Aikuiset epileptikot, miten näkyy elämässä?

Up

No ei sen kummemmin kuin että välillä sätkin kuin kala.

Ei epilepsiaa voi yleistää tuolla tavalla. Niitä on niin eritasoisia. Jos on vaikea epilepsia, se kyllä vaikuttaa arkeen, normaaliin selviytymiseen ja kognitiivisiin kykyihin, ei välttämättä saa ajokorttia yms.

Lievä epilepsia, jos lääkityksellä on kohtaukseton ei vaikuta muutoin kuin lääkkeiden sivuvaikutusten osalta.

Mulla oli lievä epilepsia,6 vuoden lääkityksen jälkeen en ole saanut kohtauksia. Hiukset oheni lääkkeistä tosin, ja unimaisia tuntemuksia(Derealisaatio) on ollut ja on edelleen paljon kuten yleisemmin epileptikoilla on.  Derealisaatio teki autolla ajamisesta epämiellyttävää vaikka vaaraton tilahan tuo on. Muuten kyllä kievänä epileptikkona olen saanut elää ihan normaalia elämää.

Täytyy muistaa pitää ne lääkkeet mukana ja syödä niitä ohjeiden mukaan, Vähän niinkuin E-pillerit, aina mukana. Vaikuttaahan se myös ammatinvalintaan. Jos joskus kuitenkin harvoin saa kohtauksen, ettei olis kenellekään kauhean vaarallista. Liian jännittävät hommat sairaalan yöpäivistykset ja sellaiset , joita täytyy jaksaa tehdä tauotta keskittyen ilman taukoja, ne vain huonontavat teveyttä. Toisilla ei näy mitenkään sairaus normaalissa perhe-elämässä. Erikseen on vaikeat muodot,joihin ei lääkkeet oikein tepsi.

Mulla on lääkitys lievään epilepsiaan, eikä vaikuta elämään millään tavalla. Ihan normaalia elämää elän. Lääkkeet pitää toki muistaa ottaa päivittäin, mutta niinhän se on kaiken säännöllisen lääkityksen kanssa.

Koska lääkkeet pitävät kohtaukset kurissa, en mieti asiaa sen enempää.