Mikä on sinun mielestä seitsemästä kuoleman synnistä pahin
Ylpeys (turhamaisuus)
Kateus
Viha
Laiskuus
Ahneus
Ylensyönti
Himo
Ja perustelut valitsemallesi synnille. Minusta kateus on pahin. Koska se johtaa loppupeleissä moneenkin asiaan.
Kommentit (26)
Ylpeys. Se että on niin ylpeä, ettei katso tarvitsevansa Jumalaa. Itsekin syyllistyin nuorempana tähän syntiin. Ylpeilin sillä, en uskonut Jumalaan ja pilkkasin uskovia. Enää en ole ylpeä, vaan nöyrä kaikkivaltiaan Jumalan edessä.
Vierailija kirjoitti:
Käsite synti on joutavaa uskonnollista idiotismia.
Seitsemän kuolemansyntiä ovat keskiajalla keksittyjä höpötyksiä joilla ei ole edes mitään perustaa raamatussa, mutta uskontohan ei ole rationaalista, joten mitäpä minä tuosta.
Synti itsessään ei käsitteenä ole idiotismia. Se on asia, joka ajaa ihmisen pois Jumalan yhteydestä. Jumalan yhteydessä eläminen taas tuo ihmiselle paljon hyvää, silloin kun asian on käsittänyt oikein. Eli se, ettei minussa itsessäni ole mitään hyvää, mutta Jumalan armosta -yksin armosta- minulla on kaikki mitä tarvitsen. Synti vie kauemmas tuosta armosta, mutta se on silti olemassa ja aina ihmistä varten. Mutta syntilistaa, joka laittaa synnit pahuusjärjestykseen, ei Jumalan silmissä ole. Raamatun mukaan ollaan samalla viivalla, murhaajat, paskanpuhujat, varkaat, laiskat, himokkaat jne. Armo koskee jokaista, joka syntinsä ymmärtää synniksi ja sitä katuu.
Tuosta olen samaa mieltä, että nuo kuolemansynnit tosiaan on ihmisten hörinöitä, ei Raamatusta. Mutta uskon tai uskonnon ei tarvitse olla rationaalista, usko(nto) on uskoa. Järjellä perusteltavat asiat on sitten erikseen. Itsehän puhun omalla kohdallani aina, että uskon, olen uskovainen. Mutta en uskonnollinen sinänsä. Uskonnot on ihmisestä, mutta Jumala on ihmisen juttujen yläpuolella. Usko on ihan vaan uskoa, ei järkeä.
Alkuperäiseen kysymykseen siis vastaan, että Jumalan silmissä kaikki synnit on yhtä suuria. Jeesuksen veressä pestynä ne on kaikki yhtä pois pyyhittyjä.
Ihme että tota ei oo päivitetty sillä tekopyhyys on kyll jotain niin kuraa.
Ahneus. Se on noiden kaikkien ydin, eli saa tilanteesta riippuen himoitsemaan, kadehtimaan, vihaamaan ja ylensyömään.
Lopuksi ylpeäksi siitä mitä on haalinut.
Ja siitä laiskuudestahan ahneuskin alkaa, kun pitää välttää työtä niin haalitaan hullunkiiltosilmissä kaikki mikä eteen tulee ja yritetään hyötyä kaikista ja kaikesta.
Uskokaa tai älkää, mutta tunnen tällaisen ahneen ihmisen ja olen nähnyt miten se käytännössä toimii.
Ahneus varmaan. Aiheuttaa niin paljon pahaa, sen myötä tulee väkivaltaa ja vihaakin.. eli ahneudesta sikiää moni noista muistakin synneistä.
Ahneus on maapallonkin tuhonnut pitkälti, monia lajeja on ihminen ahneudessaan hävittänyt maailmasta lopullisesti, moni laji on häviämässä. Ahneus tuhoaa luonnon, ahneus tuhoaa sielun, ahneus tuhoaa kaiken jos pääsee pahaksi. Ahneudella kun on tapana vain kasvaa ja kasvaa, mikään ei ahneelle enää riitä.
Viha tai ahneus... Ehkä viha pahin.