En jaksa enää appivanhempia
Yritän kertoa tilanteen lyhyesti. Asumme samalla paikkakunnalla miehen vanhempien kanssa. Meidän 1-vuotias tyttö ei ole appivanhempien ainoa lapsenlapsi, mutta he "sekosivat" silti kun vauva syntyi. Lupasin miehelle kestää 4 kk jokapäiväisiä vierailuja ja ohjeita ja kaikkea muuta. Mutta nyt on tosiaan vuosi mennyt ja pappa saattaa käydä meillä 4 kertaa päivässä, ehkä yhtenä päivänä viikossa kumpikaan ei käy meillä.
Myönnän, että minun olisi pitänyt puuttua tilanteeseen tarmokkaammin jo aiemmin, kun pelkät "ei me tarvita, älä tule..." ei mene jakeluun.
Mutta nyt sitten, miten saada appivanhemmat vähentämään käynnit edes kerta/viikko? Ja onko muuta keinoa kuin tahtomattaan loukata ja suututtaa heidät :(
Kommentit (19)
Hyvä idea, mutta miten se vaikuttaa siihen, että hei eivät muina päivinä tule kylään?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä idea, mutta miten se vaikuttaa siihen, että hei eivät muina päivinä tule kylään?
Et ole kotona koska olet työssä. Illalla et jaksa ottaa ketään vastaan koska sinun täytyy levätä. Varaa aika neuvolapsykologille, saat tukea rajojen asettamiaeen.
Vaihtakaa lukot ja poistakaa ovikello.
Ehkä olisi aika opetella asettamaan rajoja, ja oppia sietämään toisten loukkaantuminenkin. Voisit ihan googlettaa tuosta aiheesta enemmän, kuulostaa siltä että omista rajoista kiinnipitäminen voi olla sinulle ja miehellesi aika isokin ongelma. Kun kyllä rehellisesti sanottuna suurin osa olisi jo ajat sitten aika tylystikin ilmoittanut, että kerta viikkoon riittää (eikä aina edes sitä). Ja jos on kova tarve miellyttää muita, niin tietysti on vaikeaa sanoa suoraan. Mutta voisitko löytää jonkinlaista itsemyötätuntoa? Opettelisit ajattelemaan, että onhan sinunkin tunteilla ja toiveilla väliä?
Ja sanonpa tämän kokemuksella, että mitä isommaksi lapsi kasvaa, niin sen vaikeammaksi tulee menemään jos isovanhemmat eivät ymmärrä että he eivät ole vanhemman roolissa lapselle. Teillä on edessä vielä eroahdistuskaudet, uhmaiät, ehkä jopa sisaruksen syntymän herättämää mustasukkaisuutta. Silloin lapsella pitää olla varma ja selvä tunne siitä, kuka perhettä johtaa. Liian tunkeilevat isovanhemmat aiheuttavat uhmaikäisen kanssa enemmän ongelmia kuin ovat avuksi. Mikään lastenhoitomäärä ei tule korvaamaan sitä, jos lapsi saa kokemuksia siitä että joku voi kävellä hänen vanhempansa yli. Sanon tämän ihan sillä, että ymmärtäisit rajojen vetämisen tärkeyden.
Mies sanoo vanhemmilleen, ettei tarvitse joka päivä kylään tunkea.
Vai onko miehesi vanhempiesi tossun alla?
Vierailija kirjoitti:
Mies sanoo vanhemmilleen, ettei tarvitse joka päivä kylään tunkea.
Vai onko miehesi vanhempiesi tossun alla?
Siis vanhempiensa*
Voi miten ihanaa! Vaihdetaanko isovanhempia? Meiltä saatte papan joka asuu lähellä, mutta käy vaan pari kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi miten ihanaa! Vaihdetaanko isovanhempia? Meiltä saatte papan joka asuu lähellä, mutta käy vaan pari kertaa vuodessa.
Jee, vaihdetaan :)
-Ap
Kiitokset vierailija 5/9 :) tutustuin aiheeseen ja ja käyn seuraavaksi kirjastossa.
