Lue keskustelun säännöt.
Synnytyspelko - sektio vai alatie?
23.03.2018 |
Olen nyt raskaana ja olen pelännyt synnytystä pienestä tytöstä saakka. Raskaus on edennyt viimeiselle kolmannekselle ja synnytys pyörii mielessä koko ajan. Asun ulkomailla ja paikallisessa neuvolassa minua painostetaan kovasti alatiesynnytykseen ja pelkoani on lähinnä vähätelty. Gynekologi ja terveydenhoitaja kuittasivat asian vain sanomalla että nuoren äidin kannattaa synnyttää luonnollisesti. Vaikka asun ihan modernissa eu-maassa, täällä ei uskota kivunlievitykseen, ilokaasua ei käytetä lainkaan ja epiduraalin saa vasta tietyt kriteerit täytettyään. Olen kuullut kaikilta kavereiltani ja tutuistani että epiduraalia on viivytelty aivan viimeiseen asti, ja usein sitä ei ole enää ehditty antaa. Kymmenestä tuttavastani kaksi on saanut epiduraalin, muut ovat pyynnöistä huolimatta kärsineet luomuna.
Pelkoni on raskauden edetessä vain voimistunut. Pelkkä asian ajattelu saa sydämen hakkaamaan kurkussa ja kädet hikoamaan. Olen yrittänyt katsella videoita, harjoitella rentoutusta ja lukea motivaatio-oppaita, mutta rehellisesti niistä ei ole ollut mitään apua, vaan tieto tuntuu lisäävän tuskaa. Lisäksi tiedän että esimerkiksi omalla äidilläni on ollut todella vaikeat synnytykset ja hän kärsii edelleen siihen liittyvistä ikävistä vaivoista.
Miten te muut synnytyspelkoiset olette päässeet maaliin? Onko joku uskaltanut synnyttää alateitse ja kokenut peräti luomusynnytyksen?
Haluaisin vain ottaa rauhallisesti raskauden loppuun asti, mutta asia painaa minua niin pahasti, että en saa sitä mielestäni hetkeksikään.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi sektio kuvitellaan kodittomaksi. Sitähän se ei ole. Kivut vaan on sitten siinä vaiheessa, kun sulla on se lapsi siinä hoidettavana myös.
Siis kivuttomaksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIksi et tulisi synnyttämään lasta suomeen? Täällä saisit kaikenavun ja omalla kielelläsi. Olisiko sinulla sukulaisia joiden luona voisit olla pari viimeistä kk?
Halusin sektion mutta lääkäri sanoi että luonnollnen synnytys. Sain nk kiireellisen sektion ja hyvin meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luomukipu on perseestä.
Idiootti kuvittelee päästävänsä pillustaan puolimetrisen pökäleen puuduttamatta ja repeilemättä.Kunnon puudutus poistaa sekä kivun että pelon ja nopeuttaa avautumisvaihetta. Ja helpottaa myös niiden repeämien korjaamista; kukaanhan tuskin haluaa jäädä ämpärin kokoiseksi.
No en itse ainakaan usko että voin repeämistä välttää. Ja ilokaasua voisin hyvin käyttää. Mutta en haluais mielellään epiduraalia yms kun se voi hidastaa synnytystä kun ei tiedä milloin ponnistaa. Kummasti mummon mummot on synnyttänyt lapsia ilmankin.
Joku kevyt puudutus ois tikkauksessa ihan kiva. Vaikka välilihan puudutus sattuuki aivan kamalasti.
Miten repeämistä ei voi välttää? Oon toi epiduraali+ilokaasu -synnyttäjä ja mun saldo on: nopea synnytys, ei repeytymiä, ei erkaumia vatsalihaksissa, ei synnytysarpia mahassa (jostain syystä kaksi reisissä), imetys toimi. Ponnistin kun sanottiin. Mutta en lukenut näitä palstoja silloin. Ja suosittelen samaa sullekin.
Tavallaan uskon kyllä pystyväni luottamaan itseeni, mutta en voi sanoa luottavani paikalliseen systeemiin ja sekös tässä pelottavakin!
Valitettavasti minulla ei ole mitään mahdollisuutta synnyttää Suomessa tai muualla, joten näillä mennään..
