***ELOisten torstai-turinat***

Voi rähmä, että väsyttää...Kolmonen oksenteli aamuun tuolta puolilta öin...Pyykkikone täytyy laittaa pyörimään...



Papuna: Meillä on isokokoisia poikia talossa ja tuplat siitä syystä ahtaa. 2,5 vuotias ei mahdu rattaisiin kuin jalat koukussa ja pää ei mene kunnolla kuomun alle.Kolmonen on vauvan syntyessä 3v8kk ja nelonenkin 2v. Pärjäilemme liinan ja seisomalaudan avulla vallan mainiosti. Jos nelonen olisi pieni sievä tyttö olisin pitänyt tuplat käytössä koska ovat ilman muuta kätevät, mutta kun on noita pikku-ukkoja talossa...



Hanneli: Voi harmi tuo tyttäresi tuubi-juttu!



Pepper: Minä kävin täällä pelkopolilla nelosta odottaessani ja totesin Tyksin pelkopolin maailman turhimmaksi paikaksi. Toivottavasti siellä on eri meininki.



MrsKole: Voimia muuttopuuhiin.



MiniK: Onnea uuteen kotiin sinne jonnekin!



Kerutus:Onnittelut ultrauutisista!



Paljon muutakin taisi olla jutun juurena, mutta nyt unohdin ne autuaallisesti...Sori...



Minun pitäisi lähteä tänään vaununostoon. Mies haluaa, että vaunut ja vauvan vakuutukset on hoidettu ennen ensi viikoista polvioperaatiota. Olin jo päätynyt Gessleinin rattaisiin, mutta mies haluaa vertailla kuitenkin Emmaljungan ja Teutoniankin malleja. Lähtöpisteessä siis ollaan...



Nyt lähden kahvin keittoon, sillä tuntuu ettei vasemman ja oikean aivolohkon välillä liiku muuta kuin hyppysähköä...Palaan...Ihanaa kevätpäivää kaikille mahakkaille!



Opemamma ja vimpula rv 21+2

tervehdys kaikille!



Raahauduin töihin puolikuntoisena. Iskias vaivaa ja pahasti, sitten vielä heräsin viime yönä ihan kauheaan suonenvetoon!!! Siispä koko oikea puoli on ihan jumissa. Tähän asti on ollut vain niitä pieniä suonenvetoja (varoituksia tulevasta!), mutta nyt näköjään alkoi ne jo esikoisen odotusajalta tutut todellisen ärhäkät suonenvedot... vaikka juon paljon vettä ja magnesiumiakin pitäisi olla tarpeeksi. Kylläpäs tässä ollaan nyt vaivaisia kerrassaan.



Opemammalle jaksamista pyykkivuoren keskelle. Nyt on nähtävästi liikkeellä taas mahatautia ja vesirokkoa... tuntuu, että kaikki lapset sairastaa jotakin. Kevään merkki.



PELKOPOLI on käynyt täälläkin mielessä. Viimeksi keskusteltiin terkkarin kanssa mun synnytystraumoista ja sanoi, että saan lähetteen polille, jos tässä alkaa loppua kohti vahvasti tuntumaan siltä. Mulla toi synnytyskammo vaivasi erityisen vahvana vielä viime kesänäkin, jolloin esikoinen oli kuitenkin jo 1½-vuotias... mutta sitten syksyä myöten alkoi vauvakuume ylittämään tuon kammon. Vannoin esikoisen synnyttyä, että ikinä en enää siihen ryhdy! Mutta tässä ollaan vauva masussa ja vielä hymyilyttää. En ole edes ajatellut koko tulevaa synnytystä sen enempiä.. ehkä olisi hyvä pikku hiljaa alkaa kohtaamaan se tosiasia, että pian se on edessä taas. Olen yrittänyt tsempata itseäni ja ajatuksiani sillä ihanalla hetkellä, kun sen oman vauvan saa eka kertaa syliin. Pitäähän sitä nähdä vaivaa sen eteen ja kokea kipua.. Mun pelko liittyy lähinnä pitkittyneeseen ponnistusvaiheeseen ja mun voimattomuuteen 23 tunnin uurastuksen jälkeen. Fiilis on ollut se, että enhän mä osaa synnyttää, kun ei se vauva sieltä syntynytkään niinkuin niissä opetusfilmeissä kuvattiin. MUTTA ehkäpä sitä tästä selvitään ja pian jo odotetaan innolla lähestyvää synnytystä! ..tai sitten käydään pelkopolilla availemassa mielen solmuja..



