Lue keskustelun säännöt.
Synnytyspelko - sektio vai alatie?
23.03.2018 |
Olen nyt raskaana ja olen pelännyt synnytystä pienestä tytöstä saakka. Raskaus on edennyt viimeiselle kolmannekselle ja synnytys pyörii mielessä koko ajan. Asun ulkomailla ja paikallisessa neuvolassa minua painostetaan kovasti alatiesynnytykseen ja pelkoani on lähinnä vähätelty. Gynekologi ja terveydenhoitaja kuittasivat asian vain sanomalla että nuoren äidin kannattaa synnyttää luonnollisesti. Vaikka asun ihan modernissa eu-maassa, täällä ei uskota kivunlievitykseen, ilokaasua ei käytetä lainkaan ja epiduraalin saa vasta tietyt kriteerit täytettyään. Olen kuullut kaikilta kavereiltani ja tutuistani että epiduraalia on viivytelty aivan viimeiseen asti, ja usein sitä ei ole enää ehditty antaa. Kymmenestä tuttavastani kaksi on saanut epiduraalin, muut ovat pyynnöistä huolimatta kärsineet luomuna.
Pelkoni on raskauden edetessä vain voimistunut. Pelkkä asian ajattelu saa sydämen hakkaamaan kurkussa ja kädet hikoamaan. Olen yrittänyt katsella videoita, harjoitella rentoutusta ja lukea motivaatio-oppaita, mutta rehellisesti niistä ei ole ollut mitään apua, vaan tieto tuntuu lisäävän tuskaa. Lisäksi tiedän että esimerkiksi omalla äidilläni on ollut todella vaikeat synnytykset ja hän kärsii edelleen siihen liittyvistä ikävistä vaivoista.
Miten te muut synnytyspelkoiset olette päässeet maaliin? Onko joku uskaltanut synnyttää alateitse ja kokenut peräti luomusynnytyksen?
Haluaisin vain ottaa rauhallisesti raskauden loppuun asti, mutta asia painaa minua niin pahasti, että en saa sitä mielestäni hetkeksikään.
Kommentit (32)
Tuo on kyllä ihan sairasta että kivunlievitystä pantataan skun kyseessä on synnytys! Tapahtuu myös Suomessa... Missä asut Ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä toiveissa luomusynnytys, sillä se on paras saadakseen synnytykseen oikean tuntuman milloin pitää esimerkiksi ponnistaa. Epiduraali kun vaikuttaa vauvaan sekä vie tunnon milloin tulee supistus ja pitäisi ponnistaa. Luota itseesi <3 Et voi suunnitella liiaksi, pakko antaa tilanteen viedä ja kantaa omalla painollaan. Keskustele kuitenki gynen ja kätilöiden kanssa, tee synnytystoivelista. Olen valmis synnyttää luomuna, pelkään eniten episiotomiaa kuin synnytyskipua. Toivottavasti alla oleva linkki rohkaisee sua yhtä paljon kuin mua
Vierailija kirjoitti:
Itsellä toiveissa luomusynnytys, sillä se on paras saadakseen synnytykseen oikean tuntuman milloin pitää esimerkiksi ponnistaa. Epiduraali kun vaikuttaa vauvaan sekä vie tunnon milloin tulee supistus ja pitäisi ponnistaa. Luota itseesi <3 Et voi suunnitella liiaksi, pakko antaa tilanteen viedä ja kantaa omalla painollaan. Keskustele kuitenki gynen ja kätilöiden kanssa, tee synnytystoivelista. Olen valmis synnyttää luomuna, pelkään eniten episiotomiaa kuin synnytyskipua. Toivottavasti alla oleva linkki rohkaisee sua yhtä paljon kuin mua
Ai niin ja episiotomian lisäksi pelkään sektiota. Kärsin mieluummin hieman synnytyskipua kuin joudun kumpaankaan noista!
Luomukipu on perseestä.
Idiootti kuvittelee päästävänsä pillustaan puolimetrisen pökäleen puuduttamatta ja repeilemättä.
Kunnon puudutus poistaa sekä kivun että pelon ja nopeuttaa avautumisvaihetta. Ja helpottaa myös niiden repeämien korjaamista; kukaanhan tuskin haluaa jäädä ämpärin kokoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luomukipu on perseestä.
Idiootti kuvittelee päästävänsä pillustaan puolimetrisen pökäleen puuduttamatta ja repeilemättä.Kunnon puudutus poistaa sekä kivun että pelon ja nopeuttaa avautumisvaihetta. Ja helpottaa myös niiden repeämien korjaamista; kukaanhan tuskin haluaa jäädä ämpärin kokoiseksi.
No en itse ainakaan usko että voin repeämistä välttää. Ja ilokaasua voisin hyvin käyttää. Mutta en haluais mielellään epiduraalia yms kun se voi hidastaa synnytystä kun ei tiedä milloin ponnistaa. Kummasti mummon mummot on synnyttänyt lapsia ilmankin.
Joku kevyt puudutus ois tikkauksessa ihan kiva. Vaikka välilihan puudutus sattuuki aivan kamalasti.
