Irti tutista?

Kiitos näistä vinkeistä. Olisiko jollakin vielä kokemuksia?

edes tosissani ajatellut vieroittaa tutista mitä käytti unilla, mutta 1v ja 3kk meni hoitoon ja muutavan viikon kuluttua siellä ei välittänyt tutista enää päikkäreillä ja jättivät sen pois. Saman tein sitten kotona ensin viikon verran päikkäreillä ja sitten jätin yölläkin pois eikä ollut mitään ongelmia. Hauska oli kun siitä on nyt jo 3kk ja tässä pari viikkoa sitten löysi vielä yhden tutin kassista ja katseli sitä ihmeissään ja yhdessä vietiin se roskiin. Meillä siis kävi pojalta tosi helposti vaikka tutti oli pienempänä tosi tärkeä, oli kova imemään. Mielestäni reilun vuoden vanhana vieroitus on kuitenkin helpompaa mitä isompana mitä tuttavapiiriä olen nähnyt. Lapsi ei siinä iässä ihan vielä ymmärräkään taistella sitä niin vastaan, ehkä ;)



Sanna

Nuorimmalta tytöltä viimeinen tutti vain katosi hänen ollessa 1v10kk. Ensimmäisenä iltana oli vaikea nukahtaa,sen jälkeen ei ongelmia.

Kuopus 1v 1½kk silloin. Söi tuttia nukahtaessaan ja nukkuessaan. Leikattiin tutin päät pois, kokeili sitten syödä tuttia. Ja sitten ei vaan annettu enää. Meillä sujui tosi hienosti; nukahtaa nopeammin kuin tutin kanssa. Tosin päiväunille rauhoittuminen vähän vaikeampaa kuin tutin kanssa, mutta alle 5min nukahtaa; välillä syliin, välillä itekseen. Iltaisin etsii unen itse; huoneessa täytyy olla kuten aiemminkin. Vierotusta ei oikeastaa tarvittu; tais vanhemmat olla enemmän tutissa kiinni kuin lapsi; oltiin jo varauduttu kauheeseen huutoon yms. Suosittelen ehdottomasti mahd. varhain tuosta tutista luopumaan; 2-3 vuoden iässä varmasti vaikempaa!

ja leikkasi ITSE kaikista tuteista päät pois. Yritettiin ensin et olis annettu oravalle, tontulle jne, mutta tutit olivat niin rakkaita, etteä poika ei siihen suostunut.

Joten siis itse leikkasi (äitin avustuksella) ja sitten ne tutin torsot olivat saatavilla kunnes unohtuivat kokonaan. Poika ei kysellyt kertaakaan tutin perään. Kaikki meni todella kivuttomasti. Jos halusi imeä tutia, ei pystynyt koska oli ITSE leikannut ne niin lyhyiksi.

Yhtenä aamuna vain päätin, että tänään se alkaa. Leikkasin yhdestä tutista pään pois ja annoin sen lapselle (1v 2kk), muut tutit piilotin. Hänestä tuti oli hirveän hauska, kun se ei pysynyt suussa. Koko päivä meni niin hienosti ilman tutia, että en antanut yöunille mennessäkään (vaikka aluksi se oli tarkoitus). Eli meilä tutit jäi pois kertarysäyksellä. Toinen yö oli hankalin, mutta siitäkin selvittiin. EIkä enää tarvitse nousta viittä kertaa yössä etsimään lapselle tutia :)



Ninnu

Kiitos kaikille kommenteista! Varsinkin tuo itse tutin leikkaaminen kuulosti tosi hyvältä idealta. En ollut kuullutkaan koko tutinleikkaamisjuttua. Pitää panna korvan taaksen kuopusta varten. Meillä on ollut rankka viikko tuon 1v7kk pojan kanssa kun päätin ottaa tutit pois. Akuutissa sanottiin että 25 % korvatulehduksista johtuu tutista ja meillä oli vasta korvatulehdukset molemmilla. Nyt kun eskoisen nenä alkoi taas vuotaa, ajattelin, että nyt lähtee tutit ja kuvittelin, että se ois helppoakin. Vaan kyllä on poika itkenyt unille mennessä aika kovasti ja yölläkin herännyt itkemään. Päiväunet on ollu melkein mahdottomia. Mutta nyt on kai päästy selville vesille, ainakin viime yön nukkui kertaakaan heräämättä eikä enää kysele tutteja. Meidän poika on aika temperamenttinen ja sillä on aina ollut kova oma tahto. Onneksi tutti on ollut vaan unensaamisväline, olisi varmasti ollut vielä vaikeampaa, jos tutti olisi ollut päiväkäytössäkin. Aurinkoista kevättä!

vilja

Meillä oikeastaan päivä tuttia ei tarvinnut vieroittaa pois vaan se jäi ajan kuluttua pois. Syy ehkä siihen oli se, että kun oltiin menossa kauppaan tai kylään tuttia ei aina muistettu ottaa mukaan. Tyttö oli silloin n. 1v 2kk. Nyt olemme saaneet yötutinkin pois käytöstä, kun se yksinkertaisesti hävisi. Sanoin tytölle, että ei ole nyt tuttia ja alapas kiltisti nukkumaan. Neljä päivää itki iltaisin ja päikkäreiden aikaan, mutta nyt ei enään muista koko tutin olemassaoloakaan, vaikka tytön pikkuveljellä on tutti. Tyttö täyttää kohta 2 v.



Kipe

Siinä vaiheessa tuttia tarvittiin oikeastaan vain nukahtaessa, eli kovin pahasta addiktiosta ei ollut kyse :) Kerroin pojalle että oravaäiti on käynyt pyytämässä tutteja omille vauvoilleen, ja yksissä tuumin ne annettiin " oraville" . Muutaman illan vähän haikaili tuttia, mutta ei mitään suurta sotaa syttynyt, ei tainnut edes itkeä. Nukahtaminen kyllä vähän pitkittyi tutin pois jäännin myötä.