Äippävaatteista: Mä oli viime lauantaina 5 tuntia sovittelemassa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia vaatteita.. ja kyllä meinasi äitiä tulla ikävä. Kaikki tuntui jotenkin niin sopimattomilta ja niin muumimamma olo jäi, että hui vaan. Yhden ainoan topin ostin, joka sekään ei ollut mammamallistosta vaan ihan tavallinen pitkä toppi, joka peittää masun. Housuja olen löytänyt muutamat mukavat ja enpä taida nihin enää tuhlata, kun ei niitä tässä käytetä kuitenkaan enää kovin kauaa, äippäloman alettua siirryn mukaviin lököpökiin.



Tänään tiedossa taas leipomista, viikonloppuna jatketaan uudella porukalla mun synttäreiden juhlimista :)



AuroraM 25+3

Ihanaa, että on jo torstai! Nää viikot kun tuntuu nykyään paksulta puurolta Tytötkin odottaa kesää aivan vimmatusti, kyselevät joka aamu onko nyt jo viimeinen viikko hoidossa. Noh, vielä saavat vähän aikaa ¿kestää¿, ajattelin pitää heidät hoidossa koko toukokuun. Mutta kun ei ole pakko mennä joka päivä, voi suunnitella kivoja retkiä ym. Onneksi on vielä tuttuja kotiäitejä, jotka ovat olleet koko tämänkin ajan kotona, kun itse olen ollut töissä. Pääsee taas bulla-kaffelle ja parantamaan maailmaa!!



Eilen oltiin isomman tytön kanssa pyöräilemässä. Tosi kiva, kun alkaa pikkuhiljaa olla pyöräteiltäkin hiekat pois! Vielä kyllä tuntuu välillä, että tukehtuu siihen pölyyn mikä tiestä nousee. Viikonlopuksi taidettiin luvata myös hyvää ilmaa, saa ulkoiltua oikein kunnolla.



Opemammalle jaksamisia pyykkivuoren kanssa. Meidän nuorempi tyttö on aikanaan ollut aivan kamalassa oksennus/ripuli kierteessä. Sairasti puolivuotiaasta melkein puolitoistavuotiaaksi koko ajan. Korvakierteeseen pumpattiin antibiootteja, joiden seurauksena koko vatsalaukku oli mössönä. Sitä oksennuksen ja ripulikakan määrää... Mulle itselle jäi niiltä ajoilta kauhea kammo oksennustautia kohtaan. Vieläkin menen ihan paniikkiin, jos kuulen että jossain lähipiirissä on oksennustautia. Kun kolmosen tekoa mietittiin, meinasi minun osaltani koko homma kaatua siihen, että pelkään sitä tautikierrettä... Toivottavasti kolmonen on yhtä terve kuin esikoinen.



Noista kantoliinoista on ollut myös juttua. Itselläni oli aikanaa Vitmi, mutta mielestäni se ei ollut kovin hyvä. Nyt haluaisinkin jonkun sidottavan liinan. Mikä on tämä Hug a ? Tosi vaikea tilata, kun ei oikein tiedä minkä tilaisi. Suositelkaa kokeneemmat!!





Palailen myöhemmin, välillä töiden pariin.





Kirppu ja Sintti 25+2

Opemammalle voimia pyykinpesuun ja sairauden keskelle. Toivottavasti tauti ei kovasti leviä perheessänne. Oksennustauti on kyllä ikävä sairaus :(



Pepper: toivottavasti pelkopolista on apua. Yleensä aina se, että saa jonkun kanssa keskusteltua jo auttaa. Onneksi synnytykset ovat yksilöllisiä ja tällä kertaa varmasti kaikki menee hyvin! Kunpa saisit tällä kertaa korjaavan kokemuksen.



Muuttajille: Onnea muuttoihin ja uusiin koteihin!



Omat kuulumiset: Eilen oli eka lääkäri. Mulla ensimmäisen kolmanneksen lääkärikäynti nimittäin korvaantui np-ultralla, joka oli juuri samaan aikaan, kun lääkärin olisi pitänyt olla. Täytyy sanoa, että oli ihan mahtava neuvolalääkäri! Harvoin käy niin, että lääkärissä käynnin jälkeen on tosi hyvä mieli. Lääkäri oli nuori nainen, jolla oli kuulemma kaksi lasta. Lääkäri vaikutti todella kiinnostuneelta kaikista asioista ja kuunteli ja kommentoi asioita. Hän myös hahmotteli kokonaisvaltaisesti elämäntilannettani ja analysoi todella hyvin kaikkea, mitä kommentoin. Ehkä siitäkin tosin tuli kiva fiilis, kun hän heti tullessani kommentoi, että kylläpä näytät pirteältä ja toisen kerrankin jotenkin kommentoi, että ihana vatsa tai jotain vastaavaa. Oli ihan hassua, että lääkäri sanoo jotain tällaista, mutta siitä tuli tosi kiva olo.