En myöskään koe sektiota sen helpommaksi tavaksi, koska sekin kyllä pelottaa, vaikkei ihan yhtä paljon.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua pelotti synnytys mutta vielä enemmän pelkäsin sektiota. No, eka synnytys meni siinä mielessä päin honkia että en osannut hengittää... mitään hengitystekniikkaa/ synnytyslaulua ei oltu opetettu valmennuksessa ja niinpä taistelin jokaista supistusta vastaan, lisäksi minua makuutettiin sängyssä koska olin tulehduksen takia tipassa. Luulin kuolevani kipuun... lisäksi lapsi syntyi avotarjonnassa, tehden hommasta entistä vaikeampaa. Ajattelin jo että lapsiluku jää yhteen mutta mieli muuttui... toista synnytystä aloin pelätä loppuvaiheessa todella paljon, mietin jopa sektiota. Menin sitten luonnonmukaisen synnytyksen valmennukseen... siellä kehotettiin kuuntelemaan kehoa, opetettiin hengitys ja menin luottavaisena toiseen synnytykseen. Voi miten helppoa se oli... tai no olihan se kamalaa loppuvaiheessa mutta niin lastenleikkiä verrattuna ekaan synnytykseen. Sain kävellä koko ajan ja synnytyslauloin. Vain sisätutkimukset tehtiin makuulla ja epiduraali 1,5 h ennen ponnistamista. Eli hengitä, kävele, ole jalkeilla jos vain jaksat. Harjoittele synnytyslaulua, älä taistele suppareita vastaan. Tsemppiä ❤️
Minä en ikinä ottaisi sektiota, ja jos siellä ei "uskota kivunlievitykseen" niin mites sektiossa? Annetaanko puudutusta vai leikelläänkö menemään luomuna? Ja siinähän se pahin kipu on vasta jälkikäteen, aivan järkyttävää kun pitää lähteä liikkeelle ja kipu on niin kova että tuntuu että pyörtyy jo siitä että nousee istumaan, ja pitää vielä kävellä, käydä vessassa ja suihkussa ym. ja täällä sentään annetaan lääkettä.
Minä synnytin esikoisen alateitse, eikä se ollut niin kauheaa kuin luulin, mutta kauheaa silti, ja siitä selvisi kohtuu nopeasti. Kaksoset sain kiireellisellä sektiolla ja se oli helvetillistä, vielä pahempaa kuin olin ajatellut.
Ja vuoden päästä sektiosta tuli kiinnikekivut, päivittäin vuosia, ja vieläkin aina joskus varoittamatta tuntuu kuin puukolla vedettäisiin mahaan tai yöllä olet nukkunut vähän väärässä asennossa ja maha on kipeä vähintään koko päivän, joskus useammankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monihan ottaa nykyään sektion, koska se on helpompaa. Kuitenkin uskon, että tällöin lapselta jää alatietä tultaessa saatu "bakteerikylpy" saamatta joka valmistelee lapsen immuunijärjestlemän ulkomaailmaa varten. Siksi nykyään niin monilla lapsilla on kaikenlaisia allergioita.
Höpö höpö. Olen syntynyt itse sektiolla 50-luvun lopulla ja minulla ei ole ollut ensimmäistäkään allergiaa eikä liioin mitään lääkitystä.
On sairasta sadismia että nykyaikana pitää tuntikausia kitua luomuna ja repiä itsensä kahtia ja vielä ommellaankin ilman puudutusta jos huonosti käy. Myös se on sairasta että joutuu olemaan kaikenmaailman luomuhörhökätilöiden armoilla. Sen ammattikunnan olisi syytä siirtyä 500 vuotta ajassa eteenpäin. Naiset ovat käärmeitä toisilleen, eivät toki onneksi kaikki. Luokittelen nämä kivunlievityspihtaajat samoiksi idiooteiksi kuin ne mummot, jotka kehitysmaissa silpovat tyttöjen sukuelimiä.
Nro 21 vastaa. Sektio ei ole sama kuin ”luomuhörhökätilöt”. Synnytin Kätilöopistolla ja alkuperäinen päätös allassynnytyksestä kuulosti hyvältä. Itse synnytykseen mentäessä vaihdoin mieltäni-se kai ensisynnyttäjille sallitaan. Henkilökunta ei sanonut mitään vastaan.
Se, että sulla ei oo allergioita yms.on monen asian summa, muttei poista sitä seikkaa etteikö alateitse lapsi altistuisi bakteereille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monihan ottaa nykyään sektion, koska se on helpompaa. Kuitenkin uskon, että tällöin lapselta jää alatietä tultaessa saatu "bakteerikylpy" saamatta joka valmistelee lapsen immuunijärjestlemän ulkomaailmaa varten. Siksi nykyään niin monilla lapsilla on kaikenlaisia allergioita.
Höpö höpö. Olen syntynyt itse sektiolla 50-luvun lopulla ja minulla ei ole ollut ensimmäistäkään allergiaa eikä liioin mitään lääkitystä.
