Tunnistaako kukaan lapseton itsessään katkeruutta, kun jonkun paremman ihmisen mainitaan olevan äiti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen olevani lapsettomana parempi ihminen kuin lapset tehneet ystäväni. Olen käynyt koulut ja työllistynyt hyvä palkkaiseen työhön vakituisena. Minulla on urallani hyvät etenemis mahdollisuudet. Minulla on pitkä vakaa parisuhde. Lapset tehneillä ystävälläni on joko koulu kesken tai eivät ole päässeet toisen asteen koulutusta pidemmälle, työttömyyttä, yksinhuoltajuuutta, parisuhde ongelmia, raha pulaa...

En sääli heidän elämäänsä yhtään...

Eihän tämä ole se pointti, miksi vertaat itseäsi häneen? Vertaa sellaiseen, josta ois sulle oikeasti haastetta.

ap

Häneen? Mistä löysit tuosta yhden henkilön? Voisin verrata ainoastaan mieheeni itseäni jolla on samat arvot ja asenteet.

Voit verrata itseäsi siihen ihmiseen, jolla menee itseäsi paremmin ja on vieläpä äiti.

ap

Niin kuin keneen? Ei edelleenkään ole ketään lähipiirissäni tai edes tutuissa. Julkikseenko pitää ruveta vertaamaan. Enkä edes tunne kenenkään olevan minua parempi ihmisenä eli ei ole ketään kenenkä verrata.

No julkkiksiin. Osa heistä on saavutusten kautta julkisuudessa, tai aika moni. Eli ei ihan turha vertailukohde.

ap

Ei voi verrata itseä ihmisiin joita ei tunne henkilökohtaisesti. Moni juttu on vain kiillotettua julkikuvaa. Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Julkisuudessa voi olla onnellista ja hyvää. Kulissien takana voi olla parisuhde väkivaltaa ja ongelmia.

Aina on niitä, joihin oikeasti kuitenkin voisit verrata ja todeta, että et ole saavuttanut samanlaista menestystä ja sen mukanaan tuomaa onnea, kuin joku muu. Se vaan nyt on fakta. Esim. tuskinpa sinua onnellisemmilla on tarvetta viettää aikaa täällä.

ap

Ohis...mitä hyötyä itsensä vertaamisesta muihin on? Pituudellani ja ulkonäölläni ei olisi kuitenkaan päässyt malliksi eikä variksen äänelläni oopperalaulajaksi. Ei se, että en ole menestynyt malli enkä oopperalaulaja, ole muuttanut tyytyväisyyttäni elämääni ja onnellisuuttani yhtään miksikään. Olen tunnistanut omat mahdollisuuteni ja halunnut menestyä niissä asioissa, joissa mulla on ollut menestymisen mahdollisuus. En vertaa itseäni muihin vaan teen asioita, joita itse haluan ja jotka tuottavat mulle iloa. Elän omaa elämääni, en muiden.

Eihän tässä nyt ulkoisia avuja verrattukaan.

ap

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä vertaa. Miksi lääkärin pitäisi verrata omaa menestystään lakimieheen tai päinvastoin? Koiranomistajan omaa menestystään kissanomistajaan tai päinvastoin? Lapsettoman omaa menestystään lapselliseen tai päinvastoin? Jokainenhan tavoittelee elämässään niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mahdollisia. Siitä syntyy tyytyväisyys omaan elämään ja onnellisuus eikä suinkaan siitä, että vertaa omaa elämäänsä jonkun toisen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen olevani lapsettomana parempi ihminen kuin lapset tehneet ystäväni. Olen käynyt koulut ja työllistynyt hyvä palkkaiseen työhön vakituisena. Minulla on urallani hyvät etenemis mahdollisuudet. Minulla on pitkä vakaa parisuhde. Lapset tehneillä ystävälläni on joko koulu kesken tai eivät ole päässeet toisen asteen koulutusta pidemmälle, työttömyyttä, yksinhuoltajuuutta, parisuhde ongelmia, raha pulaa...

En sääli heidän elämäänsä yhtään...