Jos oikeasti olisi tilanne että ei saisi edes pyydettynä puudutusta, niin valitsisin kyllä sektion. En ymmärtä miksi äitien oletetaan kärsivän niin kovasti synnytyksessä, vaikka kipua voisi helposti lievittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä toiveissa luomusynnytys, sillä se on paras saadakseen synnytykseen oikean tuntuman milloin pitää esimerkiksi ponnistaa. Epiduraali kun vaikuttaa vauvaan sekä vie tunnon milloin tulee supistus ja pitäisi ponnistaa. Luota itseesi <3 Et voi suunnitella liiaksi, pakko antaa tilanteen viedä ja kantaa omalla painollaan. Keskustele kuitenki gynen ja kätilöiden kanssa, tee synnytystoivelista. Olen valmis synnyttää luomuna, pelkään eniten episiotomiaa kuin synnytyskipua. Toivottavasti alla oleva linkki rohkaisee sua yhtä paljon kuin mua
Itse olen synnyttänyt epiduraalilla ja ilman. Epiduraali ei vienyt supistustuntoa, ihan hyvin tiesi milloin piti ponnistaa.
Minulle on myös tehty episiotomia ja on ollut myös synnytys, jossa sitä ei ole tehty. Ei siinäkään ollut oikein mitään eroa.
Pelkäsin synnytyksessä joutuvani sektioon ihan älyttömästi, joten kai sekin lasketaan synnytypeloksi. Itse koen että ne supistukset siinä eniten teki kipeetä ja se ponnistus kuitenkin kesti vaan sen 10min.
27h supistukset luomuna kärsin ja sitten sairaalassa alapäähän puudute. Oli täydellinen synnytys. Vuorokauden olin himassa ja sairaalassa vaan pari tuntia. Jos niistä supistuksista selviää ja jotain apua siihen ponnistusvaiheeseen saa se menee loistavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisi tilanne että ei saisi edes pyydettynä puudutusta, niin valitsisin kyllä sektion. En ymmärtä miksi äitien oletetaan kärsivän niin kovasti synnytyksessä, vaikka kipua voisi helposti lievittää?
Koska äidit on naisia. Jos miehet punnertaisivat alapäästään 3kg jööttejä niin kivunlievityksessä ei todellakaan säästeltäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä toiveissa luomusynnytys, sillä se on paras saadakseen synnytykseen oikean tuntuman milloin pitää esimerkiksi ponnistaa. Epiduraali kun vaikuttaa vauvaan sekä vie tunnon milloin tulee supistus ja pitäisi ponnistaa. Luota itseesi <3 Et voi suunnitella liiaksi, pakko antaa tilanteen viedä ja kantaa omalla painollaan. Keskustele kuitenki gynen ja kätilöiden kanssa, tee synnytystoivelista. Olen valmis synnyttää luomuna, pelkään eniten episiotomiaa kuin synnytyskipua. Toivottavasti alla oleva linkki rohkaisee sua yhtä paljon kuin mua
Itse olen synnyttänyt epiduraalilla ja ilman. Epiduraali ei vienyt supistustuntoa, ihan hyvin tiesi milloin piti ponnistaa.
Minulle on myös tehty episiotomia ja on ollut myös synnytys, jossa sitä ei ole tehty. Ei siinäkään ollut oikein mitään eroa.
Aijaa, minulle on uskoteltu monta kertaa että epiduraali estää supistusten tuntemukset ja vie jopa kyvyn kävellä. Huh huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkäsin synnytyksessä joutuvani sektioon ihan älyttömästi, joten kai sekin lasketaan synnytypeloksi. Itse koen että ne supistukset siinä eniten teki kipeetä ja se ponnistus kuitenkin kesti vaan sen 10min.
27h supistukset luomuna kärsin ja sitten sairaalassa alapäähän puudute. Oli täydellinen synnytys. Vuorokauden olin himassa ja sairaalassa vaan pari tuntia. Jos niistä supistuksista selviää ja jotain apua siihen ponnistusvaiheeseen saa se menee loistavasti.
asun etelä-Euroopassa.
Olen ymmärtänyt niin että täällä (ainakin omassa sairaalassakin) ainut käytetty puudute on epiduraali ja senkin saa vain jos on onnekas. Kyselin puudutteista ja kivunlievityksestä lääkäriltä ja vain epiduraali mainittiin, joidenkin sairaaloiden tarjoaman vesisynnytyksen lisäksi. Pelkään siis todella että joudun kärsimään kaiken luomuna. Olen muutenkin todella kipuherkkä.
Jos tietäisin varmuudella että käytettävissä on puudutteita tiukan paikan tullen, niin motivaationi yrittää alatiesynnytystä olisi huomattavasti korkeampi. Nyt olen vain valmiiksi alistunut ja jotenkin negatiivinen niin usean tuttavani kokemuksia lääkäreiden painostusta kuulleena.
Pelottavinta minulle on ponnistusvaihe, eikä edes se kipu, vaan se tilanne, että makaan tuntien kivuliaiden supistusten uuvuttamana, ilman motivaatiota jalat auki jossain pedillä jonkun tuntemattoman huudellessa vieraskielisiä ohjeita. Pelkään että tilanne ei ole mitenkään hallinnassa ja saan kokemuksesta pahat traumat, jotka vaikuttavat kiintymyksessä lapseeni.
