Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakatkaa nyt tappelemasta siitä, onko joku aine myrkky vai ei. Käyttäkää tuo energia esimerkiksi vaikuttamalla kunnan päättäjiin tai seurakuntavaltuustoon. Kunnat ja seurakunnat ovat usein isoja maanomistajia. Jos ne hoitavat maitaan luontoarvot huomioiden, voi monien lajien elinympäristöt säästyä.
Kuntia voitaisiin kieltää kaavoittamasta kerrostalotontteja, ainoastaan pientalot noin 5000 neliön tonteilla hyväksytään. Rakentajille määrättäisiin velvollisuus viljellä tontilla sekä niittykukkia että vihanneksia.
En näe mitään syytä että tehtäisiin kuten ideoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäristön yksinkertaistuminen luo otolliset olosuhteet tuhohyönteisten invaasiolle. Kun ei ole normaaliin lajistoon kuuluvaa hyönteistä täyttämässä ekolokeroita, niin tuhohyönteiset leviää kuin... tauti. Ja ainut mikä sitä voisi edes vähän hillitä, on linnusto. Ja kun sitä ei ole, niin satotuhot voivat olla miljardeja tonneja.
Sitä odotellessa sitten.
Tunnettuja keinoja lisätä diversiteettiä on luonnonkukkien suosiminen viljelymailla. Kun keväällä jo kukkii yksi, ja läpi kesän aina seuraava, niin eri aikaisille hyönteisillä on eriaikaista ravintoa koko kesän. Metsien pitäisi olla monipuolisia elinympäristöjä linnuille ja hyönteisille, ei puupeltoja. Jne.
suurihuoli kirjoitti:
Tämä on tosi huolestuttavaa ja surullista. Itse olen huomannut pörriäisten vähenemisen/häviämisen jo tässä jonkun vuoden aikana. Viime kesänä näin niitä enää vain muutamia ja useat on sitten ampiaisia jos niitä edes näkee. Ensimmäisen hyttysen näin kesän loppupuolella, eikä mitään hyttysarmeijaa iskenyt kimppuun pienessä kosteikkometsässä missä ne normaalisti iskevät kimppuun sankoin joukoin. Alkukesä oli tosin kylmä viime kesänä ja lintujen pesintäkin venyi tai yrittivät uutta pesintää kun poikaset kuolivat kylmään ja ehkä nälkään alkukesästä. Näin vielä pienen sorsanpoikasen syyskuussa ja se on todella harvinaista kun niiden pitäisi olla silloin jo siivillään.
Ihminen on ahne ja haluaa koko ajan lisää palkkaa ja etuja. Tukee maahan*uuttoa että ihan keinotekoisesti lisättäisiin kuluttamisen mahdollisuuksia ilman että edes itse olisi vuodattanut hikeä asian eteen. Koko systeemi perustuu kasvuun eikä kestävään kehitykseen missä ihminen vapaaehtoisesti tyytyisi vähempään. Väestölle ei edes ananeta mahdollisuuta vähetä.
Sitten puhutaan isoon ääneen jostain tien pientareista:(
Vierailija kirjoitti:
Selitys maataloudesta ilmiön syyksi hieman ontuu koska etenkään Keski-Euroopassa ei maataloudessa ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta viimeiseen 15 vuoteen. Ne pellot mitä siellä viljellään on otettu viljelykäyttöön kymmeniä, ellei satoja vuosia aikaisemmin, ja salaojitettu. Aikaisemmin 60-80 luvuilla käytettiin nykyistä paljon järeämpiä kasvinsuojeluaineita.
Hyvä, että löyty taas asiantuntija, joka tietää paremmin kuin asiaan perehtyneet tutkijat.
Tähänkin taitaa olla ratkaisuna vain väestön vähentyminen. Kuinka kauan pitää odottaa että että asialle tehdään jotain!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallisten varpusten tilalle on tullut pikkuvarpunen, mikä ennen oli harvinainen, vanhan lintukirjani mukaan. Asun kaupungissa pienen lammen rannalla. Kaupunki raivasi rannan ja satakieli lakkasi laulamasta, eli muutti pois.
Vierailija kirjoitti:
Ympäristön yksinkertaistuminen luo otolliset olosuhteet tuhohyönteisten invaasiolle. Kun ei ole normaaliin lajistoon kuuluvaa hyönteistä täyttämässä ekolokeroita, niin tuhohyönteiset leviää kuin... tauti. Ja ainut mikä sitä voisi edes vähän hillitä, on linnusto. Ja kun sitä ei ole, niin satotuhot voivat olla miljardeja tonneja.
Sitä odotellessa sitten.
Tunnettuja keinoja lisätä diversiteettiä on luonnonkukkien suosiminen viljelymailla. Kun keväällä jo kukkii yksi, ja läpi kesän aina seuraava, niin eri aikaisille hyönteisillä on eriaikaista ravintoa koko kesän. Metsien pitäisi olla monipuolisia elinympäristöjä linnuille ja hyönteisille, ei puupeltoja. Jne.
.
