Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Syynä ei ole ainoastaan hyönteismyrkyt, vaan liian siistit puutarhat, pihat, metsät joista puuttuvat lahopuut yms. jotka hyönteisille ovat välttämätöntä. Ja pahinta on asfalti ja kivetykset, joita käytetään jopa okt-pihassa.
Omaan puutarhaan olen tehnyt vuosia sitten jo lahopekkejä ja osan puutarhasta pidän luonnontilassa. Ja puutarha kiittää ja saan erinomaisen sadon ja kukkaloistoa, kun hyönteisiä on riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Se kliininen puisto on helppo pitää siistinä, niitystä tulisi kaatopaikka alle vuodessa. Onhan tuo jo nähty, että jos asuinalueella on ns. luonnontilainen alue, vaikka palokäytävä, niin siitä tehdään tunkio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sinä voit vaikuttaa siihen, millaisia kaupungin puistoalueet ovat. Tee kunnallisaloite ja kirjoita juttu paikallislehteen.
Isoja puistoja voitaisiin hoitaa myös niin, että reuna-alueet ovat nykyisten puistojen kaltaisia. Keskellä maasto muuttuisi luonnontilaisempaan suuntaan vaiheittain. Puisto olisi näin siistin näköinen (mitä ihmiset vaativat), mutta tarjoaisi nykyistä paremmat elämisen edellytykset muille eliöille.
Siksi on nurmikkoalueita koska on tehokkain jos halutaan hyvän näköisenä pitää. Jos nurmikkoalueet rehottaa valtoimenaan niin ihmiset katsoo että on epäsiistiä eivätkä muuta alueelle vaan muuttavat alueelta pois.
Eletään katsos markkinataloudessa missä mennään tehokkuuden mukaan verotuotot optimoiden.
Elikkä meinaat että nurmikkoalueista leikattaisiin vain reunat ja keskusta rehottaa. Pirauta kuntasi pääpuutarhurille joka ottaa asiaan kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Syynä ei ole ainoastaan hyönteismyrkyt, vaan liian siistit puutarhat, pihat, metsät joista puuttuvat lahopuut yms. jotka hyönteisille ovat välttämätöntä. Ja pahinta on asfalti ja kivetykset, joita käytetään jopa okt-pihassa.
Omaan puutarhaan olen tehnyt vuosia sitten jo lahopekkejä ja osan puutarhasta pidän luonnontilassa. Ja puutarha kiittää ja saan erinomaisen sadon ja kukkaloistoa, kun hyönteisiä on riittävästi.
Metsissä on tällä hetkellä enemmän lahopuuta kuin esim. 25 vuotta sitten. Samalla hyönteisten aiheuttamat metsätuhot ovat lisääntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.
Joku jänis tulee tienpientareen yli niin nopeasti ettei sillä reaktioaikaan ole mitään merkitystä. Kauriit ja siitä isommat näkyvät heinästä huolimatta ellei jotain elefanttiheinää ole kylvetty.
Metsäkauris on noin 75 cm korkea, maitohorsma 50 - 150 cm. Suuri osa heinistä on yli 50 cm, joten usko tai älä, sitä kaurista et pientareelta huomaa ennen kuin se on autosi etupuskurin koristeena.
Kauriiden kannat on ylisuuria, metsästäjien lihanhimon vuoksi. Esim. talviruokinnan saisi lopettaa kokonaan. Toisaalta kauris on hentorakenteinen, joten autoon tulee ehkä pieni lommo, vakavia kolareita kauriit ei aiheuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.
Pöh ja pah, mun isoisän metsä oli vanhaa metsää, sitten jälkipolvet rahanahneudessaan hakkasi sen kokonaan (avohakkuu), puupelto siellä tilalla on, pelkkää mäntyä riveissä. Eikä ole tällä seudulla mikään harvinainen näky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.
Pöh ja pah, mun isoisän metsä oli vanhaa metsää, sitten jälkipolvet rahanahneudessaan hakkasi sen kokonaan (avohakkuu), puupelto siellä tilalla on, pelkkää mäntyä riveissä. Eikä ole tällä seudulla mikään harvinainen näky.
Eli siellä on koko ajan joku raivaussahan kanssa poistamassa aluskasvillisuutta? Katsos kun luonto toimii niin, että sinne istutuspuiden vierelle kasvaa varsin hallitsemattomasti muita puulajeja ja jos et 4 -6 kertaa vuodessa käy niitä poistamassa, niin yhden puulajin metsä ei toteudu. Toiseksi metsämaalla on mahdotonta saada puita täsmällisiin riveihin.
Kannattaa muistaa, että iso osa suurten ikäluokkien lapsista eli täälläkin kirjoittavista mammoista on saanut elintasonsa ja perheen ylimääräiset rahat puunmyynnistä. Monen etelänmatkat 80-luvulla maksettiin puulla. Raha on kyllä kelvannut, mutta nuori kasvava metsä ei.
Vierailija kirjoitti:
Viime loppukesästä näin tienvarressa punaisia apilannäköisiä kukkia, jotka olivat täynnä kuolemaisillaan olevia ja kuolleita kimalaisia/mehiläisiä.