Sektiossa pelottaa lähinnä synnytyksen jälkeinen aika ja pitkä toipuminen.
Ap
Monihan ottaa nykyään sektion, koska se on helpompaa. Kuitenkin uskon, että tällöin lapselta jää alatietä tultaessa saatu "bakteerikylpy" saamatta joka valmistelee lapsen immuunijärjestlemän ulkomaailmaa varten. Siksi nykyään niin monilla lapsilla on kaikenlaisia allergioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että sektio olisi jotenkin helpompi. Sehän on iso leikkaus, jossa vatsalihakset ja kaikki vatsan kerrokset avataan jotta vauva saadaan ulos.
Onko sua AP koskaan leikattu? Mulle tehtiin tähystysleikkaus (sappirakon poisto) ja voi luoja, että jonkun aikaa koski aina kun piti käyttää vatsalihaksia. Eli esim noustessa sängystä ylös, tuolissa noustessa ja vessassa käydessä. Itse asiassa vatsalihaksia tarvitaan teet ihan mitä vaan, sen huomasin tuolloin.
Itse olen äärimmäisen kipuherkkä, silti olen synnyttänyt kaksi lasta alateitse. Ensimmäisen ilman kivunlievitystä, en omasta halusta vaan olin juuri AP:n kuvailemassa tilanteessa. Toisella kertaa pelkäsin joutuvani sektioon, koska lapsi oli iso. Onneksi en joutunut. Toipuminen oli paljon nopeampaa kuin vaikka em. sappirakon poistosta.
Tsemppiä AP, hyvin se menee! Luota itseesi!
Minulla oli synnytyspelko, mutta halusin synnyttää alateitse. En myöskään halunnut epiduraalia. Mua ei pelottanut kipu, vaan epiduraalin aiheuttama avuttomuus ja se, että multa ei kysytty, kun se ensimmäisessä synnytyksessä laitettiin. Toki ensimmäisessä synnytyksessäni oli paljon muutakin vialla.
TÄmä oli mun tarina. Se ei tarkoita sitä, että alatiesynnytys olisi sulle just se oikea vaihtoehto. Jos kuitenkin päädyt synnyttämään alateitse, niin suosittelen, että opettelet hengityksen ja liikkeen avulla rentoutumista. Vaikka ottaisitkin epiduraalin, ennen sitä supistuskipujen kanssa ollaan jopa tunteja ennen sitä. Sille ajanjaksolle hengittämisestä ja liikkeestä on apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisi tilanne että ei saisi edes pyydettynä puudutusta, niin valitsisin kyllä sektion. En ymmärtä miksi äitien oletetaan kärsivän niin kovasti synnytyksessä, vaikka kipua voisi helposti lievittää?
Koska äidit on naisia. Jos miehet punnertaisivat alapäästään 3kg jööttejä niin kivunlievityksessä ei todellakaan säästeltäisi.
Kun mietin, kuinka tuttavapiirini miehet terveydenhuoltoon noin ylipäätään suhtautuvat, veikkaan kyllä pikemminkin että kaikki vetäisivät luomuna ja leuhkisivat saunan lauteilla, kuka repesi eniten.
Minä olen aina pelännyt epiduraalia. Onneksi sitä ei ole pakko ottaa.
En tiedä, miksi sektio kuvitellaan kodittomaksi. Sitähän se ei ole. Kivut vaan on sitten siinä vaiheessa, kun sulla on se lapsi siinä hoidettavana myös.
Vierailija kirjoitti:
Monihan ottaa nykyään sektion, koska se on helpompaa. Kuitenkin uskon, että tällöin lapselta jää alatietä tultaessa saatu "bakteerikylpy" saamatta joka valmistelee lapsen immuunijärjestlemän ulkomaailmaa varten. Siksi nykyään niin monilla lapsilla on kaikenlaisia allergioita.
Vaikka ylläoleva kommentti on saanut alapeukkuja, niin se pitää silti paikkansa. Toki koko eliniän aikana tapahtuneet vaikuttavat myös. Ap, suosittelen synnyttämistä Suomessa. Mä olin suunnitellut luomusynnytystä vedessä. Kun aika tuli,niin pyysin ja sain epiduraalit ja ilokaasun. Kaikki sujui mainiosti ja kätilöt, anestesialääkäri ym. Huippuja!
Mä pelkäsin sektiota enemmän kuin alatiesynnytystä. Olin siis tyytyväinen, kun kaikki synnytykset hoituivat ilman sektiota. Viimeisessä synnytyksessä epiduraali ei tehonnut, joten tuli koettua myös luomusynnytys vasten tahtoani. Siltikin olisin valinnut mieluummin alatiesynnytyksen, vaikka olisin etukäteen tiennyt ettei epiduraali toimisi.
Oma sektiopelkoni taitaa johtua lukuisista vatsan alueen leikkauksista ja niiden jälkeisistä komplikaatioista. Ei ole kaikki leikkaukset menneet kuin Strömsössä.