Lue keskustelun säännöt.
En voi enää koskaan luottaa miehiin
26.03.2018 |
18 vuotta mulla oli rakastava aviomies, johon luotin täysin. Meillä oli kivaa yhdessä. Tai niin mä luulin.
Hän jätti mut jouluaattona, koska oli löytänyt toisen naisen. Kertoi mulle, että ei ollut rakastanut mua viiteen vuoteen, vaan etsinyt parempaa, vokotellut naisia töissä ja harrastuksissa ja nyt sit viimein nappasi.
Oon tolpillani, pahin järkytys jo ohi, mutta jotenkin putosi pohja kaikelta luottamukselta keneenkään.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Yhden sikapossun takia et voi enää koskaan luottaa miehiin? Haha, aika heikkoa.
Nojoo, onhan se kyllä aika heikkoa. Ehkä pitäisikin sanoa, etten voi luottaa omaan arviointikykyyni miesten suhteen. Luulen maailman luotettavimmaksi sellaista, joka osoittautuu kaksoiselämää viettäneeksi työ- ja harrastukenttien casanovaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on ongelmia luottamisessa, monen kokemuksen takia. Elämä on vain aika hankalaa ilman luottamusta, ehkäpä terapia tuottaa joskus tulosta.
Miehesi on kyllä oikein erityisen törkeä tyyppi. En käsitä miksi roikutaan suhteessa jos ei edes rakasteta enää ja annetaan toisen luulla että kaikki on hyvin. Sitten lähdetään yhtäkkiä, toinen ei ole saanut käsitellä asiaa jonka itse on tiennyt jo kauan. Jäätävän kylmää touhua.
Minunkin mieheni jäi samoilla yhteisvuosilla kiinni pettämisestä. Olin kyllä epäillyt jo pitkään, ja sattumalta se sitten viimein kävi ilmi. Jos olisin tarkistanut puhelinta tai sähköpostia tai työpäivien todellista pituutta niin olisi jo aiemminkin selvinnyt. Osasin epäillä jopa naisen, mutta en tosissani olisi hänestä uskonut.
Ihmiset pystyvät käsittämättömään petturuuteen, osa meistä. Osa ei pysty. Toivottavasti se uskollinen osa löytää toinen toisensa!
Tässäkin tapauksessa meitä petettyjä oli sekä mies että nainen, ja pettäjinä sekä mies että nainen. Ei se sukupuoli kerro petosalttiudesta.
Vierailija kirjoitti:
Yhden sikapossun takia et voi enää koskaan luottaa miehiin? Haha, aika heikkoa.
Onko sinulla kokemusta 18 vuoden suhteesta, joka päättyy noin, kuten ap:llä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minä heräsin tuohon ajatukseen onneksi jo 19-vuotiaana aivan vastaavanlaisen pettymyksen jälkeen 5:n vuoden suhteen kariuduttua. Sen koommin en ole miehiin luottanut. Yhden kanssa olen naimisissa juuri tälläkin hetkellä, ollut jo kauan. En ajattele asiaa säännöllisesti, enkä pelkää sitä, mutta henkisesti olen varautunut siihen, että koska tahansa se saattaa löyttää uuden kiinnostavamman henkilön.
Aviomiehellä oli liuta muita naisia. Seuraava löi ja pari sen jälkeen on jättäneet ilman syytä.
Joo, ei tule enää miestä ja turha kehua kauniiksi ja seksikkääksi, kissojen kanssa on helpompi elää. Ulkomaille joogaleireille ja siskojen kanssa muut reissut ja illanvietot, miehet pitäkööt tunkkinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on ongelmia luottamisessa, monen kokemuksen takia. Elämä on vain aika hankalaa ilman luottamusta, ehkäpä terapia tuottaa joskus tulosta.
Miehesi on kyllä oikein erityisen törkeä tyyppi. En käsitä miksi roikutaan suhteessa jos ei edes rakasteta enää ja annetaan toisen luulla että kaikki on hyvin. Sitten lähdetään yhtäkkiä, toinen ei ole saanut käsitellä asiaa jonka itse on tiennyt jo kauan. Jäätävän kylmää touhua.
Kyllä, oli alkuun vaikea uskoakaan sitä mitä paljastui. Ristiriita siihen mun tuntemaan mieheen oli niin valtava. Ihmettelen vieläkin, että miten mies oli niin hyvä näyttelemään hyvää miestä. Sit jotenkin yhtäkkiä kaikki muuttui.
/Ap
Ehkä mulle on vain sattunut huonoja kokemuksia, mutta on vaikeuksia luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä, miksi se jos ei luota kehenkään 💯, olisi varsinaisesti ongelma luottajassa. Siis miksi pitäisi luottaa, kun kukaan ei OLE realistisesti täysin luotettava. Muutaman silmiä avaavan kokemuksen jälkeen voi kyllä luottaa ja olla ihmisten kanssa toimivissa suhteissa, mutta onhan se hyväkin että naiivius ja liika luottaminen on karissut.
