Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pääsiäiskysymys: oletteko lukeneet Saatana saapuu Moskovaan -kirjan

Vierailija
31.03.2018 |

Siinä oli hyvin vaikuttava kuvaus Jeesuksen ja Pontius Pilatuksen lyhyestä tuottavuudesta. Tai no ei se lopulta sitten ollutkaan niin lyhyt.

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon lukenut, ja kiitti muistutuksesta! Pitääkin hankkia kopio ja lukea uudestaan :)

Vierailija
22/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun lempikirjoja. Se on samaan aikaan hauska ja vakava. Myös kriitikki Neuvostoliittoa kohtaan ironian avulla on kutkuttava. Meidän kissan nimi on Begemot kirjan mukaan :)

Pidin kirjasta, mutta en osaa nähdä siinä Neuvostoliitto-kritiikkiä, vaikka tiedän, että se on iso osa sitä. Olen ehkä liian nuori, en elänyt Neuvostoliiton aikaan enkä tiedä niistä ajoista niin paljon. Mitä siinä siis sanotaan Neuvostoliitosta?

No, ei siinä suoraan voinut sanoa kauheasti. Mutta siinä kuvataan kömpelö ateistinen propaganda, ihmisten materian ja dollarien himo, katoavat ihmiset, työläiset jotka eivät voi lakata laulamasta reippaita lauluja, päättäjät jotka eivät uskalla toimia omantuntonsa mukaisesti...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun lempikirjoja. Se on samaan aikaan hauska ja vakava. Myös kriitikki Neuvostoliittoa kohtaan ironian avulla on kutkuttava. Meidän kissan nimi on Begemot kirjan mukaan :)

Pidin kirjasta, mutta en osaa nähdä siinä Neuvostoliitto-kritiikkiä, vaikka tiedän, että se on iso osa sitä. Olen ehkä liian nuori, en elänyt Neuvostoliiton aikaan enkä tiedä niistä ajoista niin paljon. Mitä siinä siis sanotaan Neuvostoliitosta?

No, ei siinä suoraan voinut sanoa kauheasti. Mutta siinä kuvataan kömpelö ateistinen propaganda, ihmisten materian ja dollarien himo, katoavat ihmiset, työläiset jotka eivät voi lakata laulamasta reippaita lauluja, päättäjät jotka eivät uskalla toimia omantuntonsa mukaisesti...

Juuri näin! Kerkesit vastata ennen minua. Kiitos!

Olihan kirja sensuurin kourissa NL aikaan. Siitä poistettiin osia ja muutettiin osia.

Kiinnostavaa on myös että kirjan ensimmäinen versio paloi uunissa, niinkuin kirjan Mestarin teos.

Vierailija
24/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen! Luin ekaa kertaa joskus teini-iässä ja se teki suuren vaikutuksen. Sittemmin olen lukenut sen useamman kerran ja se puhuttelee aina vain. Ajattelin sitä oikein kunnolla viimeksi eilen autossa istuessani.

Vierailija
25/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen lukenut. Ainoa venäläinen klassikko, josta olen vilpittömästi tykännyt ja joka ei ole tuntunut niin raskaalta. Esimerkiksi Dostojevskin lukeminen oli raskas kokemus, vaikka vaikuttava toki olikin.

Vierailija
26/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut. Ainoa venäläinen klassikko, josta olen vilpittömästi tykännyt ja joka ei ole tuntunut niin raskaalta. Esimerkiksi Dostojevskin lukeminen oli raskas kokemus, vaikka vaikuttava toki olikin.

Rikos ja rangaistus siis tuo Dostojevski.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

YLE areenasta löytyy muuten Radioteatterin tekemä näytelmä tästä. Tosi hienosti tehty. Kannattaa kuunnella.

Mua on aina kiehtonut se tanssiaiskohtaus ja se nainen joka etsii nenäliinaa.

Vierailija
28/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

AInut kirja jonka olen eläessäni lukenut on 7 veljestä pakotettuna. Ja v"tuttaa se ajatus siitä että tallainen ihminen tekisi mieli ampua.

Mitä enemmän lukee, sitä selkeämmin ja vivahteikkaammin osaa ilmaista itseään, varsinkin kirjallisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä kirja. Siitä on jo aikaa kuin luin. Jäi mieleeni mestariteoksena. Ylipäätään monet venäläiset klassikot ovat monet mestarillisia.

Vierailija
30/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun lempikirjoja. Se on samaan aikaan hauska ja vakava. Myös kriitikki Neuvostoliittoa kohtaan ironian avulla on kutkuttava. Meidän kissan nimi on Begemot kirjan mukaan :)

Pidin kirjasta, mutta en osaa nähdä siinä Neuvostoliitto-kritiikkiä, vaikka tiedän, että se on iso osa sitä. Olen ehkä liian nuori, en elänyt Neuvostoliiton aikaan enkä tiedä niistä ajoista niin paljon. Mitä siinä siis sanotaan Neuvostoliitosta?

No, ei siinä suoraan voinut sanoa kauheasti. Mutta siinä kuvataan kömpelö ateistinen propaganda, ihmisten materian ja dollarien himo, katoavat ihmiset, työläiset jotka eivät voi lakata laulamasta reippaita lauluja, päättäjät jotka eivät uskalla toimia omantuntonsa mukaisesti...

Hienointa teoksessa on Stalinin terrorin kuvaus surrealistisin keinoin: ihmiset katoavat työpaikoiltaan ja asunnoistaan. Virkamies häviää, mutta hänen pukunsa jää toimittamaan tehtävää. Asuntoihin ilmestyy uusia ihmisiä muina miehinä vanhojen tilalle, kunnes he vuorostaan häviävät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
31.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mun lempikirjoja. Se on samaan aikaan hauska ja vakava. Myös kriitikki Neuvostoliittoa kohtaan ironian avulla on kutkuttava. Meidän kissan nimi on Begemot kirjan mukaan :)

Pidin kirjasta, mutta en osaa nähdä siinä Neuvostoliitto-kritiikkiä, vaikka tiedän, että se on iso osa sitä. Olen ehkä liian nuori, en elänyt Neuvostoliiton aikaan enkä tiedä niistä ajoista niin paljon. Mitä siinä siis sanotaan Neuvostoliitosta?

No, ei siinä suoraan voinut sanoa kauheasti. Mutta siinä kuvataan kömpelö ateistinen propaganda, ihmisten materian ja dollarien himo, katoavat ihmiset, työläiset jotka eivät voi lakata laulamasta reippaita lauluja, päättäjät jotka eivät uskalla toimia omantuntonsa mukaisesti...

Hienointa teoksessa on Stalinin terrorin kuvaus surrealistisin keinoin: ihmiset katoavat työpaikoiltaan ja asunnoistaan. Virkamies häviää, mutta hänen pukunsa jää toimittamaan tehtävää. Asuntoihin ilmestyy uusia ihmisiä muina miehinä vanhojen tilalle, kunnes he vuorostaan häviävät.

Ja kaiken lisäksi se tyhjä puku selvisi työstään aivan yhtä hyvin kuin se virkamies oli selvinnyt...