Eihän tämä ole se pointti, miksi vertaat itseäsi häneen? Vertaa sellaiseen, josta ois sulle oikeasti haastetta.

ap

Häneen? Mistä löysit tuosta yhden henkilön? Voisin verrata ainoastaan mieheeni itseäni jolla on samat arvot ja asenteet.

Voit verrata itseäsi siihen ihmiseen, jolla menee itseäsi paremmin ja on vieläpä äiti.

ap

Niin kuin keneen? Ei edelleenkään ole ketään lähipiirissäni tai edes tutuissa. Julkikseenko pitää ruveta vertaamaan. Enkä edes tunne kenenkään olevan minua parempi ihmisenä eli ei ole ketään kenenkä verrata.

No julkkiksiin. Osa heistä on saavutusten kautta julkisuudessa, tai aika moni. Eli ei ihan turha vertailukohde.

ap

Ei voi verrata itseä ihmisiin joita ei tunne henkilökohtaisesti. Moni juttu on vain kiillotettua julkikuvaa. Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Julkisuudessa voi olla onnellista ja hyvää. Kulissien takana voi olla parisuhde väkivaltaa ja ongelmia.

Aina on niitä, joihin oikeasti kuitenkin voisit verrata ja todeta, että et ole saavuttanut samanlaista menestystä ja sen mukanaan tuomaa onnea, kuin joku muu. Se vaan nyt on fakta. Esim. tuskinpa sinua onnellisemmilla on tarvetta viettää aikaa täällä.

ap

Ohis...mitä hyötyä itsensä vertaamisesta muihin on? Pituudellani ja ulkonäölläni ei olisi kuitenkaan päässyt malliksi eikä variksen äänelläni oopperalaulajaksi. Ei se, että en ole menestynyt malli enkä oopperalaulaja, ole muuttanut tyytyväisyyttäni elämääni ja onnellisuuttani yhtään miksikään. Olen tunnistanut omat mahdollisuuteni ja halunnut menestyä niissä asioissa, joissa mulla on ollut menestymisen mahdollisuus. En vertaa itseäni muihin vaan teen asioita, joita itse haluan ja jotka tuottavat mulle iloa. Elän omaa elämääni, en muiden.

Eihän tässä nyt ulkoisia avuja verrattukaan.

ap

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä vertaa. Miksi lääkärin pitäisi verrata omaa menestystään lakimieheen tai päinvastoin? Koiranomistajan omaa menestystään kissanomistajaan tai päinvastoin? Lapsettoman omaa menestystään lapselliseen tai päinvastoin? Jokainenhan tavoittelee elämässään niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mahdollisia. Siitä syntyy tyytyväisyys omaan elämään ja onnellisuus eikä suinkaan siitä, että vertaa omaa elämäänsä jonkun toisen elämään.

Onhan, ulkoisille avuille ei voi mitään, sen sijaan menestys on aivan eri syistä rakentuvaa. Kuvitteletko sä, että ihminen voi vain valita menestyä? Ei todellakaan voi. Muutenhan jokainen menstyisi eikä koskaan luovuttaisi tms.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen olevani lapsettomana parempi ihminen kuin lapset tehneet ystäväni. Olen käynyt koulut ja työllistynyt hyvä palkkaiseen työhön vakituisena. Minulla on urallani hyvät etenemis mahdollisuudet. Minulla on pitkä vakaa parisuhde. Lapset tehneillä ystävälläni on joko koulu kesken tai eivät ole päässeet toisen asteen koulutusta pidemmälle, työttömyyttä, yksinhuoltajuuutta, parisuhde ongelmia, raha pulaa...

En sääli heidän elämäänsä yhtään...

Eihän tämä ole se pointti, miksi vertaat itseäsi häneen? Vertaa sellaiseen, josta ois sulle oikeasti haastetta.

ap

Häneen? Mistä löysit tuosta yhden henkilön? Voisin verrata ainoastaan mieheeni itseäni jolla on samat arvot ja asenteet.

Voit verrata itseäsi siihen ihmiseen, jolla menee itseäsi paremmin ja on vieläpä äiti.

ap

Niin kuin keneen? Ei edelleenkään ole ketään lähipiirissäni tai edes tutuissa. Julkikseenko pitää ruveta vertaamaan. Enkä edes tunne kenenkään olevan minua parempi ihmisenä eli ei ole ketään kenenkä verrata.