Kaikki oli hyvin ja kohdunkaula kiinteä ja pitkä, joten kivuttomista suppareista ei ole ollut mitään haittaa. Hb oli vain 104 ja verenpaineen alapaine 53! Ei siis ihme, jos pyörryttää helposti. Mutta muuten kaikki on kunnossa ja iloisin mielin jatketaan odotusta. Lääkäri sanoi lopuksi, että tavataan sitten loppuraskaudessa ja tuli sellainen olo, että sitä ihan odotan.



Kunpa tulisi aurinkoinen viikonloppu! Tarkistetaan tytön kanssa joka päivä miten kukat puskevat maasta. Ihana on nähdä, kun kevät pikkuhiljaa koko ajan etenee.



Pantteri 25+5

Nyt kävi ottamaan kupoliin nämä työasiat niin reippaasti, että pakko päästä purkamaan johonkin...Työkaveri, jonka kanssa normaalisti purnataan työprobleemat, on lomalla. AARGH että ottaa päähän, olen nyt sähköposti " riidoissa" koulutusten jakelulistoista, aina joku jää ilman ohjelmaa ja valivalivali...Sanon kohta itseni irti näistä koulutushommista. Ai niin, äippäloma onneksi tulee tähän väliin eikä tarvitse enää murehtia syksyn koulutuksista :)



Ylihuomenna lähtee lentokone kohti etelän lämpöä, toivottavasti saan työasiat nollattua viikon matkalla. Tulee kyllä hyvään saumaan tämä reissu!!!



Muksu potkiskelee reippaasti vähän väliä, välillä tuntuu että tulis pissat housuun kun niin alhaalla tuntuu viihtyvän...Ja toisinaan taasen napa soi.



Opemamma, jaksamista pyykkikasan kanssa. Meidän perhe on säästynyt tältä oksennustaudilta ja pahemmalta rotavirukselta. Sitäkin on tainnut olla paljon liikkeellä. Vesirokkoakin kuuluu olevan ainakin tutuntutun muksuilla...Josko jollain tutulla olisi vielä kun tullaan reissusta, että voisi viedä 2 v pojan tartunnan saamaan.



Nyt tuli purettua, mutta kyllä helpottikin!!



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!



Muumu ja muksu 24+0

Eilen jäi pino kokonaan lukematta, kun mies vei koneen mukanaan töihin. Täytyy kohta käydä lukaisemassa. Täällä on tänään ihanan aurinkoinen ilma!! Oikein harmitti lähteä töihin. Miehellä ja pojilla on tänään vapaapäivä, aikovat kylläkin käyttää auton huollossa ja katsastuksessa, mutta sanoin että lähtevät myös ulkoilemaan ja pyöräilemään. Tuossa lähistöllä on käärme-ja kummajaisnäyttely, johon pojat varmaan lähtevät isin kanssa pyörillä. Minulla taas on työpäivän jälkeen koulutus-ilta, joka kestää yhdeksään.



En ole muutenkaan uskaltautunut lenkkeilemään tuon reilun viikon takaisen lenkin jälkeen, jolloin supisti 10min välein. Lääkärikäynnillä otettiin tulehdusnäytteet, ja minulla todettiin myöskin hiiva (niinkuin jollain muullakin täällä taisi aiemmin olla). Lääkäri kyllä sanoi, ettei hiivan pitäisi varsinaisesti aiheuttaa supistuksia?!



Huomenna minulla on onneksi vapaapäivä, mutta sittenpä olenkin lauantain ja sunnuntain töissä=( Eilen rankan työpäivän jälkeen olin niin puhki ja jalkoja särki, että koko ilta piti makoilla sohvalla. Mieskin oli töissä illan ja yön, joten siitäkään ei paljoa apua ollut lasten-ja kodinhoidossa. Muuten on kyllä ollut ihanan avulias, tiistai-iltanakin tuli jääkiekosta kun minä olin mennyt jo nukkumaan vaille 11 illalla, mutta kun sanoin että jalkoja särkee enkä saa oikein nukuttua, niin hieroi vielä viilentävää linimenttivoidetta jalkoihini ennen kuin kävi itse nukkumaan.



Nyt en keksi mitään järkevää kommentoitavaa, palaan sitten päivemmällä kun lukaisen eilisen pinon ensin



RTiina ja viuhti 21+1 ja pojat

Aurinkoista torjantaita kaikille!



Eilinen neuvola sujui rutiinilla ilman mitään ihmeitä. Kaikki näyttäisi olevan hyvin. Äidin mieli vain on välillä maassa. En tiedä onko ilmassa kevätmasennusta, hormonien hyrinää vai normaalia matalapainetta - ehkä sekoitus vähän kaikesta.



Onko kukaan tilannut www.4mom.se nettikaupasta? Olen ihastunut heidän bikineihinsä ja tekisi mieli tilailla. Postikulut tuntuvat vain aikas kovilta varsinkin jos tilaan vain kevyet ja pienet biksut. Oliskohan kukaan innokas kimppatilaukseen?