Hyönteistuntijaa paikalla, kuuluuko tämmönen kuolemaan kokoontuminen ko hyönteisten luontaiseen lajikäyttäytymiseen?
Mutta edelleen haluat ylläpitää pohjoisten alueiden väestömäärän ennallaan ja lisätä jopa keinotekoisesti?
Näillä alueilla elääkseen tarvitaan paljon energiaa. Energia taas kuluttaa paljon fossiilisia polttoaineita, jotka lisäävät nopeaa ilmaston muutosta. Ilmaston muutos näyttäytyy muuttuneena säänä ja epätavalliseen aikaan tapahtuva kylmyys tappaa hyönteiset jonkun mutkan kautta. Joko kylmyyteen tai ettei ole ravintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Ottaisipa muut kaupungit oppia Turusta. Siellä on hurahdettu laatikkoviljelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaisipa muut kaupungit oppia Turusta. Siellä on hurahdettu laatikkoviljelyyn.
Laatikot jaossa myös tänä vuonna
http://www.auranaallot.fi/uutiset/paikallinen/laatikkoviljely-jatkuu-tu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.
Pöh ja pah, mun isoisän metsä oli vanhaa metsää, sitten jälkipolvet rahanahneudessaan hakkasi sen kokonaan (avohakkuu), puupelto siellä tilalla on, pelkkää mäntyä riveissä. Eikä ole tällä seudulla mikään harvinainen näky.
Mutta et ole sitten autosta viitsinyt nousta ja mennä katsomaan että millainen kasvusto siellä "puupellolla" on? Siellä on kukkivaa kanervaa, puolukkaa mustikkaa jne. Jossain hoitamattomassa ryteikössä ei ole mitään kasvillisuutta metsän pohjalla ei ainuttakaan kukkaa koko kesän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Vierailija kirjoitti:
Ottaisipa muut kaupungit oppia Turusta. Siellä on hurahdettu laatikkoviljelyyn.
Organisoitu laatikkoviljely kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin säästää niitä. Tämä on 100% varmaa. On suotavampaa ostaa vihannes marketista. Luonto kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.
Pöh ja pah, mun isoisän metsä oli vanhaa metsää, sitten jälkipolvet rahanahneudessaan hakkasi sen kokonaan (avohakkuu), puupelto siellä tilalla on, pelkkää mäntyä riveissä. Eikä ole tällä seudulla mikään harvinainen näky.
Mutta et ole sitten autosta viitsinyt nousta ja mennä katsomaan että millainen kasvusto siellä "puupellolla" on? Siellä on kukkivaa kanervaa, puolukkaa mustikkaa jne. Jossain hoitamattomassa ryteikössä ei ole mitään kasvillisuutta metsän pohjalla ei ainuttakaan kukkaa koko kesän aikana.
Autosta? Ei sinne edes pääse autolla. Metsä ei tarvitse mitään "hoitoa", ne ryteiköt ovat hyvinkin tärkeitä esim. lintujen pesinnälle. Ja kyllä tuon puupellon lajimäärä on surkea vanhaan verrattuna, ennen siellä on monia eri puulajeja ja mosaiikkimaisesti eri kasvillisuuslaikkuja, nyt pelkkää surkeaa mäntypeltoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisipa muut kaupungit oppia Turusta. Siellä on hurahdettu laatikkoviljelyyn.
Organisoitu laatikkoviljely kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin säästää niitä. Tämä on 100% varmaa. On suotavampaa ostaa vihannes marketista. Luonto kiittää.
Joo, osta vaan kasvihuonevihannes, tai tehoviljellyltä pellolta, onkin tosi fiksua luonnon kannalta. Ai niin, taidat olla viljelijä itse, kotitarveviljely on sun taskusta pois...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisipa muut kaupungit oppia Turusta. Siellä on hurahdettu laatikkoviljelyyn.
Organisoitu laatikkoviljely kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin säästää niitä. Tämä on 100% varmaa. On suotavampaa ostaa vihannes marketista. Luonto kiittää.
Turun mallissa laatikot tuodaan sinne minne ne halutaan, on vähän eri asia kuin että viranomainen vie laatikot päättämäänsä paikaan.
Vierailija kirjoitti:
Viime loppukesästä näin tienvarressa punaisia apilannäköisiä kukkia, jotka olivat täynnä kuolemaisillaan olevia ja kuolleita kimalaisia/mehiläisiä.
Hyönteistuntijaa paikalla, kuuluuko tämmönen kuolemaan kokoontuminen ko hyönteisten luontaiseen lajikäyttäytymiseen?
Kimalaiset syövät itsensä hengiltä kuningattaren hylätessä pesän
Asun maalla, teen työtäni metsässä enkä ole 25 vuoden työuran aikana nähnyt puupeltoja kuin viljelykäytöstä poistetuilla pelloilla. Metsämaalla niitä ei ole, vaikka niistä aina uhotaan. Monimuotoisessa metsässä lajikirjo ei ole yhtään sen laajempi, lajit vain ovat fuktioltaan erilaisia. Nuori metsä ei lahottajia kaipaa, ns. luonnonmetsässä ne ovat pääosassa.