Sinulle joka tarjosit vaihdossa omaa appiukkokin, ymmärrän että tapaamiset 2 kertaa vuodessa on todella vähän, mutta ei se poista sitä tunnetta, että minulle tapaamiset vähintään 6 viikossa on liikaa. Kommenttisi sai minut taas tuntemaan syyllisyyttä siitä, että haluan rajoittaa tapaamisia. Kai minun pitäisi olla vain onnellinen, että isovanhempia kiinnostaa lapsemme. No en ole ja kohta sen tietävät myös isovanhemmat :)
-Ap
Minulla aikoinaan äiti ja kaksi lapsetonta siskoa alkoi käyttää kotiani trefipisteenään. Aina kaikki tai joku tunkemassa ja sitten vielä kyttäsivät ja riitelivät keskenään, saiko joku olla lasten kanssa enemmän kuin joku muu. Nyanssina vielä heillä yhteinen käsitys, että kaikki parempia äitejä kuin minä.
Todella raskasta.
Kutsutte heidät kahville ja puhutte asian läpi. Lapsi vaikka sinun vanhemmille siksi aikaa hoitoon.
Omat vanhempani asuvat 400 km päässä, joten heille ei voi vain kahvittelun ajaksi lasta jättää. Ja he ovat asenteella "onhan se parempi, että appivanhempia kiinnostaa, kun se että ei kiinnostaisi".
-Ap
Omat vanhempani asuvat 400 km päässä, joten heille ei voi vain kahvittelun ajaksi lasta jättää. Ja he ovat asenteella "onhan se parempi, että appivanhempia kiinnostaa, kun se että ei kiinnostaisi".
-Ap
kirjoitti:
Omat vanhempani asuvat 400 km päässä, joten heille ei voi vain kahvittelun ajaksi lasta jättää. Ja he ovat asenteella "onhan se parempi, että appivanhempia kiinnostaa, kun se että ei kiinnostaisi".
-Ap
No et kai sinä appivanhempiasi heidän kanssaan puikaan? Eikä sitä lasta mihinkään tarvitse roudata. Pitää äänetkin aisoissa jos lapsi on paikalla.
No et kai sinä appivanhempiasi heidän kanssaan puikaan? Eikä sitä lasta mihinkään tarvitse roudata. Pitää äänetkin aisoissa jos lapsi on paikalla.[/quote]
En pui, mutta kun olivat kylässä, niin appiukko tuli käymään ja itse kertoi " x kasvaa niin nopeasti, että melkein päivittäin käyn katsomassa ".
Se on miehesi asia tehdä rajat vanhemmilleen etenkin jos olette jo sopineet, että teillä ei saa käydä joka päivä.
Itse tulisin hulluksi jos lapsen isovanhemmat olisivat jatkuvasti kylässä. Mitä jos olet lapsen kanssa muualla? Esim. vaunukävelyllä tai kaverilla kylässä? Tai mitä jos olet juuri lähdössä jonnekin tai menossa vaikka suihkuun?
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Omat vanhempani asuvat 400 km päässä, joten heille ei voi vain kahvittelun ajaksi lasta jättää. Ja he ovat asenteella "onhan se parempi, että appivanhempia kiinnostaa, kun se että ei kiinnostaisi".
-ApNo et kai sinä appivanhempiasi heidän kanssaan puikaan? Eikä sitä lasta mihinkään tarvitse roudata. Pitää äänetkin aisoissa jos lapsi on paikalla.
Huomion ollessa isovanhemmilla siinä lapsessa.
Itse tulisin hulluksi jos lapsen isovanhemmat olisivat jatkuvasti kylässä. Mitä jos olet lapsen kanssa muualla? Esim. vaunukävelyllä tai kaverilla kylässä? Tai mitä jos olet juuri lähdössä jonnekin tai menossa vaikka suihkuun?[/quote]
Jos ajavat ohi kun ollaan lenkillä pysähtyvät siihen. Suihkuun en ole yrittänyt mennä niin, että ovat paikalla, mutta eräs aamu appiukko yllätti minut alushousuissa, kun olin etsimässä vaatteita, ovi oli jäänyt mieheltä lukitsematta ja esim. Koputtaminen on ihan vierasta... Eipä tuo edes pahoitellut. Jos emme ole kotona kun yrittävät tulla käymään, niin myöhemmin kysellään missä ollaan oltu ja jos ollaan menossa jonnekin sovittuun tapaamiseen, niin täytyy vain pukea ja lähteä, kyllä he sit samalla oven avauksella tajuavat poistua.
Mene töihin ja laita lapsi pöiväkotiin. Sen jälkee pyydä jos voisivat hakea lapsen hoidosta kerran viikossa ja pitää luonaan pari tuntia. Saisit itse käytyä vaikka jumpassa.