Elämä tympii

Ei kukaan jaksa kommentoida. Eipä sillä, tuskin tää keskustelulla tästä juuri paranisi tää tilanne...

Moi! Vilpittömästi toivon, että pääset tilanteesi yli, ja että saat jälleen voimia, iloa ja toivoa :) Ehkä oheinen lyhyt, mutta koskettava video voi antaa jotakin tuollaista; suosittelen katsomaan ja samalla toivotan kaikkea hyvää kevääseesi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla taitaa olla kevätmasennus. Viime aikoina oon nukkunut ihan liikaa. On paljon vaikeampaa saada itseni liikkeelle kuin vielä talvella. En löydä motivaatiota tehdä asioita.

Haluaisin tehdä ja nähdä jotain uutta elämässäni. Yksinäisyys masentaa eikä niitä uusia kavereita aikuisena enää mistään taiota.

Miksi kavereita ei sinun mielestäsi voi saada aikuisena? Minun kaikki kaverini ovat aikuisena tavattuja, nuoruusiän kavereita ei ole jäljellä koska ollaan kasvettu erillemme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla taitaa olla kevätmasennus. Viime aikoina oon nukkunut ihan liikaa. On paljon vaikeampaa saada itseni liikkeelle kuin vielä talvella. En löydä motivaatiota tehdä asioita.

Haluaisin tehdä ja nähdä jotain uutta elämässäni. Yksinäisyys masentaa eikä niitä uusia kavereita aikuisena enää mistään taiota.

Miksi kavereita ei sinun mielestäsi voi saada aikuisena? Minun kaikki kaverini ovat aikuisena tavattuja, nuoruusiän kavereita ei ole jäljellä koska ollaan kasvettu erillemme. 

Ei ollut tarkoitus ilkeillä, vaan tsempata: ei ikä ole este kavereiden saamiselle, samalla tavalla aikuisetkin kaipaavat seuraa kuten tiedät. Sun täytyy vain löytää ne oikeat ihmiset! Harrastukset, kurssit, työ jne ovat hyviä paikkoja tuttavuuksien solmimiselle.

Ei masentunutta kiinnosta pätkääkään mitkään harrastukset, kurssit, lenkkeilyt, kait niihin menisikin jos

oisi kiinnostunut, mutta kun ei kiinnosta ollenkaan. Joskus on hyvä olla omissa oloissa eikä tehdä mitään toisten sanelemana.