Meille syntyy esikoinen lokakuussa -18

Sen lapsen kasvatukseen vaan yksi vinkki: älkää päästäkö tilannetta siihen, että toinen vanhempi rankaisee lasta selkeästi enemmän kuin toinen. Tämä vaikuttaa selkeästi siihen millainen suhde lapsella tulee olemaan vanhempiinsa. Omassa kodissani isäni rankaisi minua  aina ja äiti vaan halaili ja lohdutteli. En ole läheinen isäni kanssa, sillä pidin häntä koko lapsuuteni pahiksena.

Nukkukaa, naikaa ja tehkää kaikkea mitä ette voi tehdä vauvan kanssa.

T: 2kk äiti

Kyllä se vauva sitten opettaa teidät mieleisikseen vanhemmiksi. Onnea tulevaan.

Alkuvaihe voi olla shokki; älkää tehkö päätelmiä tulevasta sen perusteella. Aaiat muuttuvat todella paljon ja nopeasti lapsen kasvaessa.

Tehkää asiat itsellenne helpoksi: ei ole esimerkiksi pakko kyläillä ja ravata kaiken maailman tapahtumissa jos se tuntuu vauvan kanssa raskaalta - toisaalta jos se tuntuu mukavalta niin siitä vaan. Tutustukaa molemmat vauvaan ja antakaa toisillenne omaa aikaa.

Vuoden kokemuksella sanoisin, että sopikaa pelisäännöt jo nyt. Jokainen vauva on omanlaisensa ja sen mukaan elellään.

Isänä tissien puuttuessa voi aluksi olla vähän ulkopuolinen olo, mutta rohkeasti ja aktiivisesti vain kontaktia ottamaan pikkuihmiseen. Tehkää vaikka kylpemisestä isän ja vauvan yhteinen juttu. Meillä minä en enää tahdo kelvata kylvettämään, kun isän kanssa on paljon paremmat leikit.

Oma mieheni on ihan alusta alkaen hoitanut vauvaa yhtä paljon kuin minäkin, ts ei ole jäänyt sivurooliin. Aivan mahtavaa, että muksu oppi olemaan ja viihtymään muussakin kuin minun maidonhajuisessa sylissäni. Imetyksen onnistuminen oli ihan puhtaasti mieheni ansiota, jaksoi tsempata tissiraivarikausien yli ja imetysmaratonin aikana heitteli suuhuni lihapullia... Muutenkin hän toimii järjen äänenä, kun minulla ryöstää laukalle.

Kannattaa pysähtyä nauttimaan joka vaiheesta, koska ne menevät niin nopeasti. Ja toisaalta rankemman vaiheen kohdalla muistaa, että se on vaihe ja menee ohi.

Kun vauva on syntynyt huolehdi että vaimosi saa aina tarvittaessa ruokaa. Vaihda vaippoja ja käy vaunulenkeillä omatoimisesti. Ja nyt ennen vauvan syntymää käykää yhdessä lomalla.

Hei kiitos näistä vinkeistä! Tuntuu, että toisen huomioimisella ja maalaisjärjellä pärjää hyvin. Olen itseasiassa ehdottanut viikon lomamatkaa kesälle, mutta vaimo on sitä mieltä, että haluaa olla raskausajan Suomessa. (Hän on kuitenkin kiertänyt nuoruudessaan jäätiköt, viidakot ja aavikot, niin tämä matkustusinnon puute yllätti!)

-Ap

Itse jätin vauvaa paljon miehelle heti alkuun. Nyt lapsia 2. Hoidetaan heitä yhtä paljon. Seksi sujuu ja sitä on usein, muutenkin menee hyvin. En osaa kuvitella, että haluaisin miestä jos olisin aina päävastaava kodista ja lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Hei kiitos näistä vinkeistä! Tuntuu, että toisen huomioimisella ja maalaisjärjellä pärjää hyvin. Olen itseasiassa ehdottanut viikon lomamatkaa kesälle, mutta vaimo on sitä mieltä, että haluaa olla raskausajan Suomessa. (Hän on kuitenkin kiertänyt nuoruudessaan jäätiköt, viidakot ja aavikot, niin tämä matkustusinnon puute yllätti!)

-Ap

Jotkut noista muuttuu "vain minä osaan"-naisiksi. Vauvasta tulee liiaksi prio 1. En osaa neuvoa miten kuplaan pääsee mukaan, kun olen enemmän uraihminen. Näitä vain nähnyt jonkin verran, usein mies jää vähän ulkopuolelle. Sinuna pitäisin jo alkuun huolen ettei niin käy.

Vauvojen äideille tekee hyvää harrastaa heti jotain - ilman lasta.

Onneksi olkoon.

1. Ota paljon kuvia vauvasta, varsinkin alkukuukausina kun äiti ei ehkä jaksa. Videokuvaa myös. Ja jo odotusaikana kuvia puolisostasi. Järjestä, että saatte myös yhteiskuvia.

2. Osallistu vauvan hoitoon, tutustu häneen, mutta...

3. Anna äidin lohduttaa itkevää vauvaa aina kun hän haluaa

4. Anna äidin imettää aina kun tulkitsee tarpeelliseksi

5. Muutenkaan älä asetu esteeksi vauvan ja äidin väliin.

6. Lue lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Käy neuvolassa ja kysele askarruttavia asioita. Käy kaikissa perhevalmennuksissa missä vain uupumatta

ehdit.

Lista perustuu asioihin joita mieheni ei tehnyt, ja mikä harmittaa edelleen.

Onneksi olkoon!

Pyrkkminen onnistuu helposti

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon!

Kiitos!

-ap

Onnittelut, ihanaa aikaa elätte!

Meidän esikoinen syntyi myös lokakuussa, vuosi oli 2001 <3

Älä anna äidin omia lasta automaattisesti itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon.

1. Ota paljon kuvia vauvasta, varsinkin alkukuukausina kun äiti ei ehkä jaksa. Videokuvaa myös. Ja jo odotusaikana kuvia puolisostasi. Järjestä, että saatte myös yhteiskuvia.

2. Osallistu vauvan hoitoon, tutustu häneen, mutta...

3. Anna äidin lohduttaa itkevää vauvaa aina kun hän haluaa

4. Anna äidin imettää aina kun tulkitsee tarpeelliseksi

5. Muutenkaan älä asetu esteeksi vauvan ja äidin väliin.

6. Lue lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Käy neuvolassa ja kysele askarruttavia asioita. Käy kaikissa perhevalmennuksissa missä vain uupumatta

ehdit.

Lista perustuu asioihin joita mieheni ei tehnyt, ja mikä harmittaa edelleen.

Älä anna äidin olla näin itsekäs.

Osallistu alusta asti vauvan hoitoon, ettei käy niin, että et osaakaan muuta kuin väännellä käsiäsi, kun vauva itkee (et kuulosta siltä, että sinusta tulisi tuollainen isä, mutta ihan varmuuden vuoksi sanon). Jos teillä on sairaalassa perhehuone, pyri hoitamaan vauvan vaipanvahdot ja muut hoitotoimenpiteet. Tästä saat jo hyvää rutiinia ja voit isyyslomasi ajan keskittyä vauvan hoitamiseen, kun taas vaimosi keskittyy imettämiseen. 

Vaimosi jää kuitenkin sitten sinun isyyslomasi jälkeen vauvan kanssa kahden työpäiviesi ajaksi, joten hänelle tulee paljon enemmän aikaa vauvan kanssa. Mutta kun olet itse alusta asti luonut rutiineja vauvan kanssa, niitä on helppo jatkaa isyysloman jälkeenkin.