Oli kuitenkin 18 vuotta kivaa. Joskus sitä vaan kyllästyy tai kasvaa erilleen. Etsi uusi mies seuraaviksi 18 vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, miksi pitäisikään luottaa 100 %. Eihän kukaan olisi valmis lyömään miljoonasta vetoa edes siitä, pettääkö itse joskus, saati sitten puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Aviomiehellä oli liuta muita naisia. Seuraava löi ja pari sen jälkeen on jättäneet ilman syytä.
Joo, ei tule enää miestä ja turha kehua kauniiksi ja seksikkääksi, kissojen kanssa on helpompi elää. Ulkomaille joogaleireille ja siskojen kanssa muut reissut ja illanvietot, miehet pitäkööt tunkkinsa.
Tuossa on vasta neljä miestä, vaikka ymmärrän hyvin pettymyksesi. Voi myös miettiä, onko omassa valintaprosessissa jotain vikaa. Tuollaisella otannalla toki tuurikin voi olla vain huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisia sikoja ne on suurin osa. samaa olen kokenut ja ystäväni myöskin! Harvoilla miehillä on tunteet, jotka eivät ole riippuvaisia ulkonäöstä tms.
NIin ulkonäön muuttumisesta paremminkin korjaan...t. edellinen...
Sulla on taatusti parempaa edessä. Hyvä että pääsit eroon tollasesta iljetyksestä.
Mulla oli miehistä ihan kohtalaisia kokemuksia ja muutama huono, joista olin mielestäni toipunut vuosien mittaan. Miehiä on ollut siis muutama, koska suhteet on olleet huonoja ja loppuneet onneksi aika pian.
Olen koonnut itseni, halunnut toivoa parempaa ja löytänyt tauon, joskus pitemmänkin jälkeen, uuden suhteen. Ja koittanut ottaa opiksi vanhoista. Liian kauankin olin jossain huonossa suhteessa, jossa mies mm. joi liikaa, tuhlasi rahansa itseensä, juomiseen ym. eli oli aina ihan pa ja lopulta vielä löi, pääsi lyömään toisenkin kerran ennen kuin lähdin, sitten vielä vainosi jonkin aikaan.
Vuosien jälkeen olin mielestäni oppinut ja unohtanut vanhat pahat ja valmis puhtaalta pöydältä uuteen suhteeseen. Mutta taas kävi huonosti, en nyt tarkemmin erittele miksi, mutta mies oli epäluotettava ja keskittyi lähinnä ulkonäkööni ja seksiin, johon ei kunnolla pystynyt. Masennuin ja lopetin itse suhteen, mies suuttui ja paljasti todellisen luonteensa. Olen tyytyväinen, että pääsin hänestä eroon.
Mutta tämän viimeisimmän suhteen jälkeen olin todella masentunut pitkän aikaa, ahdistunut ja sain vaikka mitä trauman ja stressihäiriön, ties minkä oireita oikein rajusti. Olihan niihin aihettakin! Nyt on mennyt yli kaksi vuotta, enkä ole halunnut edes ajatella miehiä, tai jaksanut enää. Ehkä ne on nyt nähty. Jotenkin kaikkien vanhojen lähinnä huonojen kokemusten jälkeen se viimeisin oli niin kuin viimeinen pisara, menetin kai jo toivoni eli uskoni miehiin, vaikken niin välttämättä ajattelekaan. En vaan taida jaksaa enää, vaikka hyvä parisuhde on ollut elämäni mittainen haave, rakastan seksiä ja kärsin yksinolosta.
No viihdyn yksin, mutta olen todella yksinäinenkin. Minulla on ystäviä, lemmikki, paljon harrastuksia, mutta muut ovat enimmäkseen perheensä parissa tai muuten kiireisiä, minä jäänyleensä yksin. Käyn muutaman kerran viikossa lenkillä jonkun kanssa, siinä se: kaikki juhlat, lomat, illat ja yöt yksin jne. Seksiä oli viimeksi siinä em. suhteessa, eli yli 2 vuotta sitten. Ehkä ei enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi pitäisikään luottaa 100 %. Eihän kukaan olisi valmis lyömään miljoonasta vetoa edes siitä, pettääkö itse joskus, saati sitten puoliso.
Siis mitä? Kaikki eivät ole sinunlaisia.
Täydellä varmuudella tiedän, etten ikinä ole, enkä ikinä tule pettämään. Eikä sillä ole edes mitään väliä, mitä minäkin päivänä tunnen puolisoa kohtaan, en silti ole, enkä tule pettämään. Aiemmissa suhteissa kun on alkanut tuntua huonolta, olen lopettanut suhteen. Niin tekisin tässäkin, jos ikinä tullaan siihen pisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia sikoja ne on suurin osa. samaa olen kokenut ja ystäväni myöskin! Harvoilla miehillä on tunteet, jotka eivät ole riippuvaisia ulkonäöstä tms.
Tai sinun päätöksestä lihota? Sitäkö tarkoitat?
Yhden sikapossun takia et voi enää koskaan luottaa miehiin? Haha, aika heikkoa.