Kauhea kiire töissä - ei ehdi näitä tärkeämpiä hommia ;)

Mukavaa torstaita kaikille!



Ihan hauskaa, että huomenna on taas perjantai ja viikot siis mukavasti kuluvat :) Mies aikoo maalata vauvanhuoneen loppuun ja ei olisi tiedossa kuin mukava viikonloppu kotosalla siis. Ajatelkaa, että pian sitä on vappukin taas.



Mulla on parina viime yönä ollut univaikeuksia mikä on ihan uutta mulle eli yöllä herää joskus kahden aikaan eikä kunnon unta sitten näy pariin tuntiin. Blääh...



Eilen olin tosi ahkera käsistäni ja sain tehtyä villasukat vauvalle. Ihan hauskaa joskus tehdä jotain ihan pientä niin että saa pian valmiiksi.



Eilen laittelin kela paperit menemään töihin eli katsotaan mikä paketti sitten kotiin joskus tippuu.



Opemamma: Täälläkin ollaan taas aika pihalla siitä, että mitkä vaunut olisi kivat ja tilaisiko niitä ulkomailta vai jotain tarjoustako sitä odottelisi. Mutta gessleineista olen tosiaan katsellut että menisi pieneen tilaan. Teutonia mistralejakin olen netistä katsellut ja emmaljungan malleista sitä city crossia. Mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa pähkäillä, koska autoistuin ja kantoliina ovat kuitenkin nopeasti ostettu.



KANTOLIINOISTA:

Minä päätin ostaa sellaisen trikoisen mutta ribbikestävämpää kangasta olevan pikku ruu liinan yhdestä nettikaupasta. Jotenkin teki tässä asiassa mieli tukea kotimaista ja maksaa vähemmän, koska hug a bub tuntui mielestäni överikalliilta ollakseen kankaanpalanen kuitenkin vain ja tuntui, että siinä maksaa merkistä. Mutta sitä mäkin pidin yhtenä hyvänä vaihtoehtona.



Hyviä vointeja kaikille tasapuolisesti :)



Pia rv:lla 26

Taas kerran alkaa viestini valituksella siitä, etten ole ehtinyt lueskella pinoja. Voi tätä kevätkiirettä.. :( Tulen nyt kuitenkin ilmoittamaan jotain itsestäni ja yritän ottaa jutuista kiinni vielä joskus paremmalla ajalla.



Kuinkas paljon te olettekaan saaneet yhteensä kokoon väkeä sinne kesäkuun tapaamiseen? Pistin sen päivämäärän kalenteriin itsekin, jos sattuisi olemaan silloin mahdollisuuksia lähteä Helsinkiin. Pitää katsella lähempänä. On se varmaan kieltämättä aika hassun näköistä (juu sori että minä vaan naureskelen meidän hassuille mahoille.. ;)) kun iso porukka mahakkaita sattuu koolle samaan paikkaan - ei voi jäädä huomaamatta ne treffit ulkopuolisilta :)



Olen iltaisin omaa mahaani ihmetellyt. Se on vaan niin kummallista, että nyt se on siinä. Ei osannut ehkä vuosi sitten arvatakaan, että mulla tuommoinen pötsi olisi joskus näinkin pian :) Ajattelinkin kysyä, että onko teille muille elokuisille ilmestynyt mahaan jo sellainen tumma viiva (linea negra tms.)? Mulla ei viivaa ainakaan vielä näy ja taitaa tuossa nahassa vielä olla venymisen varaakin niin paljon, ettei ehkä ilmestykään ihan pian. Jotenkin päättelisin, että sellainen viiva syntyisi osittain siitä syystä, kun sopivasti keskeltä maha venyy. Napa on kyllä muuttanut muotoaan tai ainakin hiljalleen häviää siitä se kuoppa, missäköhän vaiheessa se pullahtaa väärin päin? :)



Huomenna on seuraava neuvola. Katsotaan jos sen jälkeen kävisin raportoimassa tilanteestani ja kommentoisin teidän kuulumisianne vähän paremmin.



Mii- (rv 24+6)

Tai huomenta on kai vaan harvoilla tähän aikaan...minä se valvoin oikeastaan koko yön, maha melskasi tauotta, mitähän se oikein meinaa, kun mua valvottaa. Jännää kun mies makasi vieressä ja silitteli, kun sääli mua ja väsymystä ja tunsi vauvan potkut vaikka vain kylkikyljessä maattiin, eli ei tarvinnu kättäkään masulle laittaa.



Aamulla olin lääkärissäkin supisteluiden vuoksi, mutta onneksi kohdunsuu on napakasti kiinni. Saikkaria en ainakaan vielä ottanut, mutta sitä saa ihan soittamalla, jos tarvii. Mä en kyllä halua jäädä vielä kotiin.



KANTOLIINOISTA oli puhetta, se on mulle vieras ajatus, mutta eihän sitä koskaan tiedä.



