Lue keskustelun säännöt.
Löytyykö yliopistosi kampukselta "kylähulluja" / löytyikö silloin, kun vielä opiskelit?
17.03.2018 |
Eli sellaisia vähän kummallisesti käyttäytyviä, kaikkien tuntemia ja yleensä tietyssä mikroluokassa tai kirjaston kolkassa pesiytyviä tapauksia, joista ei edes voi olla ihan varma, että mitä he oikein puuhaavat yliopistolla vuodesta toiseen.
Kommentit (53)
Löytyi ja löytyy edelleen. Oon nykyään tutkjana, joten samaa yliopistoa katselen. Suurin osa kylähulluista ei kyllä ole mitään ännännen vuoden opiskelijoita, vaan valmistuvat ihan normaaliajassa. Ovat vaan hyvin outoja. Jotkut tosin jää töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs vanhempi nainen piti tiettyjä tietokoneita ominaan ja loukkaantui, jos muut käyttivät niitä. Alkoi mm. syytellä muita opiskelijoita siitä, että he kiusallaan valtaavat juuri hänen koneensa. Muitakin juttuja oli, kyseinen henkilö kärsi kenties jostain muistisairaudesta tai mielenterveyshäiriöstä, koska oli erittäin vainoharhainen.
Oulun yliopistossa oli ortotopologian dosentti, jolla oli myös oma työhuone (siivouskomerossa), ja piti myös omia luentoja isossa luentosalissa. Harmi kyllä, itse aloitin opinnot vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei siihen kyllä tukea vuosikymmeniä saanut. Lainaa vartenkin piti saada tietty määrä opintoviikkoja kasaan joka vuosi.
Yksi opiskelija ei työllistynyt kahden diplomi-insinööritutkinnon jälkeen. Meni lääkikseen. Ei siis mikään pudokas tai tyhmä, vaan äärettömän viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei siihen kyllä tukea vuosikymmeniä saanut. Lainaa vartenkin piti saada tietty määrä opintoviikkoja kasaan joka vuosi.
Käsittääkseni opintotukia ei rajattu mitenkään vielä 90-luvun puolessavälissä, tai ainakaan laskettu opintoviikkojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei opintotukikuukaudet koskaan rajoittamattomia ole olleet. Kun minä opiskelin 1990-luvun alussa, sai opintotukea 72 kuukautta kaikkiin keskiasteen ja korkeakoulututkintoihin tyhteensä, ei väliä, montako niitä oli tai minkä tasoisia. Käytin niistä 22 kuukautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyi tosiaankin..onneksi pääsin pois ja valmistuin siis. Aika pimeitä tyyppejä osa..sellaisia pähkähulluja professoreita pari ja jotenkin vaan omituisia tyyppejä oli aika paljon. Hulluus ja nerous kulkevat osalla käsikädessä kait..antaa heidän silti olla siellä.
Osa kylähulluista yliopistolaisista on oikeasti hulluja, tai siis niillä on mt-diagnoosi. Opinnot, stressi, runsas opiskelijaelämä ja alkoholi/huumeet laukaisevat psykoosin tai vaikka skitsofrenian, jos siihen on vielä periytyvä alttius.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei siihen kyllä tukea vuosikymmeniä saanut. Lainaa vartenkin piti saada tietty määrä opintoviikkoja kasaan joka vuosi.
Käsittääkseni opintotukia ei rajattu mitenkään vielä 90-luvun puolessavälissä, tai ainakaan laskettu opintoviikkojen mukaan.
Oli rajattu, 1995 lähtien sai 55 tukiluukautta korkeakouluopintoihin, sitä ennen 72 kaikkiin yhteensä ja piti saada vähintään 3 opintoviikkoa opintotukikuukautta kohti. Ne tietty tarkastettiin vasta lukukausien lopussa, koska kaikki kurssit jatkoi syyskuusta jouluun tai tammikuun alusta toukokuun loppuun, mut toisaalta kirjatenttejä teki kaikki melkein joka kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei opintotukikuukaudet koskaan rajoittamattomia ole olleet. Kun minä opiskelin 1990-luvun alussa, sai opintotukea 72 kuukautta kaikkiin keskiasteen ja korkeakoulututkintoihin tyhteensä, ei väliä, montako niitä oli tai minkä tasoisia. Käytin niistä 22 kuukautta.
Ok, mutta kahdeksan vuotta kuitenkin yhteensä, eikä mitään opintoviikko-laskureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jyväskylässä oli vuosituhannen vaihteen tienoilla tyyppi, joka pyöräili shortsit jalassa talvipakkasilla. Siis oli muuten ilkosillaan. Luennoillakin oli samassa asussa. Vierailevat luennoitsijat katsoivat todella kummissaan, mutta jyväskyläläiset olivat tottuneet.
