Kun kaverisi luulee kasvattavansa sinun lapsia

Tuollainen äiti ihminen olisi ihmisenä jo sellainen että en ihan itseni takia haluaisi kyllä kyläillä. Ihmiset joiden "panta" kiristää liikaa ei ole sen tyylisiä ihmisiä kenen seurassa viihdyn.

Vierailija kirjoitti:

Haluatko nyt jotenkin alleviivata, että yksinhuoltajista ei ole kasvattamaan lapsia yhtä täyspäisiksi kuin ydinperheissä? Että kaveri on jotenkin vajukki ja epäkelpo jo ihan senkin takia, että on yksinhuoltaja? Jos kaverilla olisi mies ja kaksi lasta niin olisiko nuo jääpuikkojensyöntikiellot sitten jotenkin pätevämpiä?

Joo ja sitten nää karseat yksinhuoltajat syöttää vielä lapsille limua ja keksejä. Tuollaista paskaa ei varmaan edes myydä ydinperheille kaupoissa, noi herkut löytyy vaan sieltä yh-hyllyistä.

Jeesus siunaa ja varjele taas tätä porukkaa.

Jos faktat on, että kaverilla on yksi lapsi ja ei miestä ja ap:lla on kaksi lasta ja mies niin mikä sinut saa loikkaamaan johtopäätökseen, että tässä mollataan yksinhuoltajuutta eikä pelkästään yhden äidin kasvatustaitoja? Kiinnostaa miksi koit tämän hyökkäyksenä yksinhuoltajuuteen? On tilanteita elämässä, missä yksinhuoltajuus on ainut järkevä vaihtoehto, se on myös fakta.

Oli todella tärkeä tieto tuo, että sinä olet akateeminen ja että kaverisi on yh..

Tässä ketjussa on nyt mukana joku, joka kokee asiakseen yrittää mustamaalata kokoajan. En missään nimessä väheksy yksinhuoltajuutta tai sitä, että talossa on talon tavat. Meillä asuu kaksi täysjärkistä kasvattajaa omille lapsilleen, isä ja äiti. Enkä missään nimessä väheksy meidän ydinperhettäkään. Yksinhuoltajuus ei aina ole oma valinta, ymmärrän senkin. Tilanne nyt vain sattuu olemaan ihan erilainen meidän perheessä ja hyvä näin.

Olisiko vastaukseen vaikuttanut se, että olisin itse kertonut olevani työtön yh ja kaverini töissäkäyvä akateeminen? Epäloogisia kohtia tarttua ja jäädä nillittämään.

"olemaan kun joku hiljainen tyttö nukkeleikeissä."

Kuinka vaikea voi sana KUIN olla??

Vierailija kirjoitti:

Puhuiko joku täällä jääpuikkojen syönnistä? Minusta ap kirjoitti että "ei saa kerätä jääpuikkoja" Tässäkin tulee hyvin esiin se että ehkä tuo toinen äiti ei halua että hänen lapsensa keräävtä jääpuikkoja kun epäilee että pistävät ne sitten suuhun mutta ehkä joku toinen äiti tietää että lapsensa ei pistä niitä suuhun eikä näe että sen takia niiden kerääminen pitäisi olla kielletty. Pitäisikö siis kaikilta lapsilta olla jääpuikkojen kerääminen olla kielletty ettei vain sen yhden äidin lapset pistäisi niitä sitten suuhun. Jääpuikkojen kerääminenhän on yleensä kaikkien lasten mielestä hauskaa pienenä. Kiellon sijaan vanhemman kannattaisi ehkä opastaa että suuhun sitä ei kannata pistää vaikk jos näinkin käy niin tuskin siihen kuolee....

Niin, tai voihan olla ettei akateeminen ap ymmärrä miksi jääpuikkojen kerääminen on kielletty eikä voi yh kaveriltaan alentua kysymään asiaa.

Voisiko olla esimerkiksi, että räystäästä roikkuvien jääpuikkojen kerääminen voi olla aika vaarallista kun katolla oleva lumikuorma voisi siinä hötäkässä pudota lasten päälle ja siihen voi kyllä ihan oikeasti kuolla?

Jääkuningatar kirjoitti:

En koe olevani parempi kuin kukaan muu ihminen, päinvastoin. Tilanne on nyt vain mennyt siihen, että kaverini itse kutsuu meitä kyläilemään (kutsun heitä täysin vastavuoroisesti meille) ja suurinosa ajasta menee sääntöjen latelemiseen. Pidän mielestäni lapseni kurissa ja he eivät todellakaan ole mitään pikkupirulaisia, jotka käyttäytyvät miten sattuu. Kaikkien sääntöjen noudattamisen jälkeen jää jäljelle se, että lapsieni pitäisi seisoa paikoillaan liikkumatta ja puhumatta, koska mitään ei saa tehdä.

