Koko ajan väsynyt mies
Alan olla hukassa ja totaalisen kyllästynyt miehen käytökseen.
Käy töissä, tekee ylitöitäkin, mutta kotona ei jaksa mitään. Kun johonkin pyydän osallistumaan tiuskii ja paiskii. Remontti on ollut kesken jo vuosia. Olen sanonut, että tehdään välttämättömimmät ja myydään talo. Ei käy. Pitää saada asua omakotitalossa, vaikkei jaksa siitä huolehtia.
Minä en kestä asua tällaisessa talossa, josta jokapuolelta roikkuu jotain. Itse en ole mikään nikkari, mutta kaikessa olen auttanut, missä ikinä olen pystynyt.
Jos olen kipeä, mies katsoo oikeudekseen myös maata koko päivän. Enhän minäkään tee mitään.
Jos otan asiat puheeksi sanoo ensin, että kohta kuulemma helpottaa ja kohta kyllä tehdään ja kyllä hän osallistuu. Mitään ei kuitenkaan ikinä tapahdu. Sitten ajaudutaan riitaan.
Minä en halua elää näin. Vihaan kotia ja nykyään melko pitkälti myös miestä. Tuntuu, että olen yrittänyt kaikkeni. Hyvällä ja pahalla. Yrittänyt kysyä mistä kiikastaa, voisiko mennä lääkäriin tai mitä minä voin tehdä, että olisi helpompaa. Mikään ei tunnu auttavan.
Mä haluan vaan tavallista, keskiluokkaista elämää, jossa yhdessä tehdään ja puhalletaan yhteen hiileen.
Nykyään itken usein, kun en vaan jaksa tätä. Mitä mun pitäisi tehdä?
T:kolmen lapsen töissäkäyvä äiti
Kommentit (31)
"Jos olen kipeä, mies katsoo oikeudekseen myös maata koko päivän. Enhän minäkään tee mitään."
Ei helvetti. Eihän tuosta nyt mitään tule. Kyllä näitä mieslapsia riittää kun lukee tätä palstaa.
Vierailija kirjoitti:
Ainakait minäkin olen väsynyt. Olen 3 pienen lapsen isä. Teen 3 vuoro työtä eikä koskaan ole minkäänlaista unirytmiä. Vaimo ei käsitä kuinka raskas yövuoroviikko on. Ei sitä kuinka herään hikisenä ja kipeänä, koitan väkisin syödä ruoan, kahvikin menee monesti altaaseen, ei ne vain maistu, maha sekaisin. Järkyttävä väsymys. Koitan nukkua aamulla puoli 8 iltapäivä 14-15 illalla 18-20:30 koitan ottaa unet. Illalla herään hiestä märkänä, väsyttää, töihin, aamuyöllä 4-6 en kykene töihin, suurin työ on pysyä työtuolilla ettei kaadu ja lyö päätä. Ei voi käsittää kuinka raskasta se on, elämästä taistelua koko elämä. Yritä siinä jotakin tehdä vaimon mieliksi vielä.
Pitäisikö tehdä työkseen jotain muuta. Onko se vaimosi ja lastesi sitten kärsittävä vaan, koska työ on sulle liian rankkaa?
Patistat miehen lääkäriin, jatkuva väsymys ei ylitöistä huolimatta ole ok. Tuossa voi olla taustalla esim. uniapneaa, joka on helposti hoidettavissa cpap-laitteella.
Ja sit etsit jonkun nikkarin yhteystiedot ja maksat ulkopuoliselle niitten akuutimpien juttujen remontoinnista, mies ei sitä tule tekemään kun se käy sen ylpeyden päälle vaikka panoksena onkin avio-onni ja perhe.
Tai voit vaan ottaa eron.
Vierailija kirjoitti:
Ainakait minäkin olen väsynyt. Olen 3 pienen lapsen isä. Teen 3 vuoro työtä eikä koskaan ole minkäänlaista unirytmiä. Vaimo ei käsitä kuinka raskas yövuoroviikko on. Ei sitä kuinka herään hikisenä ja kipeänä, koitan väkisin syödä ruoan, kahvikin menee monesti altaaseen, ei ne vain maistu, maha sekaisin. Järkyttävä väsymys. Koitan nukkua aamulla puoli 8 iltapäivä 14-15 illalla 18-20:30 koitan ottaa unet. Illalla herään hiestä märkänä, väsyttää, töihin, aamuyöllä 4-6 en kykene töihin, suurin työ on pysyä työtuolilla ettei kaadu ja lyö päätä. Ei voi käsittää kuinka raskasta se on, elämästä taistelua koko elämä. Yritä siinä jotakin tehdä vaimon mieliksi vielä.
Tuo hiestä uiden herääminen vaikuttaisi siltä että sulla on kuorsausta ja hengityskatkoja, varsinkin kun koko ajan sua kerta väsyttää.
Ja jos _sulla_ on rankkaa, niin mietis millaista se sun vaimolla on; sillä on hoidettavana neljä holhottavaa.
Mies sairastanee kilpirauhasen vajaatoimintaa,.kokeisiin. Tai kärsii uniapneasta. Itsekin makaan kaiket illat ja viikonloput kun en saa nukuttua ja sairastan vajista, en vaan jaksa.