Ortotopologian dosentin lisäksi Oulun yliopistolla pyöri näitä nelikymppistä ikuisia opiskelijoita, jotka pitivät itseään fiksuina ja jakoivat pyytämättä neuvoja uusille opiskelijoille asenteell, että miten joku voikin olla niin tyhmä, että on ensimmäisen vuoden opiskelija. Nelikymppiset tyypit asuivat soluasunnoissa oikeiden opiskelijoiden keskellä. Eräskin tuntemani henkilö esittäytyi opiskelijan statuksella ainakin kymmenen vuotta ja sai suoritettua vain perusopintoja, osan kursseista moneenkin kertaan opintotuen vuoksi. Opintotuen saamiseen vaadittiin 1. opiskeluvuotena 15 opintoviikkoa ja muina vuosina 20 opintoviikkoa. Tutkinnon laajuus oli 160-180 opintoviikkoa ja tukea sai 7 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Milloin tuo loppui? Siis se, että voi vain opiskella ja nostaa opintotukea.
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä oli vuosituhannen vaihteen tienoilla tyyppi, joka pyöräili shortsit jalassa talvipakkasilla. Siis oli muuten ilkosillaan. Luennoillakin oli samassa asussa. Vierailevat luennoitsijat katsoivat todella kummissaan, mutta jyväskyläläiset olivat tottuneet.
Ihan sama tuli heti mieleen. Vastusti vissiin jotain...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.
Ei opintotukikuukaudet koskaan rajoittamattomia ole olleet. Kun minä opiskelin 1990-luvun alussa, sai opintotukea 72 kuukautta kaikkiin keskiasteen ja korkeakoulututkintoihin tyhteensä, ei väliä, montako niitä oli tai minkä tasoisia. Käytin niistä 22 kuukautta.
Ok, mutta kahdeksan vuotta kuitenkin yhteensä, eikä mitään opintoviikko-laskureita.
Se tuki muuttui 1992 ja nousi 107 e > 264 e. ( toki oli silloin markoissa, mutta vastaava). Muistan itse laskeneeni, että aloittaisseni opinnot tuki oli n 400 mk, ja se kattoi soluasunnon jaetun huoneen ( siis kaksi opiskelijaa samassa huoneessa ) ja melkein HKL:n kuukausilipun. Lainalla elin.
Helsingissä Aleksandriassa on varmaan edelleen nämä ikiopiskelijat:
-pari venäläistä vanhaa mammaa (en ymmärrä, miten ovat tuolla opiskelijoina, eläkeikäisiä siis)
-olemukseltaan homssuinen, tummatukkainen ehkä viisikymppinen mies. On myös olemassa joku ikiopiskelijoiden jengi, johon tämä mies kuuluu, kaikki viisikymppisiä ukkoja. Kun olin 2000-luvun alkupuolella töissä Kluuvin Mäkissä, nämä tulivat sinne aina tuntikausiksi istumaan ja heitä kutsuttiin filosofeiksi, jauhoivat siellä paskaa illasta ja tunnista toiseen
-tummaihoinen jo harmaantunut mies, jolla Postin työasu
Minä. Teen kaikki opiskeluasiat yliopistolla, tosin omalla koneella. Se tarkoittaa että todellakin olen siellä opiskelemassa ne 5-12 tuntia joka arkipäivä, oli luentoja tai ei. Kanssaopiskelijat tekee kaiken pääsääntöisesti kotona.
"Kaikki" tietää kuvioni ja osa on suoraan sanonut että olen vähän omituinen. Opintosuorituksia kuitenkin tulee tasaiseen tahtiin eikä arvosanat juurikaan jätä toivomisen varaa. Opinnot etenee reippaasti ja tulen valmistumaan tavoiteajassa.
Vierailija kirjoitti:
-pari venäläistä vanhaa mammaa (en ymmärrä, miten ovat tuolla opiskelijoina, eläkeikäisiä siis)
??? Miksi ikääntynyt ei saisi opiskella? Ajatelkaas miten terävästi heillä järki vielä leikkaa, ei ole dementia.
Ennen vanhaanhan yliopistolla sai roikkua vaikka 20 vuotta ja nostaa koko ajan opintotukea. Sellaiset pelkurit, jotka eivät uskaltaneet valmistua kun pelkäsivät työelämää, olivat sitten kirjoilla vuodesta toiseen.