Tämä "puupeltojuttu" on enemmänkin legenda kuin totisinta totta. Ihminen voi laittaa metsän nurin, mutta kyllä luonto kuitenkin hoitaa homman siitä eteenpäin, ja pitää puolensa, jos ei sentään myrkkyjä metsään kylvä. Jos hiukankaan on tapana metsässä kulkea niin huomaa kasvillisuuden muutoksen tilanteen mukaan. Hakattuun aukkoon tulee kasvillisuus joka viihtyy auringossa ja tämä kasvillisuus häviää kun olosuhteet muuttuu. Villit vadelmapensaat on aikansa ja sitten häviävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Luomutuotanto on ollut pitkään kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto.Luomu perustuu eheään harmoniseen kokonaisuuteen, jossa ravinteet kiertävät sekä mahdollisesti oleva karja ja pelto elävät symbioosissa. Myös jätteet pystytään tällaisessa kiertotaloudessa hyödyntämään tehokkaasti. Viljanviljelytiloilla luomun kannattavuuskerroin on Luken mukaan viime vuosina ollut reilusti yli yhden, kun taas tavanomaisessa tuotannossa päästiin juuri ja juuri nolla rajan yläpuolelle. Maitotiloilla vastaavat luvut olivat luomussa 0,8 ja tavanomaisessa 0,6. Naudanlihan tuotannossa luomu on myös kannattavampaa. Kerroin on luomussa noin 0,6 ja tavanomaisessa 0,4."
http://www.luomuliitto.fi/pauli-talvitie-luomutuotanto-kannattaa/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyönteiset häviävät, onko se paha?
Sain vuonna 1991 vaariltani 18-vuotislahjaksi auton, vaarin vuonna 1966 uutena ostaman kuplavolkkarin. Auton lisävarusteisiin kuuluivat muun muassa ajohanskat sekä riepu ja vesipullo. Jälkimmäisillä oli määrä pyyhkiä tuulilasi puhtaaksi siihen läsähtäneistä hyönteisistä, ellei tätä tehnyt säännöllisesti huoltoasemalla.
Läsähtelyä piisasi eli rätille oli käyttöä, kun takatuupparilla väännettiin sataa ja ylikin. Itse asiassa lähinnä kärpäset läsähtivät pehmeästi, paarmat ampiaisista puhumattakaan paukahtivat, hyttysistä tai perhosista ei ääntä irronnut ja sudenkorennot muistaakseni rusahtivat. Satunnaisesti lasiin osui jotain vaikeammin määriteltävää ja liiskaantuneenakin (tai etenkin silloin) oudompaa siipielukkaa.
Nykyään? Ei juuri mitään. Voin esimerkiksi ajaa elämässäni sananmukaisesti tuhatkertaisesti kaasuttelemani matkan Pietarsaaresta Evijärvelle puhtaalla tuulilasilla.
Kaikki tämä olisi nostalgisoivaa roskaa ja näennäistieteilyä pahimmasta päästä, ellei ilmiö olisi yleisesti tunnustettu windscreen phenomenon, jonka taustalla on etenkin lentävien hyönteisten väheneminen ainakin kehittyneissä maissa. Poimitaan aasinsilta Englantiin ja Wiltshiren maakuntaan, jossa asuin kahdeksan vuotta ja jossa hyönteisten – rakastettujen mehiläisten ja perhosten etenkin – radikaali väheneminen oli yleinen puheenaihe. Michael Groom -niminen herrasmies Teffont Eviasin sadunomaisesta kylästä kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen (“Where have all the insects gone? My windscreen remains clear whatever the speed”) Telegraphiin ja laatulehti tarttui aiheeseen.
Telegraph viittaa jutussaan aivan järkyttäviin tutkimustietoihin. Onko hyönteisten määrä (sata eurooppalaista luonnonpuistoa eri maissa käsittävässä, 1980-luvulla käynnistyneessä tutkimuksessa) todella pudonnut 80 prosentilla?
Tuon tutkimuksen takana ovat “vain” luonnonsuojelijat vapaaehtoistoimintoineen, mutta The Royal Society for Protection of Birds eli erittäin vakavasti otettava taho arvioi, että hyönteisten määrä Iso-Britanniassa on pudonnut 59 prosentilla sitten 1970-luvun. Hyönteiselämää suosiva kukkiva niitty- ja nurmimaa on Iso-Britanniasta hävinnyt vajaassa vuosisadassa melkein kokonaan, jäljellä on enää kolme prosenttia. Ei ole syytä epäillä, ettei kehitys Suomessa olisi ollut samansuuntaista. Vielä vähemmän asiaa epäilen, kun Corollan tuulilasi pysyy kantatiellä 68 puhtaana reissun toisensa jälkeen.
En ole huomannut olennaista hyönteisten määrän vähenemistä tuolla tuulilasi-indikaattorilla. Ajan kesäisin pidempiä reissuja custom-tyyppisellä moottoripyörällä jossa on kohtalaisen isokokoinen etupleksi, ja kyllä sitä, etuvaloa ja kypärän visiiriä saa olla säännöllisesti puhdistamassa.