Remontin loppuun saattaminen olisi nyt tärkeää, sekä henkisen jaksamisesi että tulevaisuuden kannalta. Se vaikuttaa perheenne asumiseen ja myös talosta saatavaan myyntihintaan jos eroat miehestäsi tai haluatte muuttaa muualle (oletan että omistatte talon yhdessä).
Koska miehesi ei remonttia hoida, ehdotan että sinä otat siitä vetovastuun. Toki voit jutella asiasta miehesi kanssa, mutta jos sitä ei kiinnosta niin viet projektia eteenpäin ja saatat loppuun parhaalla katsomallasi tavalla.
Onko sulle selvää mitkä työt on tekemättä – jos ei ole, ota selvää,. Listaa kaikki tehtävät työt paperille. Onko varaa palkata ulkopuolinen tekemään edes osa töistä? Mitä voisit tehdä itse, monet asiat ei ole niin vaikeita? Itse olen opetellut eristämään, saumaamaan kipsilevyjä, maalaamaan, tapetoimaan, kakeloimaan ja saumaamaan kaakelit. Puutöissä olen onneton (meillä ne on miehen vastuualuetta), jos yksin vetäisin rakennusprojektia palkkaisin timpurin. Ja minkä ikäisi lapsenne ovat, onko heistä hyötyä? Meillä lapset 8 ja 10 v auttavat rakentamisessa esim. kevyiden tavaroiden kantamisessa, siivoamisessa ja "ekstrakäsinä" (esim. tapetoinnissa).
Vierailija kirjoitti:
Ainakait minäkin olen väsynyt. Olen 3 pienen lapsen isä. Teen 3 vuoro työtä eikä koskaan ole minkäänlaista unirytmiä. Vaimo ei käsitä kuinka raskas yövuoroviikko on. Ei sitä kuinka herään hikisenä ja kipeänä, koitan väkisin syödä ruoan, kahvikin menee monesti altaaseen, ei ne vain maistu, maha sekaisin. Järkyttävä väsymys. Koitan nukkua aamulla puoli 8 iltapäivä 14-15 illalla 18-20:30 koitan ottaa unet. Illalla herään hiestä märkänä, väsyttää, töihin, aamuyöllä 4-6 en kykene töihin, suurin työ on pysyä työtuolilla ettei kaadu ja lyö päätä. Ei voi käsittää kuinka raskasta se on, elämästä taistelua koko elämä. Yritä siinä jotakin tehdä vaimon mieliksi vielä.
Kannattaisiko vaihtaa työpaikkaa jossa olisi vaikka päivätyö/2 vuorotyö? En ymmärrä miksi tuollaisessa tilanteessa olevat perustavat vielä perheen, eihän kenenkään pää kestä tuota, onhan se ihan selvää..
Älä uhkaile erolla.
Hommaa itsellesi asunto ja lähde fidduhun. Jos olette naimisissa niin oikeusavusta lakimies selvittämään, koska se saamaton paskiainen ei todennäköisesti vaivaudu muuta kuin aiheuttamaan ongelmia.
Täällä eletään vain yhden ainoan kerran. Miksi turhaa olla onneton?
Jos voit katsoa itseäsi silmiin peilin kautta ja todeta, että olet yrittänyt, voit todeta, että parhaasi teit.
Vaikka usein puhutaan siitä, että nyt erotaan pienemmästäkin, kyllä minusta on parempi erota kuin olla onneton. Täällä ollaan tosiaan vain kerran. Vuoden kyllä kärvistelee ku***ään kanssakin, kun yrittää vielä paikata asioita, mutta sen jälkeen juttu on itsekidutusta.
On ihan okei epäonnistua, tämän soisin kaikkien lasten vanhempien opettavan lapsilleen. Epäonnistumisesta otetaan opiksi ja jatketaan matkaa sitä virhettä jatkossa vältellen.
Mies verikokeisiin. Työterveyslääkärille valittamaan väsymystä ja haluttomuutta. Ehkä jokin vaiva jonka voi hoitaa.
Tällaisesta ei kannata erota muutoin hyvästä miehestä. Niitä ei oksilla kasva kolmen lapsen äideille. Ja rivitalossa on myös omat kulunsa ja tekemisensä. Ei sellaista yksityisyyttä kuin ok-talossa. Eikö ole ketään sukulaismiestä joka voisi tulla auttamaan kimppaan niin työkin sujuisi varmaan kivemmin?
Vierailija kirjoitti:
Sanonko miehelle, että nyt riittää. En jaksa enää tyhjiä lupauksia, turhasta tiuskimista enkä hänen jatkuvaa väsymystään.
Tiedän, että suuttuisi kuin pippuri. Aloittaisi mykkäkoulun. Minulla ei ole intressejä riidellä, mutten vaan keksi ulospääsyä tästä suosta.
Ap
Ihan tosissasiko haluat erota? Jos tuon menet sanomaan ääneen, se voi todella olla viimeinen naula arkussa. Meinaan, että se voi tulehduttaa välit niin pahasti, ettei paluuta entiseen ole enää koskaan. Eli jos et oikeasti halua erota nyt, et sillä uhkaile. Jos haluat ihan oikeasti erota, sitten sanot sen ja todellakin eroat.
Saunaoluen juo ja sitten työpaikan kinkereissä enemmän ehkä noin kerran kuussa tai harvemmin.
Ap