No julkkiksiin. Osa heistä on saavutusten kautta julkisuudessa, tai aika moni. Eli ei ihan turha vertailukohde.

ap

Ei voi verrata itseä ihmisiin joita ei tunne henkilökohtaisesti. Moni juttu on vain kiillotettua julkikuvaa. Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Julkisuudessa voi olla onnellista ja hyvää. Kulissien takana voi olla parisuhde väkivaltaa ja ongelmia.

Aina on niitä, joihin oikeasti kuitenkin voisit verrata ja todeta, että et ole saavuttanut samanlaista menestystä ja sen mukanaan tuomaa onnea, kuin joku muu. Se vaan nyt on fakta. Esim. tuskinpa sinua onnellisemmilla on tarvetta viettää aikaa täällä.

ap

Ohis...mitä hyötyä itsensä vertaamisesta muihin on? Pituudellani ja ulkonäölläni ei olisi kuitenkaan päässyt malliksi eikä variksen äänelläni oopperalaulajaksi. Ei se, että en ole menestynyt malli enkä oopperalaulaja, ole muuttanut tyytyväisyyttäni elämääni ja onnellisuuttani yhtään miksikään. Olen tunnistanut omat mahdollisuuteni ja halunnut menestyä niissä asioissa, joissa mulla on ollut menestymisen mahdollisuus. En vertaa itseäni muihin vaan teen asioita, joita itse haluan ja jotka tuottavat mulle iloa. Elän omaa elämääni, en muiden.

Eihän tässä nyt ulkoisia avuja verrattukaan.

ap

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä vertaa. Miksi lääkärin pitäisi verrata omaa menestystään lakimieheen tai päinvastoin? Koiranomistajan omaa menestystään kissanomistajaan tai päinvastoin? Lapsettoman omaa menestystään lapselliseen tai päinvastoin? Jokainenhan tavoittelee elämässään niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mahdollisia. Siitä syntyy tyytyväisyys omaan elämään ja onnellisuus eikä suinkaan siitä, että vertaa omaa elämäänsä jonkun toisen elämään.

Onhan, ulkoisille avuille ei voi mitään, sen sijaan menestys on aivan eri syistä rakentuvaa. Kuvitteletko sä, että ihminen voi vain valita menestyä? Ei todellakaan voi. Muutenhan jokainen menstyisi eikä koskaan luovuttaisi tms.

ap

Pointtini olikin se, että kun tunnistaa omat mahdollisuutensa ja tekee asioita, jotka ovat itselle mahdollisia ja tuottavat itselle iloa, on elämäänsä tyytyväinen ja siten myös onnellinen. Vertaaminen menestyneempiin ihmisiin ei lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta, pikemminkin päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen olevani lapsettomana parempi ihminen kuin lapset tehneet ystäväni. Olen käynyt koulut ja työllistynyt hyvä palkkaiseen työhön vakituisena. Minulla on urallani hyvät etenemis mahdollisuudet. Minulla on pitkä vakaa parisuhde. Lapset tehneillä ystävälläni on joko koulu kesken tai eivät ole päässeet toisen asteen koulutusta pidemmälle, työttömyyttä, yksinhuoltajuuutta, parisuhde ongelmia, raha pulaa...

En sääli heidän elämäänsä yhtään...

Eihän tämä ole se pointti, miksi vertaat itseäsi häneen? Vertaa sellaiseen, josta ois sulle oikeasti haastetta.

ap

Häneen? Mistä löysit tuosta yhden henkilön? Voisin verrata ainoastaan mieheeni itseäni jolla on samat arvot ja asenteet.

Voit verrata itseäsi siihen ihmiseen, jolla menee itseäsi paremmin ja on vieläpä äiti.

ap

Niin kuin keneen? Ei edelleenkään ole ketään lähipiirissäni tai edes tutuissa. Julkikseenko pitää ruveta vertaamaan. Enkä edes tunne kenenkään olevan minua parempi ihmisenä eli ei ole ketään kenenkä verrata.

