Uskovaiset onko teillä rehellisesti, joskus pahoja päiviä

Viikonloppuisin alkaa aina silloin tällöin tehdä mieli mustaa penistä. En voi sille mitään. Joskus annan himoilleni vallan, hankin baarista itselleni jonkun herkullisen afrikkalaisen miehen ja ratsastan orgastiseen aamunkoittoon asti. 

Kyllähän pahoja ajatuksia tulee mieleen ihan jokaisella, Dalai Lamallekin. Kun aviomies on ärsyttävä, tulee kyllä mieleen ottaa nirri pois :D Syntiä toki se ajatuskin, mutta pitkä matka vielä oikeaan murhaan. Omaa henkeä en hennoisi riistää, olen perusonnellinen ja positiivinen ihminen. Kun tulee paha fiilis, rukous auttaa <3 Ja kyllä myös se ajatus, että Taivaan Isä pitää musta huolta aina, ja taivaassa on parhaat bileet ;)

Maailmanparantaja kirjoitti:

Niin no jos on oletko silti ulospäin iloinen? Ja mitä ajattelet huonona päivänä jumalasta?

En ajattele että huono päiväni olisi Jumalan vika. Se on ennemmin tämän epätäydellisen maailman, elämän ja minun oma vika. Emme elä paratiisi, vielä.

Ei mikään ulkoapäin tuleva vie Jumalan iloa ja rauhaa pois. Harvoin on enää päiviä etten olisi iloinen ja eläisi Jumalan rakkaudessa ja valossa. Jos tulee synkkiä hetkiä pyydän että näkisin asian toisin ja näin tapahtuu. PS. Olen uskovainen, mutta en kuulu mihinkään uskontoon.

Maailmanparantaja kirjoitti:

Oletteko ikinä ajatellut oman henkensä riistämistä tai jopa jonkun murhaa? Kysyn tätä siksi koska ainakin ulospäin olette aina tosi iloisia. Ja jos teillä on paha pv niin oletteko silti iloisia koska ajattelette, että kyllä tämä tästä hyväksi muuttuu ja pääsen taivaaseen.

Aika usein se on minulla noin miten kirjoitit, eli pahanakin päivänä (joita on joskus, tosin ei kovin usein nykyään) iloitsen siitä, että se paha on vain väliaikaista ja kaikki tulee lopulta päättymään hyvin. Uskossa olemisen aikana en ole kyllä itsemurhaa tai kenenkään murhaa ajatellut. Joskus nuorena, kun oli joitain pahoja vastoinkäymisiä ja enemmän draamaa elämässä, saatoin ajatella joskus sellaisiakin.