Jatkan eilisen pinon lukemista, Opemammalle tsemppiä pyykkirumbaan, meidänkään perheessä ei olla koskaan vielä sairastettu oksennustautia, ollaan vissiin niin läpisäilöttyä porukkaa, ettei mikään tauti tartu.



Lilli rv 21+3

Se on taas torstai! Olen edelleen ihan pihalla viikon kulusta. Elän kai maanantaita tai jotain. Onneksi pian on taas viikonloppu, joten ehkä pääsen taas paremmin kartalle siitä, missä oikein mennään.



Minun SYNNYTYSPELKONI ei liity varsinaisesti itse synnyttämiseen, vaan pelkään, että vastasyntynyt sairastuu samoin kuin esikoinen aikanaan. Esikoiseni sai B-streptokokkitartunnan ja vietti elämänsä ensimmäiset 7 päivää sairaalassa antibioottihoidossa. Tuohon jaksoon liittyi myös muita komplikaatioita ja poika joutui läpikäymään aika rankat tutkimukset ensimmäisinä päivinään. Itse synnytys oli varsin nopea, kunhan ne supistukset alkoivat (synnytys käynnistyi lapsiveden menolla ja odottelimme puoli vuorokautta sairaalassa, että supistukset alkaisivat). Mutta kohtelu synnytyksen aikana oli mielestäni törkeää. Esim. sain vaatimalla vaatia itselleni kivunlievitystä (kätilö mm. moralisoi minulle epiduraalin haittavaikutuksista) ja muutenkin minut jätettiin pitkiksi ajoiksi yksin synnytyssaliin ihmettelemään. Kätilö ei ollut mitenkään tukenani avautumisvaiheessa, ei myöskään ponnistusvaiheessa. Synnytyksen jälkeen sain odotella yli tunnin, että lääkäri tuli ompelemaan repeytymät. Eli synnytyksestä ei jäänyt todellakaan mitenkään hyvät muistot. Pelkopolille haluan mennä siksi, että voin keskustella tästä tartuntamahdollisuudesta, toisaalta haluan keskustella näistä " laiminlyönneistä" , joita mielestäni synnytyksen aikana koin. Olen kuullut aika ristiriitaisia juttuja Kätilöopiston pelkopolista, joten aika näyttää, onko käynnistä mitään hyötyä.



Sain eilen kutsun Helsingin järjestämään papa-seulontaan ja harmittaa, kun se taitaa jäädä tällä kertaa minulta käymättä. Papa-koettahan ei oteta enää 20 raskausviikon jälkeen ja ties milloin ne kuukautiset alkaa uudelleen synnytyksen jälkeen. Sinänsä harmillista, kun ilmaiseksi olisi tutkimukseen päässyt.



UNIVELKA hieman vaivaa, sillä viime yö oli tosi rikkonainen. Esikoinen on kipeänä ja halusi päästä meidän väliimme nukkumaan. Poika hyöri ja pyöri välissämme, lopulta pötkötti poikittain sängyssä ja potki mua unissaan päähän. Olipa erittäin " rentouttava" yö.



MII: Linea negraa ei ainakaan vielä näy mahassa. Esikoista odottaessani se taisi jo tässä vaiheessa vatsaan ilmestyä (esikoinen siis on poika). Nyt odotan tyttöä, eikä viivaa näy. Olisiko näillä jokin yhteys, ken tietää.



Minäkin olen hankkimassa KANTOLIINAN, sillä uskon sen olevan erittäin kätevä kahden pienen lapsen kanssa. Jännä juttu, mutta esikoisen aikaan koin kantoliinan hyvin vieraaksi ajatukseksi, nyt taas on itsestään selvää että sellaisen hankin. Esikoista yritin kuljettaa rintarepussa, mutta hartiat siinä kipeytyivät. Uskon, että tuo liina voisi sopia mulle paremmin. Mies on sitä mieltä, että olen taas laittamassa rahaani " turhuuksiin" , mutta en välitä hänen mielipiteistään. Jokin kantamisväline on joka tapauksessa saatava. Muuten voi olla hankalaa arki noiden pienten kanssa.



Minäkin toivon, että viikonlopusta tulisi aurinkoinen. Päätimme miehen kanssa, että lauantaina grillataan, oli sää mikä tahansa. Olisi myös ihanaa, jos pääsisi pihatöiden kimppuun. Meidän takapihalla on myyrät tehneet aikamoista tuhoa talven aikana ja näky on tosi masentava. Pitäisi päästä korjailemaan myyrätuhoja.



