Voinko kertoa seksuaalisesta ahdistelusta, vaikka siitä on jo noin 10 vuotta?

Elikkäs oon 20-vuotias nyt ja mua seksuaalisesti ahdisteltiin, kun olin 10-11v. Mua kosketeltiin eri paikoista ja tultiin päälle "kuivapanemaan", kun nukuin. Heräsin siihen, mutta en uskaltanut liikkua tai tehdä selväksi, että olin herännyt. Tämä toistui 2-3 kertaa. En tolloin oikein ymmärtänyt tilanteen vakavuutta, mutta se hävetti silti enkä sen vuoksi kertonut kellekkään. Ja tekijä oli oma serkku (vuotta vanhempi) ja pelkäsin jotenkin pilaavani hänen maineensa, jos puhuisin (mikä tosin olisi ollut ihan oikein hänelle näin jälkeenpäin ajateltuna). Lisäksi hän kiristi mua, ettei tee jotakin kanssani tai valehtelee mun vanhemmille/omille vanhemmilleen musta jotakin, jos en pussaa häntä tai esim. anna suuseksiä. Kerran hän myös suoraan ehdotti seksiä. Näissä osasin kuitenkin pitää puoleni ja sanoin ei.

En oikein kokenut, että noista olisi jäänyt mulle mitään traumoja tms kunnes seksielämä alkoi 19-vuotiaana. Silloin nuo tapahtumat alkoivat ahdistamaan ja tulivat painajaisiin. On vaikeuksia riisuutua, vaikka kyseessä on oma poikaystävä. Tunnen itseni likaiseksi ja saastaiseksi, jos mieleni tekee seksiä tai kun on haluja yleensäkään.

Poikaystäväni ja entinen psykologini (olen tällä hetkellä jonossa uudelle) tietää tästä, mutta tuntuu että haluaisin puhua tästä jollekulle muullekin, esimerkiksi omille vanhemmilleni. Onko kuitenkaan mitään järkeä kertoa, kun tapahtumista on 10 vuotta? Tiedän, että mua helpottaisi puhua heille, mutta aiheutanko turhaan heille huolia kertomalla? Toisaalta hävettää ja on likainen olo, ehkä vieläkin syytän itseäni osaksi tapahtuneista. En kuitenkaan pysty olemaan lähellä tätä kyseistä serkkua ja myötätuntoni häntä kohtaan on pyöreä nolla. Kauheaa sanoa, mutta ihan sama mulle vaikka kuolisi pois (en kuitenkaan toivo tätä).

Esimerkiksi olimme erään toisen serkkuni häissä (joka on myös ahdistelijaserkkuni serkku) ja tällä ahdistelijaserkulla oli juuri kuollut kaveri, jonka vuoksi alkoi itkemään siellä. Äitini, joka ei tiennyt ahdistelusta (ei vieläkään tiedä), sanoi mulle että menes nyt lohduttamaan serkkuasi. Mulle tuli fyysisesti paha olo, poistuin tilanteesta ja menin vessaan itkemään. Kukaan ei tiedä, että itkin tai että miksi poistuin tilanteesta. Äitillä olisi varmasti ollut helpompi tajuta mua, jos vain olisi tiennyt.

Eli voinko teidän mielestä kertoa? Voitte myös kysyä, jos on jotain kysyttävää. Voi olla, että jäi jotakin sanomatta. Ja kyllä muuten helpotti saada kirjoittaa tämä johonkin ylös, kun on pitänyt tätä sisällään niin kauan.