Koiran lopettamisesta. Onko tosiaan niin, että sen tietää milloin on aika.

Se on vaikea päätös. Me odotettiin liiankin pitkään ja koiravanhuksen kunto romahtikin sitten hetkessä.

Itselläni raja on ollut se, että jos koira alkaa kipuilemaan. Esim. iloinen koiravanhus joka nukkuu paljon, on hieman kankea liikkeissään, eikä ole enää innokas pitkille lenkeille on mielestäni vielä täysin elinvoimainen, kunhan ei ole kipeä. Koirasta kyllä näkee, koska elämänhalu on mennyt.

Toinen vaihtoehto on paha sairaus, jota ei voi vielä hoitaa. Jouduimme hiljan lopettamaan hyväkuntoisen, elämäniloisen koiravanhuksen äkisti puhjenneen maksasairauden takia. Maksa oli mennyt niin sököksi, että koira muuttui päivän aikana keltaiseksi. Eläinlääkäri sanoi, että koira on vielä iloinen ja kivuton, mutta romahdus tulee parin vuorokauden sisässä ja loppu tulisi olemaan ruma ja tuskallinen. Päätös oli aika nopea tehdä :(

En usko, että tietää. Tai varmasti omistaja aina toivoo, että koira parantuisikin, mikä saa empimään ja perumaan ehkä jo tehdyn päätöksen. Itse sanoisin, että jos koira ei pysty enää liikkumaan normaalisti, niin on jo aika käsillä. Minulla tosin on vasta 2v koira, joten vaikea sanoa miten koiran vanhuus ja sen myötä tuleva hitaus tms. tulee sitten vaikuttamaan omaan mieleen. Mutta yhden perheen tunnen, jossa lopulta iso koira piti aina avustaa jaloilleen lattialta makaamasta, oli selvästi kipuja eikä jaloissa enää voimaa. Tätä jatkui aika pitkäänkin kunnes tekivät lopullisen päätöksen. Omasta mielestäni liian myöhään, mutta ymmärrän kyllä päättämisen vaikeuden. 

Kannattaa varmasti miettiä, mikä on koiralle mielekästä ja arvokasta elämää ja lähteä siitä. Tsemppiä ja voimia sinulle. 

Jälkeenpäin ymmärrettiin että siirrettiin päätöstä ihan liian pitkään. Koira varmasti käsrsi paljon loppuaikoina. Eläinlääkärit voisi ehkä rohkeammin puhua suoraan kun näkevät tilanteen. Luulen että meidän olisi ollut helpompi tehdä päätös aiemmin jos ammattilainen olisi sitä painokkaasti suositellut.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että tietää. Tai varmasti omistaja aina toivoo, että koira parantuisikin, mikä saa empimään ja perumaan ehkä jo tehdyn päätöksen. Itse sanoisin, että jos koira ei pysty enää liikkumaan normaalisti, niin on jo aika käsillä. Minulla tosin on vasta 2v koira, joten vaikea sanoa miten koiran vanhuus ja sen myötä tuleva hitaus tms. tulee sitten vaikuttamaan omaan mieleen. Mutta yhden perheen tunnen, jossa lopulta iso koira piti aina avustaa jaloilleen lattialta makaamasta, oli selvästi kipuja eikä jaloissa enää voimaa. Tätä jatkui aika pitkäänkin kunnes tekivät lopullisen päätöksen. Omasta mielestäni liian myöhään, mutta ymmärrän kyllä päättämisen vaikeuden. 

Kannattaa varmasti miettiä, mikä on koiralle mielekästä ja arvokasta elämää ja lähteä siitä. Tsemppiä ja voimia sinulle. 

Kiitos, kamalan vaikeaa tämä on. Meidänkin koiraa pitää välillä auttaa ylös liukkaalta alustalta, välillä on pitkän aikaa että ei ole mitään ongelmaa. Epäilen että nuo vaikeudet liittyvät enemmän epilepsiaan ja sen lääkityksen sivuvaikutuksiin, kuin kipuihin. Kipulääkityksellä ei ole ollut vaikutusta koiran liikkuvuuteen noina ns. huonoina kausina.

Ap

Meillä odotettiin ja kun viimein tultiin päätökseen, että huomenna on se päivä, oli koira kuollut yöllä. Kai sen tietää.

Sitten kun omistaja alkaa ajattelemaan rakkaasta lemmikistään, että onkohan se aika nyt, niin silloin se aika on jo.

Itselläni oli juuri vastikään vanhan koiran lopetus edessä, sama tilannw kuin sinulla, eli se oli toisinaan hyvä ja toisinaan huonompana. Ei päässyt aina liikkumaan hankalassa maastossa enää, oksenteli usein kun vatsa oli mennyt niin heikoksi. Hampaita piti poistaa jo kahtena perättäisenä vuotena. Sitten vein lopulta lääkäriin, ja meidän lääkäri sanoi, että tälle täytyy tehdä 2 isoa leikkausta parin kuukauden sisällä tai lopettaa parin kuukauden sisällä. Olen kiitollinen, että lääkäri oli noinkin selkeä sanoissaan. Sanoin, että haluan miettiä asiaa. Sain koiralle tujut lääkkeet kk ajaksi mukaan. Kun näin, miten näillä voimakkailla lääkkeillä koirastani tuli kuin nuori taas, päätös oli selvä. Lopetus on ainoa rakastavan ja vastuuntuntoisen omistajan valinta. Leikkauksilla saataisiin vain vuosi tai pari "lisäaikaa" ja vanhan koiraparan pitäisi käydä läpi pitkät toipumisprosessit, syödä lääkkeitä herkkään vatsaansa, ja silti se olisi vain puolikuntoinen.