Pepper (25+0)

Täällä ilmoittautuu yksi elokuinen mamma pääkaupunkiseudulta. Odotame kolmatta, 2 tyttöä ennestään, esikoinen ekaluokkalainen ja kuopus vajaa 1,5v. Ultrassa ollaan käyty pari viikkoa sitten. Hienoja kuvia vauvasta tuli mukaan. Sukupuoli sen sijaan edelleen arvoitus, kyselin kyllä kätilöltä ja kovasti sitä yrittikin katsella mutta ei saatu selvää. Mies veikkaa kolmatta tyttöä... =)



Luin raskauden alussa palstaa hiukan mutta pahoinvoinnilta ja väsymykseltä ei jaksanut edes konetta avata ja sitten tuo vanha rakkine hajosi kokonaan. Nyt on jälleen kone käytössä ja mieluusti tulisin jakamaan kuulumisia teidän kanssanne jos vielä mukaan mahtuu.



En muista nyt tähän hätään mistä kaikesta on keskusteltu viime pinossa mutta SYNNYTYSPELOSTA ainakin taisi olla jotakin mainintaa. Mulle jäi esikoisen (-98) syntymän jälkeen sen verran pelkoa peppuun että osaltaan vaikutti esikoisen ja pikkukakkosen 6 v ikäeroon ennenkuin uskaltauduin kakkosen tekemään. Kakkosen syntymä oli hieno ja melkein hävettää sanoa mutta niin helppo synnytys että en ollut sitä todeksi uskoa. Ihan kuin olisi käynyt elokuvissa verrattuna esikoisen synnytykseen. Nyt on kolmas kerta edessä ja koitan olla luottavaisin mielin.



OMA NAPA...maha on jo aika iso eikä kevättakki mahdu kiinni. Uutta en ajatellut ostaa, kohta toivottavasti ilmat lämpenevät. HORMOONIT jylläävät ja pikkuasioista tulee herkästi hiukan isompia kuin ovatkaan...viimeksi taloyhtiön kokouksessa jossa muutama ihminen todella katsoo asiakseen nipottaa mistä vain voi. Olemme suht uusia rivitaloasujia ja tuntuu ettei missään muualla kuin rivareissa oli niin sentintarkkoja ihmisiä piha-alueita mittaamassa ja mitä saa istuttaa mihinkin kohtaan, vaikka kyse on omasta takapihasta. Mutta ah, emmehän me sitä omista vaan meillä on vaan hallintaoikeus. Lähtisiköhän tästä johonkin mukavaan kerrostaloon. Arggh...tässä päivän purkaukset.



t. tuuli72 + jumppailija rv23

Moi ja tervetuloa joukkoon! Vielä mahtuu ihan hyvin, mahamme eivät vielä täytä koko maailmaa ja palstaa...



Anoppini muutti pois rivitalosta, koska " rivitalossa asuu riitainen kansa" . Mutta on niitä nipottajia kyllä kerrostaloissakin, jos huono tuuri on. Suomalaiset on niin metsäkansaa vielä, että liian läheinen kontakti toisiin ihmisiin alkaa heti ahdistaa. Vähintään 1 km pitäisi olla asumusten väliä...



t. Picapica ja " Peukku" 23+1

Ihanaa, kun paistaa! Toisaalta nehän lupasi sadetta jo illasta, mutta siinä on se hyvä puoli, että raikastaa nuo kadut sitten.



Mii: Lineasta, mullakaan sitä ei ole " ilmestynyt" . Edellisen lapsen, joka on poika jäljiltä se näkyy vielä haaleana, mutta ei ole ikäänkuin pahentunut. :D nimim. " tyttö olis kiva" ;D



Pepper: Eikö sitä synnytyksen jälkeen oteta papa-koe muutenkin? Mulla on ainakin semmonen tuntuma, että viimeksi otettiin. Voihan se tietty olla, että joka kunnassa ei sitäkään...



Ite: Massu kasvaa ja komistuu :D näin tuossa entisiä työkavereita, joita en ole raskauden alkamisen jälkeen nähnyt ja ilmeestä näki sekä jutuista kuuli, että on komeasti tullut kiloja lisää...pikkuisen pahoitin mieleni. Eivät taida pösilöt tajuta, että tuommoinen saattaa loukata. Sitä joskus tuntuu, että odottava äiti onkin kaikille kommenteille + lääppimisille vapaata riistaa... :b



Nyt jos lähtis vaikka sitten syömään, ettei pääsis laihtumaan ;D



eri&taateli 23 tasan!

Tervetuloa Tuuli72 joukkoon, vielä ehtii hyvin mukaan!



