En pysty tuntemaan itseäni seksikkääksi kotona enkä mieheni läsnäollessa

Meillä (olen mies) taistellaan samantapaisessa tilanteessa. Vaimo ei koe itseään seksuaaliseksi ja halutuksi. Minun intoni tehdä aloitteita on hiipunut ihan jatkuvien torjuntojen myötä.

Lisäksi vainoaa jatkuva negatiivisuuden kierre kaikessa muussa elämässä. Nyt koitetaan lähteä ihan siitä arjesta: aktiivisesti koitetaan ajatella toisesta hyvää eikä pahaa. Tyyliin kun minä sanon haluatko mennä illalla salille? Hän ei ekaksi ajattele, että mies paasaa ja patistaa. Kun vaimo tulee kotiin ja keittiössä on sotkua (yleensä ei ole), hän ei ajattele: ttu mikä paskiainen, vaan: oli varmaan kiire aamu. Kun vaimo kiukuttelee kaikesta minä en ajattele: onpa kohtuuton kuspää, vaan: kullalla selvästi tosi raskas päivä alla. Jne.

Meillä on molemmille tullut tavaksi aina olettaa pahinta, puolustautua ja nokittaa.

Nyt koitetaan saada negatiivisuus kuriin ja yöunia seitsemän tunnin paremmalle puolelle. Molemmat kun nukutaan liian vähän.

Jutelkaa ap ja jos kahdestaan vaikeaa ulkopuolisen kanssa. Älkää syytelkö.

Se negatiivisuuden kierre on juuri se seksin pahin tappaja parisuhteessa ja meilläkin se alunperin lähti siitä, että olin ihan helvetin väsynyt pitkään kun vauva valvotti. Edelleen olen usein väsynyt vaikka lapsi jo 4 mutta unien lisääminen on vaikeaa koska se on sitten vapaa- ja parisuhdeajasta pois. Usein tuntuu siltä ettei tilanteeseen voi tulla mitään isoa parannusta kuin vasta sitten kun lapset muuttavat kotoa ja voi jäädä itse eläkkeelle... ap

Up