No julkkiksiin. Osa heistä on saavutusten kautta julkisuudessa, tai aika moni. Eli ei ihan turha vertailukohde.

ap

Ei voi verrata itseä ihmisiin joita ei tunne henkilökohtaisesti. Moni juttu on vain kiillotettua julkikuvaa. Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Julkisuudessa voi olla onnellista ja hyvää. Kulissien takana voi olla parisuhde väkivaltaa ja ongelmia.

Aina on niitä, joihin oikeasti kuitenkin voisit verrata ja todeta, että et ole saavuttanut samanlaista menestystä ja sen mukanaan tuomaa onnea, kuin joku muu. Se vaan nyt on fakta. Esim. tuskinpa sinua onnellisemmilla on tarvetta viettää aikaa täällä.

ap

Ohis...mitä hyötyä itsensä vertaamisesta muihin on? Pituudellani ja ulkonäölläni ei olisi kuitenkaan päässyt malliksi eikä variksen äänelläni oopperalaulajaksi. Ei se, että en ole menestynyt malli enkä oopperalaulaja, ole muuttanut tyytyväisyyttäni elämääni ja onnellisuuttani yhtään miksikään. Olen tunnistanut omat mahdollisuuteni ja halunnut menestyä niissä asioissa, joissa mulla on ollut menestymisen mahdollisuus. En vertaa itseäni muihin vaan teen asioita, joita itse haluan ja jotka tuottavat mulle iloa. Elän omaa elämääni, en muiden.

Eihän tässä nyt ulkoisia avuja verrattukaan.

ap

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä vertaa. Miksi lääkärin pitäisi verrata omaa menestystään lakimieheen tai päinvastoin? Koiranomistajan omaa menestystään kissanomistajaan tai päinvastoin? Lapsettoman omaa menestystään lapselliseen tai päinvastoin? Jokainenhan tavoittelee elämässään niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mahdollisia. Siitä syntyy tyytyväisyys omaan elämään ja onnellisuus eikä suinkaan siitä, että vertaa omaa elämäänsä jonkun toisen elämään.

Onhan, ulkoisille avuille ei voi mitään, sen sijaan menestys on aivan eri syistä rakentuvaa. Kuvitteletko sä, että ihminen voi vain valita menestyä? Ei todellakaan voi. Muutenhan jokainen menstyisi eikä koskaan luovuttaisi tms.

ap

Pointtini olikin se, että kun tunnistaa omat mahdollisuutensa ja tekee asioita, jotka ovat itselle mahdollisia ja tuottavat itselle iloa, on elämäänsä tyytyväinen ja siten myös onnellinen. Vertaaminen menestyneempiin ihmisiin ei lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta, pikemminkin päinvastoin.

Joo, mutta se ettei tunnista ei ole välttämättä ihmisen omaa syytä, vaan voi olla kasvatuksesta johtuvaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen olevani lapsettomana parempi ihminen kuin lapset tehneet ystäväni. Olen käynyt koulut ja työllistynyt hyvä palkkaiseen työhön vakituisena. Minulla on urallani hyvät etenemis mahdollisuudet. Minulla on pitkä vakaa parisuhde. Lapset tehneillä ystävälläni on joko koulu kesken tai eivät ole päässeet toisen asteen koulutusta pidemmälle, työttömyyttä, yksinhuoltajuuutta, parisuhde ongelmia, raha pulaa...

En sääli heidän elämäänsä yhtään...

Eihän tämä ole se pointti, miksi vertaat itseäsi häneen? Vertaa sellaiseen, josta ois sulle oikeasti haastetta.

ap

Häneen? Mistä löysit tuosta yhden henkilön? Voisin verrata ainoastaan mieheeni itseäni jolla on samat arvot ja asenteet.

Voit verrata itseäsi siihen ihmiseen, jolla menee itseäsi paremmin ja on vieläpä äiti.

ap

Niin kuin keneen? Ei edelleenkään ole ketään lähipiirissäni tai edes tutuissa. Julkikseenko pitää ruveta vertaamaan. Enkä edes tunne kenenkään olevan minua parempi ihmisenä eli ei ole ketään kenenkä verrata.