On sairasta sadismia että nykyaikana pitää tuntikausia kitua luomuna ja repiä itsensä kahtia ja vielä ommellaankin ilman puudutusta jos huonosti käy. Myös se on sairasta että joutuu olemaan kaikenmaailman luomuhörhökätilöiden armoilla. Sen ammattikunnan olisi syytä siirtyä 500 vuotta ajassa eteenpäin. Naiset ovat käärmeitä toisilleen, eivät toki onneksi kaikki. Luokittelen nämä kivunlievityspihtaajat samoiksi idiooteiksi kuin ne mummot, jotka kehitysmaissa silpovat tyttöjen sukuelimiä.
Ja koska minun pappa ei kuollut sodassa, ei kukaan muukaan kuollut?
Onhan se tutkittu juttu, että sektiolla syntyneillä on enemmän allergioita. Eikä se silti tarkoita, että kaikilla sektiolla syntyneillä olisi automaattisesti allergioita, tai että alateitse syntyneillä ei olisi ollenkaan allergioita.
Välillä sektio on parempi vaihtoehto sekä äidin, että lapsen kannalta, välillä alateitse.
Sori off topic
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä ottaisi sektiota, ja jos siellä ei "uskota kivunlievitykseen" niin mites sektiossa? Annetaanko puudutusta vai leikelläänkö menemään luomuna? Ja siinähän se pahin kipu on vasta jälkikäteen, aivan järkyttävää kun pitää lähteä liikkeelle ja kipu on niin kova että tuntuu että pyörtyy jo siitä että nousee istumaan, ja pitää vielä kävellä, käydä vessassa ja suihkussa ym. ja täällä sentään annetaan lääkettä.
Minä synnytin esikoisen alateitse, eikä se ollut niin kauheaa kuin luulin, mutta kauheaa silti, ja siitä selvisi kohtuu nopeasti. Kaksoset sain kiireellisellä sektiolla ja se oli helvetillistä, vielä pahempaa kuin olin ajatellut.
Ja vuoden päästä sektiosta tuli kiinnikekivut, päivittäin vuosia, ja vieläkin aina joskus varoittamatta tuntuu kuin puukolla vedettäisiin mahaan tai yöllä olet nukkunut vähän väärässä asennossa ja maha on kipeä vähintään koko päivän, joskus useammankin.
Suunniteltu sektio ja hätä ovat eri asioita. Suunnittelusta toipuu usein paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Mua pelotti synnytys mutta vielä enemmän pelkäsin sektiota. No, eka synnytys meni siinä mielessä päin honkia että en osannut hengittää... mitään hengitystekniikkaa/ synnytyslaulua ei oltu opetettu valmennuksessa ja niinpä taistelin jokaista supistusta vastaan, lisäksi minua makuutettiin sängyssä koska olin tulehduksen takia tipassa. Luulin kuolevani kipuun... lisäksi lapsi syntyi avotarjonnassa, tehden hommasta entistä vaikeampaa. Ajattelin jo että lapsiluku jää yhteen mutta mieli muuttui... toista synnytystä aloin pelätä loppuvaiheessa todella paljon, mietin jopa sektiota. Menin sitten luonnonmukaisen synnytyksen valmennukseen... siellä kehotettiin kuuntelemaan kehoa, opetettiin hengitys ja menin luottavaisena toiseen synnytykseen. Voi miten helppoa se oli... tai no olihan se kamalaa loppuvaiheessa mutta niin lastenleikkiä verrattuna ekaan synnytykseen. Sain kävellä koko ajan ja synnytyslauloin. Vain sisätutkimukset tehtiin makuulla ja epiduraali 1,5 h ennen ponnistamista. Eli hengitä, kävele, ole jalkeilla jos vain jaksat. Harjoittele synnytyslaulua, älä taistele suppareita vastaan. Tsemppiä ❤️
Jes, tsempit täältäkin! Ilokaasun kanssa muistelisin, että pitäis hengittäää syvään. En tiedä löytyykö netistä lisätietoa. Synnytyksessä neuvoivat miten-en enää muista keskityin vaan ohjeiden noudattamiseen ja itse synnytykseen.
Höpö höpö. Olen syntynyt itse sektiolla 50-luvun lopulla ja minulla ei ole ollut ensimmäistäkään allergiaa eikä liioin mitään lääkitystä.
On sairasta sadismia että nykyaikana pitää tuntikausia kitua luomuna ja repiä itsensä kahtia ja vielä ommellaankin ilman puudutusta jos huonosti käy. Myös se on sairasta että joutuu olemaan kaikenmaailman luomuhörhökätilöiden armoilla. Sen ammattikunnan olisi syytä siirtyä 500 vuotta ajassa eteenpäin. Naiset ovat käärmeitä toisilleen, eivät toki onneksi kaikki. Luokittelen nämä kivunlievityspihtaajat samoiksi idiooteiksi kuin ne mummot, jotka kehitysmaissa silpovat tyttöjen sukuelimiä.