Ovatko vauvat muka oikeasti jonkun mielestä söpöjä?

Eivät ole söpöjä, eivätkä herätä minussa mitään tunteita. Toisin kuin eläinvauvat<3

Vierailija kirjoitti:

Juu on. Mutta ei muiden lapsista silti jaksa päivittäin katsella kuvia ja ”ihastella” niitä heidän äideilleen.

Nimim. äitiyslomalla oleva ystävä lähettää joka päivä lapsestaan kuvia, joita pitäisi kehua ihanaksi.

Toi on kamalaa. Ystävä ahdistaa mut aina sohvannurkkaan ja antaa sata valokuvaa katseltavaksi ja ihailtavaksi. Kasvot kramppaa pakkohymystä jo 20 kuvan jälkeen ja hikoilevat käteni saa valokuvat liimautumaan toisiinsa kiinni. Itse päätin, etten esittele lastenlasteni kuvia ikinä kellekkään.

Mun vauvani ovat olleet piirteiltään suorastaan rumia, mutta parin kuukauden iästä alkaen niille on tullut sellainen koko kasvot valaiseva hymy. Se on murskannut sydämiä lapsenvihaajienkin keskuudessa.

Ihan vastasyntyneet eivät ole, mutta sellaiset, jotka osaavat jo istua ja seurata ympäristöä, voivat joskus olla.

Yksikään vauva ei silti ole koskaan vetänyt läheskään vertoja söpöydessä vaikkapa kissanpennulle. <3

Vastasyntynyt on ruma rusina. Parin kk iässä kun alkaa näyttämään "normaalilta" niin onhan ne ihan söpöjä. En kyllä siltikään tykkää jos niitä pusketaan naamalle "eikö olekkin söpö, ota nyt syliin, ota nyt, jne"

Vierailija kirjoitti:

Mun vauvani ovat olleet piirteiltään suorastaan rumia, mutta parin kuukauden iästä alkaen niille on tullut sellainen koko kasvot valaiseva hymy. Se on murskannut sydämiä lapsenvihaajienkin keskuudessa.

ei kyllä murskaisi mun sydäntä

UP

Ihmisen poikanen on kyllä ehkä kaikista lajeista rumin. Minusta vauvat yleisesti eivät ole söpöjä. Todella harvassa söpöt ja nekään eivät ole söpöjä kuin vähemmän söpöihin verrattuna. Jopa rumat lyttynaamakissanpennut ovat söpömpiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vauvani ovat olleet piirteiltään suorastaan rumia, mutta parin kuukauden iästä alkaen niille on tullut sellainen koko kasvot valaiseva hymy. Se on murskannut sydämiä lapsenvihaajienkin keskuudessa.

ei kyllä murskaisi mun sydäntä

Ei varmastikaan.

No älä. En oo ikinä ymmärtänyt vauva-hypetystä. Vauvan iho haisee todella pahalle ja vauvat yleensäkin ovat mielestäni suorastaan vastenmielisiä. Kun kasvavat ja alkavat kävellä niin sitten alkavat muuttua suloisiksi.

Terveet, hyväntuuliset ja puhtaat vauvat ovat söpöjä, kunhan eivät haise puklulle tai märälle tai kakkaiselle vaipalle. Eläinpoikaset ovat vauvoja söpömpiä, mutta omaa vauvaa varmasti pitäisin maailman ihanimpana.

t. lapseton nainen, joka satunnaisesti kärsii vauvakuumeesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vauvani ovat olleet piirteiltään suorastaan rumia, mutta parin kuukauden iästä alkaen niille on tullut sellainen koko kasvot valaiseva hymy. Se on murskannut sydämiä lapsenvihaajienkin keskuudessa.

ei kyllä murskaisi mun sydäntä

Ei varmastikaan.

Ei niin. Ällöttäviä ja rumia.

Tulee aina tästä aiheesta mieleen se kun ala-asteen loppuvuosina menimme opettajan johdolla luokan tyttöjen kanssa katsomaan rinnakkaisluokan opettajan vastasyntynyttä vauvaa. Mahdoimme tehdä tämän matkan varrella kun olimme tulossa liikuntatunnilta jostain urheilukentältä... Emme siis sentään varta vasten menneet katsomaan.

Muistan edelleen niin hyvin kuinka kaikki muut tytöt tunkivat innoissaan ovensuussa katsomaan ja hehkuttivat "voooi kuinka söpö!". Kurkin itse taaempaa enkä ymmärtänyt koko hössötystä. Kun viimein näin vauvan, suorastaan tyrmistyin. Sellainen ruma punahko rusinahan siellä oli. En saanut sanaa suustani ja mietin että eikö kukaan muu ajatellut samoin.

Noihin aikoihin aloin miettiä että olenko jotenkin erilainen kuin muut tytöt. Toki olin aina melkoinen poikatyttö. En välittänyt tyttöjen jutuista, tykkäsin pelata ja olin muutenkin kasvanut veljien kanssa. Ihan naisellinen minusta tuli aikuisena. Vauvat ei edelleenkään näytä söpöiltä, mutta ymmärrän kyllä esittää toista tutuille ja perheenjäsenille. Eläinvauvoja söpömpää ei taas olekaan.