No julkkiksiin. Osa heistä on saavutusten kautta julkisuudessa, tai aika moni. Eli ei ihan turha vertailukohde.

ap

Ei voi verrata itseä ihmisiin joita ei tunne henkilökohtaisesti. Moni juttu on vain kiillotettua julkikuvaa. Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Julkisuudessa voi olla onnellista ja hyvää. Kulissien takana voi olla parisuhde väkivaltaa ja ongelmia.

Aina on niitä, joihin oikeasti kuitenkin voisit verrata ja todeta, että et ole saavuttanut samanlaista menestystä ja sen mukanaan tuomaa onnea, kuin joku muu. Se vaan nyt on fakta. Esim. tuskinpa sinua onnellisemmilla on tarvetta viettää aikaa täällä.

ap

Ohis...mitä hyötyä itsensä vertaamisesta muihin on? Pituudellani ja ulkonäölläni ei olisi kuitenkaan päässyt malliksi eikä variksen äänelläni oopperalaulajaksi. Ei se, että en ole menestynyt malli enkä oopperalaulaja, ole muuttanut tyytyväisyyttäni elämääni ja onnellisuuttani yhtään miksikään. Olen tunnistanut omat mahdollisuuteni ja halunnut menestyä niissä asioissa, joissa mulla on ollut menestymisen mahdollisuus. En vertaa itseäni muihin vaan teen asioita, joita itse haluan ja jotka tuottavat mulle iloa. Elän omaa elämääni, en muiden.

Eihän tässä nyt ulkoisia avuja verrattukaan.

ap

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä vertaa. Miksi lääkärin pitäisi verrata omaa menestystään lakimieheen tai päinvastoin? Koiranomistajan omaa menestystään kissanomistajaan tai päinvastoin? Lapsettoman omaa menestystään lapselliseen tai päinvastoin? Jokainenhan tavoittelee elämässään niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä ja mahdollisia. Siitä syntyy tyytyväisyys omaan elämään ja onnellisuus eikä suinkaan siitä, että vertaa omaa elämäänsä jonkun toisen elämään.

Onhan, ulkoisille avuille ei voi mitään, sen sijaan menestys on aivan eri syistä rakentuvaa. Kuvitteletko sä, että ihminen voi vain valita menestyä? Ei todellakaan voi. Muutenhan jokainen menstyisi eikä koskaan luovuttaisi tms.

ap

Pointtini olikin se, että kun tunnistaa omat mahdollisuutensa ja tekee asioita, jotka ovat itselle mahdollisia ja tuottavat itselle iloa, on elämäänsä tyytyväinen ja siten myös onnellinen. Vertaaminen menestyneempiin ihmisiin ei lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta, pikemminkin päinvastoin.

Joo, mutta se ettei tunnista ei ole välttämättä ihmisen omaa syytä, vaan voi olla kasvatuksesta johtuvaa.

ap

Tietenkin voi olla. Ei se kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että suurin osa ihmisistä pystyy tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja sen vuoksi pyrkivät saavuttamaan itselleen mieluisia asioita, jotka ovat heille mahdollisia. Eivätkä vertaa itseään muihin, koska vertaamisesta ei olisi heille mitään hyötyä. Korkeintaan haittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Lapsista ja vanhemmuudesta pitävälle ehkä, mutta yleensä itselleni tulee päällimmäiseksi se fiilis, että tuokin olisi niin kovin onnistunut elämässään, mutta on mennyt raukka tekemään lapsia..

Näkökulmissamme on näet eroja, rakas ap.

Mikä siinä on sinusta ihmisessä epäonnistunutta, jos on mennyt hankimaan lapsia? :O

ap

Eihän siinä mitään epäonnistunutta ole, mutta ihmeellistä tässä on se, että meitä lapsettomia sätitään näinkin paljon. Miksi jonkun lapsettomuus jotakuta näinkin paljon häiritsee? En ymmärrä. Terveisin eri vastaaja.

Kamalaa tämä ihmisten kateus ja vertailu muihin. Kuinkahan moni lapsikin on tullut tehtyä vain sen takia että vanhempi haluaa hyväksyntää tms..