Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Raportti: Ihmiskunta vaarantaa oman tulevaisuutensa – puolet Afrikan lintu- ja nisäkäslajeista uhkaa kadota
23.03.2018 |
”Voimmeko pysäyttää sen kaiken? Emme. Voimmeko hidastaa sitä merkittävästi? Kyllä”, sanoo IPBES:in puheenjohtaja Robert Watson.
Ihmiskunta vaarantaa oman olemassaolonsa liiallisella viljelyllä ja luonnon antimien vahingoittamisella, sanoo perjantaina julkaistu laaja selvitys maailman eläimistön ja kasvillisuuden tilasta.
Eläin- ja kasvilajit ovat selvityksen mukaan vähenemässä kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Afrikan lintu- ja nisäkäslajeista saattaa kadota yli puolet vuoteen 2100 mennessä.
Aasian ja Tyynenmeren alueen kalakanta puolestaan uhkaa kadota jo kolmenkymmenen vuoden sisällä eli vuoteen 2048 mennessä. Myös alueen koralleista jopa 90 prosenttia uhkaa tuhoutua samassa ajassa.
”Tämä hälyttävä kehityskulku vaarantaa ihmisiltä talouden, toimeentulon, ruokaturvallisuuden ja elämänlaadun kaikkialla”, raportissa todetaan.
Tiedot perustuvat neljään laajaan raporttiin, joita on ollut laatimassa yli 550 kansainvälistä tutkijaa. Raporttien kokoaminen on kestänyt kolme vuotta.
Selvitys käsittelee neljää aluetta, jotka ovat Amerikat, Afrikka, Aasian ja Tyynenmeren alue ja Eurooppa ja Keski-Aasia.
Kyseessä on laajin selvitys, joka on tehty luonnon monimuotoisuudesta sitten vuoden 2005. Ne julkaisi IPBES, joka on luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemiin keskittyvä hallitustenvälinen paneeli.
Jos ihmiskunta ei käännä kurssiaan ja lopeta luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta, me emme ainoastaan vaaranna ”toivomaamme tulevaisuutta, vaan myös nykyisenkaltaisen elämämme”, varoittaa IPBES:in puheenjohtaja Robert Watson.
”Me heikennämme omaa hyvinvointiamme”, Watson sanoi.
”Jos jatkamme tällä tavoin, kuudes sukupuuttoaalto – ensimmäinen ihmisten aiheuttama – jatkuu”, Watson sanoi.
Edellinen sukupuuttoaalto tapahtui noin 65 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopulla. Tuolloin maapallolta katosivat dinosaurukset ja suurin osa muista isoista eläimistä.
Kommentit (2)
Maapallo on taistelukenttä. There can be only one. Ja me ihmiset olemme voitolla. Maali häämöttää, jaksaa jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Lue lisää kuudennesta sukupuuttoaallosta täältä.
Ihmisten toimet ovat aiheuttaneet uuden, kuudennen sukupuuttoaallon, joka on käynnissä parhaillaan.
Tällä viikolla asiasta saatiin jälleen yksi näkyvä muistutus, kun äärimmäisen uhanalaisen zairenleveähuulisarvikuonon viimeinen urospuolinen yksilö nimeltään Sudan kuoli Keniassa.
Maailmassa on jäljellä enää kaksi sen lajitoveria, ja ne ovat molemmat naaraita.
Raportin mukaan Amerikoissa eläinlajien kirjo kutistuu 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt se on 31 prosenttia pienempi kuin ennen ensimmäisten eurooppalaisten siirtolaisten saapumista.
Afrikan maaperästä arviolta 500 000 neliökilometriä eli noin puolentoista Suomen kokoa vastaava alue kuluu käyttökelvottomaksi.
Euroopan unionin alueella vain seitsemällä prosentilla merenelävistä on raportin mukaan ”hyvä suojelutilanne”.
Ihmisten kiihdyttämä ilmastonmuutos pahentaa luonnon monimuotoisuuden katoamista, raportti toteaa.
Tuoreen julkaisun onkin tarkoitus toimia pohjana maailman maiden hallituksille, kun ne tekevät poliittisia päätöksiä luontoon ja eläimistöön vaikuttavista asioista.
”Tämä on viesti, joka meidän täytyy välittää poliitikoille: ilmastonmuutosta ja biodiversiteettia pitää tarkastella yhdessä”, Watson sanoi.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ja muutokset luonnollisessa kasvillisuudessa vaikuttavat ilmastonmuutokseen.”
Talouskasvu ja väestönkasvu tulevat aiheuttamaan ympäristölle yhä enemmän paineita. Raportin laatineet tutkijat kuitenkin tarjoavat myös mahdollisia ratkaisuja: suojeltujen alueiden lisäämistä, rapautuneiden maa-alueiden elvyttämistä ja maataloustukien rukkaamista viljelyltä, joka ei ole kestävää.
Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ajattelu pitää tuoda mukaan kaikkiin päätöksiin, koskevat ne sitten maanviljelyä, kalastusta, metsänhoitoa, kaivosteollisuutta tai infrastruktuurihankkeita. Myös maailman ruokahävikin pienentäminen on tärkeässä roolissa. Jos se saadaan kuriin, ruuantuotantoa ei ehkä tarvitse kaksinkertaistaa kasvavan väestön ruokkimiseksi.
Yksilöt voivat raportin mukaan auttaa myös vähentämällä lihansyöntiä.
Eri alueilla vaaditaan erilaisia ratkaisuja, IPBES:in Watson sanoo. Hänen mukaansa ei ole vielä liian myöhäistä pidätellä tai jopa katkaista haitallista kehityskulkua.
”Voimmeko pysäyttää sen kaiken? Emme. Voimmeko hidastaa sitä merkittävästi? Kyllä.”