SYNNYTYSPELOT: mulle ei jäänyt esikoisen synnytyksestä mitään pelkoja, supistusten kanssa pystyy elämään ja mahd. kivunlievitys auttaa kummasti. Eniten synnytyksessä ärsytti ponnistusvaihe ja vaikka se ei ollut edes kamalan pitkä (37 min), se tuntui ikuisuudelta (aina kun ponnisti, tunsi miten vauvan pää valuu takaisin lähtökuoppiin). Pitää uskoa, että toinen tulee helpommin :) Se mikä ehkä eniten mietityttää synnytyksessä, on mahdolliset komplikaatiot: esim. vauvan hapenpuute (esikoisellakin syke laski ja napanuora oli kiertynytkin kaulan ympäri) ja siten vammautuminen. Ainahan voi jotain sattua :(



LINEA NEGRA: mulla oli yli navan ylettyvä linea negra esikoisesta (tyttö), mutta nyt viivaa ei ole tullut (poika tulossa). Liekö viiva liittyy enemmänkin mahanahan repeämiseen ja toisessa raskaudessa se ei tule siksi niin helposti? Jostain sukupuoli-viiva -yhteyksistä olen kyllä myös kuullut.



KANTOLIINA: jos en ihan väärin muista, mä sain miehen veljen vaimolta lainaan nimenomaan Pikku Ruu -liinan. Siis sellainen trikoinen, n. 5-metrinen liina, jossa kantaa kuulemma hyvin nimenomaan pientä vauvaa. Muuten en ole asiaan vielä sen tarkemmin perehtynyt!



(.) Tänään oli neuvola. Kaikki taas kondiksessa, mitä nyt painoa oli tullut 300 gr/viikko. Se tuntui musta melko suurelta siihen nähden, että vauvan painon kasvu on vielä aika minimaalista. Tosin olenkin syönyt karkkia, sipsejä ym. melko surutta ja liikkunut vähän, joten eipä tuo ole ihmekään. Kokonaispainonnousu on reilu 4 kiloa, joten kohtuullista kuitenkin. Sf-mitta oli keskikäyrän alapuolella, 17 cm (ja viikot siis 22+2), mutta kohdun korkein kohta oli reilusti navan yläpuolella. Kelan paperitkin sain, mutta ajattelin laittaa ne menemään vasta kun varmistuu että saadaan uusi pakkaus.



Jaahans, jatkan töitä. Niin joo, siihen liittyen: mä meinasin jäädä lomille vasta 18.7. eli äitiysloman alkaessa. Kesälomia tuskin ehdin pitää ennen sitä. Esikoisesta jäin kyllä sairaslomalle kuukautta aiemmin, kun ei tää istumatyö(kään) sovi isomahaiselle. Saa muuten nähdä, pääsenkö kesäkuun treffeille. En ole edes ilmoittautunut vielä, kun paljon riippuu ajankohdasta: mies on lähdössä Provinssirokkiin joka on 17.6. vkl:na ja jos meidän tapaaminen on silloin (sitä ei kai vielä ole lyöty lukkoon?), tuskin tulee tytön kanssa lähdettyä kaksin reissuun.



Terkkuja kaikille,

KK ja Onni rv 22+2

Joskos minäkin saisin vihdoin aktivoiduttua... Toinen lapsi on jo kovasti tulollaan, viikkoja on kohta 22 täynnä. Esikoinen täytti helmikuussa kolme vuotta ja odottaa innolla uutta isosiskon rooliaan.



Alun pahoinvoinnit on onneksi takana ja olo on nyt kaikin puolin mainio. Vielä ei ole alkanut esikoisen aikana kiusanneet supistelutkaan, toivottavasti pysyvätkin poissa! Vilkas kaveri täällä masussa kyllä tuntuu olevan, toivottavasti mahasta ulostullessaan malttaa vähän enemmän levätä kuin tuolla masussa...



KANTOLIINOISTA Itse olen haaveillut hankkivani nyt tälle kakkoselle kantoliinan. Minulla oli esikoisen aikaan kanga, mutta sitä en onnistunut kyllä käyttää ollenkaan. Sitä ei jotenkin saanut ikinä hyvään asentoon. Nyt vähän olen miettinyt Haikarankehtoa. Onko kenelläkään kokemusta kyseisestä liinasta?



Rillamarilla 21+5

että totta tosiaan kuten picapica totesi, metsäkansaa taidamme olla ja välillä tavat sen mukaiset. katsotaan kauanko tässä hermo kestää, kohta tulee vuosi asumista täyteen ja 2 vuottahan pitäisi ainakin olla jos ei halua mahdollisesta myyntivoitosta kärsiä kamalia veroja. Mutta mutta, antaapahan laineiden laskeutua. ja on täällä mukaviakin naapureita =)



KANTOLIINASTA tuli vielä mieleen että käytin pikkukakkosella Hug-a-bubia ja se oli kiva ja melko helppo aloitusliina. Maksavat melkoisesti uutena mutta kaverilta satuin tämän yksilön saamaan käytettynä ja halvemmalla. Haaveilen uudesta mutta katsotaan mitä lompakko sanoo nyt kun olen kumminkin kotihoidontuella pikkukakkosen kanssa. Eipä silti, liina on kyllä hyvä ja kantajalleen loistava ergonominen investointi!



mukavaa torstain jatkoa



t.tuuli72

Ihana aurinkoinen ilma!



