Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että vuosikymmeniä tupakoinut pystyy olemaan viikon tupakoimatta?
14.03.2018 |
Äitini nimittäin hämmentää minua suuresti. Välillä menemme isovanhemmilleni viikoksikin eikä äidillä ole siellä mitään tilaisuutta tupakoida. Olen kysynytkin häneltä, että miten onnistuu tupakoimaan siellä, mutta sanoo vaan ettei tupakoi. Hänen vanhempansa eivät siis tiedä tupakoinnista. Vierailun ajan äiti on ihan normaali eikä näytä kärsivän minkäänlaisista vieroitusoireista.
Kommentit (14)
Jos voi niin kannattaisi lopettaa.
T: Jumalaton nikotiini addikti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttää ehkä nikotiinilaastaria? Miten luulet että pitkään tupakoineet pystyvät lopettamaan? Kyllä ne pystyy jos haluavat.
Ei käytä, huomaisin varmasti jos käyttäisi. Ja kai hän olisi sanonut niin, kun kysyin. Kyllä kai sitä lopettamaan pystyy, mutta olen aina luullut, että lopettaminen olisi vaikeaa. Äiti on noiden vierailujen aikana täysin normaali ja hyväntuulinen oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Jos voi niin kannattaisi lopettaa.
T: Jumalaton nikotiini addikti.
No sitä olen itsekin miettinyt. :D Kun kysyn miksei lopeta, vastaa vaan että se on hänen harrastuksensa.
Ap
En tiedä voiko verrata, mutta itse olen kaksi kertaa lopettanut tupakoinnin tuosta noin vain, ilmaan minkäänlaisia vieroitusoireita, psyykkisiä tai fyysisiä.
Ekan kerran 21-vuotiaana, olin polttanut 3 vuotta. Päätin että nyt lopetan, ja lopetin.
Toisen kerran, aloin polttamaan eron seurauksena 35-vuotiaana. Poltin 2 vuotta, sitten päätin että nyt loppuu ja loppui kans, olen nyt 3 vuotta ollut polttamatta.
En tunny kärsivän minkäänlaisista vieroitusoireista tai mieliteoista. Lopettaminen ei ole ollut laisinkaan vaikeaa.
...olispa kohtuullinen syöminen yhtä helppoa...
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voiko verrata, mutta itse olen kaksi kertaa lopettanut tupakoinnin tuosta noin vain, ilmaan minkäänlaisia vieroitusoireita, psyykkisiä tai fyysisiä.
Ekan kerran 21-vuotiaana, olin polttanut 3 vuotta. Päätin että nyt lopetan, ja lopetin.
Toisen kerran, aloin polttamaan eron seurauksena 35-vuotiaana. Poltin 2 vuotta, sitten päätin että nyt loppuu ja loppui kans, olen nyt 3 vuotta ollut polttamatta.
En tunny kärsivän minkäänlaisista vieroitusoireista tai mieliteoista. Lopettaminen ei ole ollut laisinkaan vaikeaa.
...olispa kohtuullinen syöminen yhtä helppoa...
Aika jännä. Mua vaan ihmetyttää, että miksi hitossa se sitten aina noiden vierailujen jälkeen jatkaa polttamista kotona...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti. Lopetin itsekin ja ei niin mitään vieroitusoireita. Enemmän se tosiaan on harrastus. On kiva mennä röökille. Itse tiedostin et haluan elää pitkään ja lopetin.
Mulle se seinä tuli vastaan 10 vuoden kohdalla, sen jälkeen ei enää lopettamisesta tullu mitään, oon 30+ polttajilta kuullu ettei tule oireita ja ite mietin vaan miksei ne sit lopeta.
nro 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ihan sama, poltin noin seitsemän vuotta ja lopetin laakista kun onhan se niin junttia ja rahaakin menee ihan kauheasti. Vieläkin voin polttaa silloin tällöin, mutta ei ole mitään tarvetta jatkaa. En huomannut mitään vieroituisoireita missään kohti. Vaihdoin kahvin teehen ja silloin särki päivän verran päätä.
Ne psykkiset oireet voi upottaa syömiseen. Siksi niin moni lihoo paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minullekaan tullut mitään oireita jos olin vaikka viikon tai kaksi polttamatta. Se tuntui suunnilleen samalta kuin jos tekee tosi paljon mieli vaikka suklaata mutta tietää, että dieetti loppuu vasta kahden viikon kuluttua.
Nykyään kun on lapsia niin poltan vain jos lapset on hoidossa ja itse jossain juhlimassa eli todella harvoin. Ei ole vaikeaa, mutta kokonaan luopuminen olisi vaikeaa ihan niinkuin jos luopuisi kokonaan suklaasta tai muusta nautinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama, poltin noin seitsemän vuotta ja lopetin laakista kun onhan se niin junttia ja rahaakin menee ihan kauheasti. Vieläkin voin polttaa silloin tällöin, mutta ei ole mitään tarvetta jatkaa. En huomannut mitään vieroituisoireita missään kohti. Vaihdoin kahvin teehen ja silloin särki päivän verran päätä.
Joo, tuo kahviriippuvuus on niin totta! Kofeiinista tulee riippuvaiseksi, nikotiinista ei. Se on se tapa, mikä on vaikea murtaa. Voi kuinka kivaa on polttaa ruoan jälkeen. Kyllä minäkin ostan joskus askin kun on juhlat tiedossa, poltan ja taas lopetan. Ja se rahanmeno tosiaan, mulla meni noin 200 e kk pelkkään tupakkaan, ihan hirvee määrä rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poltin 15 vuotta putkeen. Sairastuin vakavasti (ei onneksi ollut syöpä kyseessä), ja lääkäri sanoi että tupakointi on about tyhmintä ja vastuuttominta mitä voin keholleni tehdä. Lopetin tupakoinnin sinä päivänä, viimeinen savuke oli juuri matkalla sinne lääkäriin, eikä se yllättäen ollutkaan vaikeaa. Mitään vieroitusoireita tai haluja ei tullut, jälkimmäiset tosin ehkä siksi että alkoi ällöttämään tupakointi siellä lääkärissä.
Tuosta on nyt 6 vuotta aikaa, ja välillä vieläkin mietin, että miksen lopettanut jo paljon aiemmin kun se kävi kuitenkin niin helposti.
Kyllä voi, itse olen vähentänyt tupakointia niin, että olen viikot polttamatta, ja viikonloppuna ikäänkuin "palkinnoksi " käyn siten muttaman kerran tupakalla. Olen siis tupakoinut säännöllisesti muutamaaa taukoa lukuunottamatta 15 vuotta. Pahimmillaan poltin n. askin päivässä. Ei tee edes vaikeata tuo polttamatta oleminen.
Käyttää ehkä nikotiinilaastaria? Miten luulet että pitkään tupakoineet pystyvät lopettamaan? Kyllä ne pystyy jos haluavat.