odottelun jälkeen heti operaatioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vaivautuisi mihinkään sellaisen miehen kanssa, joka ei hoida ehkäisyä kuntoon vaikka vaimo on hoitanut noin kauan ja töötännyt kaksi lastakin maailmaan. Omani teetti vasektomian heti kun kierukan petettyä tulin raskaaksi ja teetin abortin (muut ehkäisytkään eivät oikein toimineet). Oksettavaa vastuun pakoilua ja sivustakatsomista kun puoliso kärsii vuositolkulla vaikka mistä oireista.
Mä näen tämä toisin. Olin 38-vuotias, kun tein sterin. Mun lapsilukuni oli täynnä, mutta niin realisti olin, että ajattelin näin: jos kuolen, mieheni on nuori leski, joka voi tavata vielä naisen, joka haluaa lapsia. Miksi viedä mieheltä mahdollisuus suvun jatkamiseen, kun itselläni kyse on kuitenkin biologisesta tosiasiasta. En ikinä haluaisi naisena alkaa lapsentekoon 40+ vuotiaana.
Aloituksessahan mainitaan, että mies ei halua enempää lapsia. Oletettavasti tämä pätee myös tuohon absurdiin ideaan siitä, että puolison kuoltua haluaisi lisää lapsia jostain käsittämättömästä syystä. Tuo on vain nynnyilyä kun steri on miehelle niin naurettavan helppo ja vaivaton juttu (oma puoliso otti muutaman buranan ja huili viikonlopun, se siitä, minä kärsin kierukastakin kymmenen kertaa enemmän). Vasektomia on vielä suhteellisen halpakin teettää, viisi vuotta sitten se oli yksityisellä n.600€ ja pääsi parin viikon odottelun jälkeen heti operaatioon.
Totta kai sen on helppo ja vaivaton toimenpide, - kun se tehdään jollekin toiselle. EI naisen stresikään kallis ole, maksaa vain päiväkirurgisen hinnan julkisella, joka on murto-osa tuosta 600 eurosta.
Kiitos kommenteista, tämä on asia, jota on syytä harkita vakaasti ja näin olenkin tehnyt jo muutaman vuoden ja halusin vielä ulkopuolisten näkemystä, kiitokset siitä. :)
Syy miksei mieheni halua vasektomiaa on lähinnä toimenpidekammo ja jonkinlainen miehisyyden menettämisen tunne, vaikkakin on sanonut, ettei lapsia enää halua. Hän on myös todennut, että jos ehkäisyvastuu siirtyy hänelle, niin sitten käytetään kondomia.
Olen ajatellut päässäni senkin, jos kävisi ikävästi ja mies lähtisi vaikka nuoremman naisen matkaan ja hankkisi tämän kanssa vaikkapa suurperheen (koska hänellä hedelmällisyys säilyy)... En koe, että silti haluaisin itse enää hankkia lisää lapsia. Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, etten halua enää lapsia. Mies vielä pidempään. Toki ihmismieli on muuttuvainen ja osa katuu sterilisaatiota jälkikäteen, on silti vaikea ajatella että katuisin. Ja toisaalta olen luonteeltani sellainen, että jos teen jonkun ratkaisun, elän urheasti sen kanssa tuli mitä tuli. Sekin on käynyt mielessä, jos miehelle iskeekin vauvakuume ja haluaisi iltatähden. Minä itse kyselin kuopuksen ollessa 1 - 10 v pariin kertaan mieheltä haluaisiko vielä kolmatta lasta, miehen kanta oli ehdoton ei. Itse silloin olin siitä helpottunut myös, mutta jos mies olisi halunnut vielä kolmannen, olisin silloin voinut sitä harkita. Nyt olen sitä mieltä, että vaikka mies haluaisikin, itse en enää. Tilanne toki voisi olla surullinen. Toki mies vakuuttaa, ettei halua enää lapsia, mutta olen käynyt silti vaihtoehtoja mielessäni läpi, mitä elämä voi huonossa tapauksessa tuoda tullessaan. Ja miettinyt juuri tuota, että mun hedelmällisyys lähtee, miehen ei. Tokikaan ikäni puolesta en välttämättä muutenkaan olisi enää kovin pitkään hedelmällinen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehisyyttä ei voi menettää mutta sinä voit kyllä menettää hiuksesi ja naiseutesi? Noh vakka kantensa valitsee, itse en tuollaista tyyppiä sietäisi. Mieluummin vaikka ilman seksiä kuin alistajan kanssa.
Sterilisaatio on ihan järkevä ajatus. Ole tarkkana kuitenkin siitä jos tulee sen jälkeen omituisia oireita. Essure-sterilisaatiomenetelmän härpäkkeet ovat tällä hetkellä myyntikiellossa, mutta varastot käytetään loppuun. Älä missään nimessä suostu siihen, vaan tähystyksellä tehtävään munanjohtimien katkaisuun tai klipseihin. Klipseissä on nikkeliä, mutta munanjohtimen pirulaiset saattavat liittyä takaisin yhteen pelkästään katkaisemalla.
Ei muuta kuin ottamaan asiasta selkoa. Päätös on varmastikin oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt Filshie-sterilisaatiota...
Vielä on ihan varma ole sterilisaatioon menosta, pohdin sitä vielä hieman.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miehisyyttä ei voi menettää mutta sinä voit kyllä menettää hiuksesi ja naiseutesi? Noh vakka kantensa valitsee, itse en tuollaista tyyppiä sietäisi. Mieluummin vaikka ilman seksiä kuin alistajan kanssa.
Jokaisella kai kuitenkin on oikeus tunteisiinsa. Jos toisen mielestä tuollaiseen operaatioon meno tuntuu pahalta (oli syyt siihen miten epärationaaliset tahansa) ja toinen taas on valmis sen itselleen tekemään, en näe mitään syytä miksi siitä pitäisi pelkän periaatteen vuoksi tehdä ongelma. Tärkeintä että ap itse tietää ja ymmärtää ettei hänellä itselläänkään ole mitään velvollisuutta sitä tehdä sen enempää kuin miehelläkään, eli tekee sen vain jos sitä ihan oikeasti itse haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveä selittelyn maku aloituksessa. Eikö juttu ole ihan simppeli? Jos kerran mieleistä ehkäisyä ei löydy ja lapsiluku on täynnä, niin miksi selitellä kenellekään. Miehen kanssa kannattaa tietty keskustella, mutta muillehan asia ei kuulu. Sen kun varaat ajan ja laitatat piuhat poikki.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä selittelyn maku aloituksessa. Eikö juttu ole ihan simppeli? Jos kerran mieleistä ehkäisyä ei löydy ja lapsiluku on täynnä, niin miksi selitellä kenellekään. Miehen kanssa kannattaa tietty keskustella, mutta muillehan asia ei kuulu. Sen kun varaat ajan ja laitatat piuhat poikki.
No näinhän se on :) Kuin myös ettei sitä voi kukaan ulkopuolinen mulle sanoa onko ratkaisu oikea. Tästä syystä mietinkin alkuun laitanko koko avausta tänne. Laitoin lopulta kuitenkin, koska halusin vielä mietinnöissäni ulkopuolista näkökulmaa. Olen luonteeltani pohdiskeleva harkitsija muutenkin, en toimi spontaanisti. Tässä samalla sain ajatuksiani koottua kirjalliseen muotoon.
ap
Varsin järkevää. Oma perusteluni oli, etten vain enää halua lapsia.