Toyotan tuulilasiin lentäviin hyönteisiin en ota muuta kantaa, kuin että onhan ne aerodynamiikaltaan ihan toista kuin vanhat kuplat. Eiköhän kevyemmät hyönteiset lennä ilmavirran mukana pois ennen kuin osuvat tuulilasiin.
Mulla on ollut sama Corolla 90-luvulta asti. Ihan jo tässä ajassa olen huomannut tuon liiskautumisen vähentyneen selvästi. Muistan hyvin miten aikanaan sai vähän väliä olla hinkkaamassa tuulilasia puhtaaksi.
Hankin ekan auton 80 luvun lopussa. Silloin varsinkin kesäiltaisin lasissa saattoi olla satoja itikanraatoja. Niitä sai liotella sinolilla ja kuurata pesurilla. Nykyisin ei itikoita ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin taitaa olla ratkaisuna vain väestön vähentyminen. Kuinka kauan pitää odottaa että että asialle tehdään jotain!?
Ja mitähän mielestäsi sille pitäisi tehdä? Ja miten tekisit sen?
Jos yhtään seuraat maailmaa ympärilläsi, niin tiedät kyllä mikä on paras tapa vähentää syntyvyyttä: naisten kouluttaminen ja elintason nousu.
Kun kiinassa oli yhden lapsen politiikka, keskimääräinen lapsiluku perheissä oli 1,8 Ihan sama kuin suomessa ilman niitä hirveyksiä mitä yhden lapsen politiikkaan liittyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä maalla noita puupeltoja näkee. Ne tarjoavat elinympäristön hyvin rajatulle eliöjoukolle. Ihan toinen tilanne on monimuotoisemmassa luonnonmetsässä, jossa lajikirjo on paljon suurempi.
Miettikääpä tätä: Jos nyt ei tehdä mitään, tulevat lapsenne elämään maailmassa joka on niin myrkyllinen/haitallinen, ettei ihmisen lisääntyminenkään välttämättä onnistu. Miesten siittiömäärät ovat pudonneet monessa maassa niin paljon, että kohta lisääntymiseen tarvitaan väistämättä lääkärin apua. Pelkkä koeputkihedelmöitys ei riitä, kun siittiöitä ei ole tarpeeksi. Joudutaan kalliimpiin hoitoihin, joissa lääkäri ruiskuttaa yhden siittiön munasolun sisään. Samalla siittiöiden välinen luonnonvalinta loppuu ja jälkeläisten geneettinen laatu hieman heikkenee.
Vaikuttakaa päättäjiin ja tehkää myös oma osuutenne!
Teen oman osuuteni. Ra*at k*inni. Juuri muuta en voi tehdä mutta ei näytä neuvo kelpaavan.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa. Miksi kaupungeissa ylläpidetään kliinisiä puistoja, kun ne voisivat olla niittyjä?
Sinä voit vaikuttaa siihen, millaisia kaupungin puistoalueet ovat. Tee kunnallisaloite ja kirjoita juttu paikallislehteen.
Isoja puistoja voitaisiin hoitaa myös niin, että reuna-alueet ovat nykyisten puistojen kaltaisia. Keskellä maasto muuttuisi luonnontilaisempaan suuntaan vaiheittain. Puisto olisi näin siistin näköinen (mitä ihmiset vaativat), mutta tarjoaisi nykyistä paremmat elämisen edellytykset muille eliöille.
Mun teoria on joka puolelle rakennetut kännykkämastot ja voimakkaat radiotaajuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin taitaa olla ratkaisuna vain väestön vähentyminen. Kuinka kauan pitää odottaa että että asialle tehdään jotain!?
Ja mitähän mielestäsi sille pitäisi tehdä? Ja miten tekisit sen?
Jos yhtään seuraat maailmaa ympärilläsi, niin tiedät kyllä mikä on paras tapa vähentää syntyvyyttä: naisten kouluttaminen ja elintason nousu.
Kun kiinassa oli yhden lapsen politiikka, keskimääräinen lapsiluku perheissä oli 1,8 Ihan sama kuin suomessa ilman niitä hirveyksiä mitä yhden lapsen politiikkaan liittyi.
Sinäkin tiedät varmaan että miten tehokasta on kun vastuu jätetään ongelman aiheuttajalla, eikä imuroida sitä itselle maah*nmuuton merkeissä. Mutta kun oma "auttamisen" vimma on tärkeämpää kuin maapallon etu.
Me asumme maaseudulla Ranskassa ja pihapiirissämme on enemmän lintuja kuin koskaan. Ostimme lapsille lintukirjankin viime vuonna, jotta voivat tutkia lisää. Tämä on kyllä karjankasvatusaluetta ja tilat ovat pieniä.
Viime loppukesästä näin tienvarressa punaisia apilannäköisiä kukkia, jotka olivat täynnä kuolemaisillaan olevia ja kuolleita kimalaisia/mehiläisiä.
Hyönteistuntijaa paikalla, kuuluuko tämmönen kuolemaan kokoontuminen ko hyönteisten luontaiseen lajikäyttäytymiseen?
Onko sinulla varaa maksaa 50% enemmän ruuastasi? Luomuviljely on kallista etenkin kun karjanlantaa ei pian ole saatavilla.