Lue keskustelun säännöt.
Ootteko koskaan miettineet, miksi nykyihmiset...
12.03.2018 |
...törsäämme rahaamme turhuuteen pelkästä uutuuden viehätyksestä? Oon alkanut pohdiskelemaan tätä enkä edes koe olevani millään tavalla materialisti. Mutta kun mennään miehen mummon luokse, on jotenkin mukavaa kun kahvi juodaan aina samoista söpöistä kukkakupeista, tapetit on 80-luvulta, samoin petivaatteet jostain menneisyydestä jne. Kankaat on kestäviä ja ne huolletaan oikein joten ne pysyvät hyvinä. Me "nykyihmiset" heitetään ehjiä astioita roskiin ja ostetaan tilalle uusia muuten vaan. Verhot uusitaan vähän väliä. Epäekologista ja todella typerää. Ja sitten ihmetellään, kun rahat on loppu.
Kommentit (8)
Ei ole kyse pelkästä uutuudenviehätyksestä. Jos jokin on laajasti tapana, se jo itsessään luo paineita ja kannustimia toimia samoin. Unohtamatta, että todennäköisesti on tullut laajasti tavaksi tällaisten paineiden ja kannustimien takia, eikä pelkästään uutuudenviehätyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillon kun on päässy mummon kanssa samalle viivalle niin on alkanu pikkuhiljaa ymmärtää jotakin elämästä.
Ihanasti sanottu! Juuri näin. Viisautta.
Öljysin ruokapöytäni. Aaah, kun tuli taas siistin tasainen ja kiiltävä, ajattelin siinä samalla ja että öljyäminen vie vain 5 min pari kertaa vuodessa. Muodissa on ollut halkeilleita rosoisia pöytiä varmaan siksi, että niitä on edullista valmistaa ja kun valmistusprosessi ei ole muutenkaan hallinnassa, niin pöydät halkeilevat omia aikojaan. "Se on niiden ominaisuus".
Minun pöytäni ei ole haljennut. Ostin sen varmuuden vuoksi syksyllä, etä puu ehtisi sopeutua vähitellen kuivemmaksi muuttuvaan huone-ilmaan ja ehtisin öljytä sitä ennen kuin patterit kuivattaisivat ilmaa lisää . Pöytä on helppo pitää puhtaana, vettä ja likaa hylkivänä, kun öljyän sitä säännöllisesti! Kannen voi hioa, jos se kolhiintuu, mutta siihen ei ole tullut kolhujakaan, sillä se on aika kovaa puuta!
Tuotahan se on nykyaikana. Yhteiskunta juuri pyrkii siihen, että ihminen kuluttaa paljon. Tästä seuraa se, että ihmisen täytyy tehdä myös paljon työtä. Näin se oravanpyörä pyörii, mutta mummo ei ole tämän pyörän kyydissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markkinointi ja kansainvälisten tullien poistuminen. Ennen tavarat oli kalliimpia, 90-luvun lopussa alkoi tulla halpaa tavaraa markkinoille. Kun Neuvostoliitto oli olemassa, naureskeltiin huonolaatuisille ja kömpelöille neuvostotavaroille (eivät ne tietenkään kaikki sitä olleet). Nyt on ihan arkipäivää, että käyttötavaroiden laatu on surkeaa.
Markkinoidaan kaikkea turhaa, jota muka pitäisi tarvita, koska kaverilla, naapurillakin on sellainen. Sitten kun sen hankkii, tulee vain tyhjyys. Ja taas on ostettava jotain uutta ja jännää, kunnes taas tyhjyys. Siten tietyt tahot haluavat ihmiset oravanpyörään, missä ihmiset ovat helposti hallittavissa. Sen sijaan tulisi elää aitoa elämää ja ajatella omilla aivoillaan.
Sillon kun on päässy mummon kanssa samalle viivalle niin on alkanu pikkuhiljaa ymmärtää jotakin elämästä.