Ette sitten mene perheenä kylään? Talossa toimitaan talon tavalla, vai miten teillä akateemisilla on ollut tapana. Tapaatte teillä. Miksi tästä pitää tehdä ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Oli todella tärkeä tieto tuo, että sinä olet akateeminen ja että kaverisi on yh..

Ihan provon ainekset siis. Samoin se, ettei ap teidä, onko oma lapsi 5 vai 6 vuotias...

Minun ystävälläni on "eläväinen" poika. Katsoin liian pitkään sormien välistä tämän pojan touhuja, olisi pitänyt puuttua heti kättelyssä siihen, miten meillä käyttäydytään. Tämä lapsi oli ihan kamala. 

Anteeksi ap, mutta tuo sinun kuvauksesi "eläväinen kuusivuotias poika" ja sitten tieto ettei poikasi saa mennä esim. leikkimökkiin kielii ihan siitä, että sinun lapsesi käyttäytyy kuin apina, eikä kaverisi eikä tämän tyttö ole sellaiseen tottunut. Eikä tarvitsekaan tottua. 

Ei meidänkään leikkimökkiin ole asiaa, jos siellä ei osaa leikkiä nätisti. Eikä meidän aidoilla kiivetä, kun ei omatkaan lapset kiipeile (toisella puolella on naapuri ja naapurin kukat). Puissa saa kiipeillä, jokainen lapsi vanhempiensa vastuulla. Mutta jos ne puut olisivat nuoria omenapuita vaikka, niin ei helkatissa kukaan niissä kiipeä. Ja sokerihumala on vähän niin ja näin... kumma miten se vaikuttaakin juuri niihin eläväisiin pikku mussuikoihin, että niistä tulee vielä entistä eläväisempiä. 

Jääkuningatar kirjoitti:

Olisiko vastaukseen vaikuttanut se, että olisin itse kertonut olevani työtön yh ja kaverini töissäkäyvä akateeminen? Epäloogisia kohtia tarttua ja jäädä nillittämään.

Epäloogista nillittää niiden asioiden kommentoimisesta, joita on itse katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa avaukseensa.

Huomaan, että ketjussa provoavat nyt tyypit, jotka tietentahtoen värittävät tarinaa ihan toisenlaiseksi kuin se todellisuudessa on. Perheiden 3-vuotiaat kaveetaavat keskenään ja myös heiltä on leikkimökissä leikkiminen kielletty. Lapseni eivät ole mitään rajattomia villilapsia, eläväinen 6-vuotias poika kun voi tarkoittaa niin paljon muutakin kuin jotain käytöksen kauhukuvaa. Sääli, kun täällä ei pysty keskustella järkevästi kuin osan porukan kanssa. Minun osaltani ketju päättyy nyt.

ehkä sä tarvit apua siihen hommaan?

Keksiikö näitä sääntöjä lapsellesi muuallakin kuin kotonaan? Sitten puuttuisin jo ihan suorapuheisesti. Ei ole hänen asia määritellä saavatko toisten lapset juosta leikkipuistossa tai kiivetä puissa, mutta toki esim. kivien heittelyyn (muita vaarantava toiminta) saa puuttua.

Toki omassa kotonaan saa määrittää säännöt sille millä ja missä leikitään, mutta toisten lasta ei ole silti sopivaa ns. kasvattaa kuin vanhemman roolissa. Tai jos näin tekee, niin sitten on hyvä ymmärtää, ettei vanhemmat mielellään kyläile luonaan.

Mun oma sisko teki tuota kotonaan ja muuallakin, esim hänen luonaan koin että överiksi meni hänellä mm. seuraavissa asioissa:

- 2,5-vuotias ei saanut kiivetä tuolille, ettei tipahda.

-Samanikäinen ei olisi saanut leikkiä kattiloilla muiden kanssa, koska ne olisivat olleet hänelle liian painavia (no eivät olleet, kyllähän tuon ikäiset jo leikkii laittavansa ruokaa keittiössä oikeilla kattiloilla)

Olisin ymmärtänyt jos tuolille ei saa kiivetä koska se on antiikkia, tai kattilat heillä ei ylipäätään ole leikkikaluja, mutta molemmissa oli kyse siitä että hän itse halusi määritellä mikä on lapsellenk turvallista eikä luottanut minun normaalijärkisen vanhemman määrittelyyn. Jokaisellaon oikeus määritellä totta kai oman kodin säännöt, mutta jos tilanne on sellainen että toinen tekee tuota muuallakin kuin kotonaan ja selvästi puuttuu vanhemman ylittävästi ns. turhissa tilanteissa, kannattaa joko ottaa etäisyyttä tai sitten puhua suoraan asiasta. Mun siskoni puuttui siis ihan minun ja lapseni väliseen keskusteluunkin, jos hänellä tuli uhmakohtaus, en jossain vaiheessa vaan enää jaksanut ja vähennettiin näkemistä paljon.

Tietenkin otat etäisyyttä! Syyksi riittää ihan vaan se, että sinä etkä lapsesi ette nauti noista vierailuista.