Koira lopetettiin, ja vaikka se oli aivan hirvittävän vaikea päätös ja surullista (koira oli ollut minulla pidempään kuin edes aviomieheni), niin jälkeenpäin ajattelen, että jo edelliset puoli vuotta olisi ollut ihan hyvä aika lopettaa.

Viimeinen palvelus, tee se koirallesi, joka on sinua palvellut elämänsä ajan.

Mulla vanha koira ja koko ajan tarkkailen pienintäkin muutosta ja pelkään milloin tuo aika tulee. Esim nyt parin kuukauden aikana laskenut unissaan alleen ja olen jo aivan murtunut että tuoko on lopun alkua. En haluaisi luopua rakkaasta ystävästäni koskaan. Hirvittää ajatus että jonain päivänä tuo ystävä ei enää olekkaan täällä.

Vaikeudet liukkaalla alustalla liittyvät tyypillisesti nivelrikkoon ja siitä aiheutuviin kipuihin. Epilepsiaan lähinnä vain kohtauksen aikana ja välittömästi jälkeen. Jos epilepsia aiheuttaisi pysyviä tasapainon ongelmia aivoissa, ne näkyisi myös muuten (horjuva kävely, pää vinossa), ei vain vaikeutena nousta liukkaalla.

Kokemuksesta tiedän että yleensä ihmiset katuvat sitä että odottivat liian pitkään. Tsemppiä, kaverista luopuminen on vaikea päätös!

Unissaan alleen pissaaminen on myös selvä merkki, että aika on jo. Ellei kyseessä ole virtsatietulehdus, jolloin sitä pitäisi muutenkin käyttää eläinlääkärissä ja saada lääkityksellä hoidettua kyseinen kivulias infektio.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeudet liukkaalla alustalla liittyvät tyypillisesti nivelrikkoon ja siitä aiheutuviin kipuihin. Epilepsiaan lähinnä vain kohtauksen aikana ja välittömästi jälkeen. Jos epilepsia aiheuttaisi pysyviä tasapainon ongelmia aivoissa, ne näkyisi myös muuten (horjuva kävely, pää vinossa), ei vain vaikeutena nousta liukkaalla.

Kokemuksesta tiedän että yleensä ihmiset katuvat sitä että odottivat liian pitkään. Tsemppiä, kaverista luopuminen on vaikea päätös!

Kävely on horjuvaa. Ap

Seuraa sitä onko koiralla kipuja. Omalla koirallani lonkkavika joka pysyi parempana lisäravinteilla. Jonkin aikaa syötin eläinlääkärin ehdotuksesta myös kipulääkkeitä, mutta totesin koiran silmistä, että hänellä on kävellessä tuskia. Piti sitten antaa kaverin mennä :,( Sellainen ihminen tietää joka välittää koirastaan ja on tuttu sen elekielen kanssa. Vaarana tietysti on, että ei osaa luopua vaikka tietäisi. Silloin pitää laittaa itsensä kylmästi sivuun tilanteesta ja ajatella asiaa koiran kannalta. Ei se ala haamuna sinua vainoamaan jos et nyt juuri oikeana päivänä osaa ratkaisua tehdä, mutta kiittää mitä oikeampaan osut. Vanhuksilla on aina vaivoja, mutta kohtuuttomia vaivoja ei saa jättää kärsimään. Vaikka eläinlääkäri oli koirani ikuiselle kipulääkekuurille laittanut niin lopetuksen jälkeen hän itse asiassa kiitteli, etten jäänyt siihen ajatukseen, että annosta vaan nostetaan vaan näin, että koira ei enää pysty nauttimaan elämästään.

Monta koirasukupolvea omistaneena sanoisin että parempi viikko liian aikaisin kuin tunti liian myöhään, sillä sitä tuntia tulet katumaan pitkään. Koira nukutetaan ikiuneen armeliaasti, siihen ei liity draamaa eikä koira tunne kuoleman käsitettä. Kivun ja sairauden se taatusti ymmärtää ja stressaantuu koska ei ole enää kykenevä metsästämään ja/tai pakenemaan eikä muutenkaan elämään normaalia koiran elämää.

Vie koira lääkärille ja pyydä kertomaan kaunistelematta miten asiat ovat, erota toisistaan myös omaa lompakkoaan ajattelevat kaupalliset lääkärit ja aidosti eläimen parasta maalaisjärjellä ajattelevat lääkärit.

Kyllä, se tulee kirpaisemaan ja syvältä mutta muista että: "Luopuminen ei ole luovuttamista vaan sellaisen irti päästämistä joka on alun alkaenkin ollut vain lainassa"