Pitää alkuun hehkuttaa: Saatiin lapsivakuutus kaksosille! :)

Miulla on nimittäinsä raskausdiabetes, ylipainoo ja sit vielä tämä kaksosraskaus, niin pelkäsin kovasti että epäävät meiltä vauvavakuutuksen syntymästä alkaen. Mutta tänään tuli postissa tapiolasta myonteinen päätös. Nyt voi sitten huokasta helpotuksesta.



KANTOLIINA: liinailu kiinnostaisi, kun vaan keksisi millaisessa liinassa saisi kaksi pienokaista yhtä aikaa kulkemaan, vai onko se edes mahdollista. Tylsää olisi vuoron perään kanniskella, etenkin kun tarve voi olla yhtäaikainen-



SYNNYTYSPELKO: esikoisen synnytyksestä jäi melkoinen pelko. Synnytys käynnistettiin täysin epäkypsästä tilanteesta. Käynnistystä yritettiin tableteilla 3 päivää, sitten meni vedet, ja taas jatkettiin tablettikäynnistystä. Viidentenä päivänä laitettiin tippa ja saatiin säännölliset supistukset 14 tunniksi aikaan, ja siinä ajassa kohdun suu aukesi 2 sormelle, ja lopulta melkein 2 vrk vesien menon jälkeen kiireellinen sektio. Ja lapsi teholle tulehdusarvojen takia ja mie ite tippaletkun jatkeena osastolla tulehduksen takia. Ja joku puolalaissyntyinen lääkäri vielä onnistui pelottelemaan, että olin muka kuolemaisillani...Onneksi pääsin pelkopolille jo ennen tämän raskauden puoliväliä. Ainakin kuolemalla pelottelut oli huuhaata, vaikka tulehdusarvokin oli noin 190 niin ei kuulemma ollut kuolema lähellä. Mutta tilanne on edelleen se että pelkään sekä alatiesynnytystä että sektiota edellisen perusteella. Kun ei vain pahin painajainen toteutuisi, että A syntyy alakautta ja B sektiolla...



Omaa napaa, supistelee supistelee, pelottaa että kohdun suulla tapahtuu jo jotain, mutta maanantaina saan tietää missä mennään.



Torstain jatkoa!



Babybel ja muksut rv 23+6

Ei ainakaan vuonna 2003 Helsingissä ollut mitään raskaudenjälkeistä papa-koetta automaattisesti. Ja sitten minä laiskimus en saanut aikaiseksi käydä omaan piikkiin gynellä, joten viime kerrasta on TOSI pitkä aika (nelisen vuotta). Siksi tällainen ilmainen kutsu olisi ollut kiva, että olisi saamattomampikin ihminen saanut aikaiseksi mennä kokeisiin.

Niin ja kaikille uusille, tervetuloa mukaan joukkoon mahakkaaseen.



Minä olen saanut nyt sitten kantoliinan ja vaunut ostettua vauvalle. Liina tuli postissa ja vaunut käytiin juuri hankkimassa. Ne jäivät kyllä liikkeeseen säilytykseen toistaiseksi. Mies oli mukana varmuuden vuoksi ettei tule sitten sanomista. Molemmat oltiin samaa mieltä, että Gessleinit otetaan ja kahden kuosin välillä pähkäilessäni mies valitsi puolestani sen mihin itsekin olisin varmaan päätynyt. Päätökseen vaikutti myös se, että sain Gessleinin rattaista paremmat alennukset. Mies taas on yrittäjänä sitä mieltä, että pientä yrittäjää kannatetaan ison ketjun sijaan. Kyseisestä liikkestä onkin hankittu lähes kaikki vaunut, rattaat ja muut tarvikkeet samoin runsaasti äitiysvaatteita yms.



Seuraavaksi aion hankkia vauvalle muutaman potkupuvun ja itselleni äitiyshousut vihdoin ja viimein. Sitten kaikki tarvittava alkaakin olla kasassa lukuunottamatta imetysliivejä ja-paitaa sekä tietenkin pientä tilpehööriä vauvalle. Hyvissä ajoin olen siis taas kerran valmis, oikein itseäkin naurattaa.



Ai niin, vakuutus täytynee hoitaa melko pian ettei vaan unohdu, tuli vaan mieleen kun luin muiden jo hoitaneen asian kuntoon.



Nyt menen läpisemästä jonnin joutavuuksia...Kolmonen on muuten kunnossa jo, ei oksennellut enää klo viiden jälkeen, mutta maha on hieman kuralla. Eiköhän sekin ole kunnossa huomenna nii ja pyykitkin on jo pesty, kiitos vaan lämpimistä ajatuksista!



Opemamma ja vimpula, jolla on jo uudet vaunut odottamassa...