APUA! VIITTAAMISESTA TIETEELLISESSÄ TEKSTISSÄ!

Eli kirjoitanko vain että verolain 15§ mukaan blaa blaa ...



mites kirjoista olevat viittaukset?



sit loppuun luettelo laeista ja teoksista aakkojärjestysksessä?



t. aloittelija

Viittaustapa vaihtelee eri oppilaitoksissa. Saisitkohan tehtävän antajalta ohjeita, mitä viittaustapaa sinun kannattaa käyttää? Jos teet työtä kouluun, niin eikö teillä ole äidinkielen tunneilla vielä opetettu viittaamista toisen kirjoittamaan tekstiin?

Googleta vaikka aluksi, jos löytyisi jotain tai marssi kirjastoon hakemaan jokin tieteellisen kirjoittamisen opas.

on, että kaikki mihin ei ole jotain viitettä, on joko yleistietoa (Suomi on tasavalta) tai sitten omaa juttuasi. Muuten lukijan pitää pystyä tarkistamaan joka ikinen asia antamiesi viitteiden perusteella.



Tieteellisessä tekstissä lukija pystyy seuraamaan, mistä tietosi ovat tulleet ja silloin kun on omaa tulkintaasi, miten olet sanomaasi päätynyt. Etsi oman alasi artikkeleita ja katso ovatko viitteet sulkeissa vai alaviitteissä.



Kaikki käyttämäsi kirjat, artikkelit, nettisivut, lakikokoelmat jne. pitää löytää myös kirjallisuusluettelosta työn lopusta.

nostaa käsi ylös!

Kun viittaat lauseessa jonkun tutkijan Aapeli Tietopään teoriaan, laitat lähdeviittauksen lauseen sisään sulkuihin ja sivunumeron perään (Tietopää, s. 48). Ja jos seuraavassa lauseessa lainaat jotakuta muuta, vaikkapa Cassius Neropattia, jolla on lähdeluettelossasi useampia kirjoja, niin laitat mukaan myös kirjan vuosiluvun erotuksesi muista Neropatin kirjoista eli näin (Neropatti 1997, s. 32).



Jos koko kappale on jonkun teoriaa eli vaikkapa Simpson Suurkuukkelia, niin riittää pisteen jälkeen kappaleen lopussa oleva tieto. Eli näin. (Suurkuukkeli, s. 56-62)



Jos seuraavakin kappale on Suurkuukkelia, voit laittaa sanan sama tai ibid. Eli näin. (sama, s. 78)



SITTEN laitat loppuun lähdeluettelon, josta käyvät tekijän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ilmi lähdeteoksen tekijä, kirjan nimi, julkaisija, painopaikka ja julkaisuvuosi.



Eli:

-Neropatti, Cassius. Tiedettä tieteen vuoksi. Weilin&Göös, Jyväskylä 1997

-Suurkuukkeli, Simpson. Näin minusta tuli tieteentekijä. WSOY, Juva 1999

-Tietopää, Aapeli. Hyvää onnea raporttisi tekoo. MÖY. Helsinki, 2006

Eli jos peräkkäisissä kappaleissa viittaat samalla Suurkuukkelin teoksen sivulla olevaan, voit laitta jälkimmäisen kappaleen perään. (ibid)

Vierailija:

Kun viittaat lauseessa jonkun tutkijan Aapeli Tietopään teoriaan, laitat lähdeviittauksen lauseen sisään sulkuihin ja sivunumeron perään (Tietopää, s. 48).

Ihan vaan ensimmäisenä esimerkkinä mainittakoon, että minulle annettujen ohjeiden mukaan sivunumeron lyhennettä " s." EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA käytetä eli yksinkertaisesti (Tietopää, 48).

Panee kyllä vähän ihmettelemään, mitä ap opiskelee ja miten laadukkaassa opinahjossa, jos ei tiedä alkeellisiakaan viittaussääntöjä. Etkö ole ikinä lukenut mitään tieteellistä teosta, sieltähän ne olisi nähtävissä!!

Neropatin (1995, 42) mukaan... kirjoita vain sivunumero ei EI näin: s. 42.. Näin meillä Oamk:ssa opinnäytetyön ohjeistuksessa...

kiitos!!!!



ap

Tuo seiskan malli ei kelpaisi meidän koulun opinnäytetyössä, vaan sulkuihin pitää laittaa sukunimi vuosiluku ja sivunumero näin:

(Viisas 1999: 53)

Mutta toisaalta pääasia on tosiaan se, että ei varasta toisen tekstiä omakseen!

Muista alusta lähtien laittaa lähdeviittaukset, ettei tarvitse jälkeenpäin miettiä,että mistäköhän kirjasta tämä taas oli! Ja lähdeluetteloakin kannattaa tehdä siinä samalla.

Eli enpä usko että OAMK:ssakaan rangaistaan s. -lyhenteen käytöstä.



seiska, YTM

Ne mainitaan lähdeluettelossa, mutta tekstissä pelkästään tekijä ja vuosi. Ja jos oikeasti tekisit tieteellistä tekstiä etkä jotain lukion esseetä, niin käyttäisit muutenkin referenssiohjelmaa eikä koko viiteasiaa tarvitsisi miettiä.

Ainakin meidän laitoksella gradun lähdeviitteissä pitää olla sivunumerot.

Missä ihmeen tiedekunnassa jotakin tällaista opetetaan???

Vierailija:

Ne mainitaan lähdeluettelossa, mutta tekstissä pelkästään tekijä ja vuosi. Ja jos oikeasti tekisit tieteellistä tekstiä etkä jotain lukion esseetä, niin käyttäisit muutenkin referenssiohjelmaa eikä koko viiteasiaa tarvitsisi miettiä.

Tekstissä kerrotaan aina myös se, mistä eksaktista kohdasta ko. lähdettä tieto on peräisin.

Lähteestähän on siinä tekstissä useita kohtia, miten ihmeessä niiden kohtien sijainti voitaisiin mainita lähdeluettelossa?? Tyyliin Cassius Neropatti, Näin teet tiedettä, WSOY, Helsinki 1999, s. 33, 34, 67-79, 22,48.

Ottaisit siinä sitten selvää, mikä sivunumero liittyy mihinkin viittaukseen

;=)

Ainakin Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen graduissa merkitään lähdeviitteeseen myös sivunumero. Nykyisessa työpaikassani ammatiikoulussa opiskelijoille opetetaan ihan sama viittaustapa. Eikä ole edes minun idea, että näin tehdään!



Uskokaa jo pahvipäisimmätkin intoilijat, että niitä käytäntöjä on todella monia. Oma ei ole ainoa oikea. Ap löytäköön itselleen sopivimman!

EHkä 18 tarkoitti varsinaisia tieteellisiä julkaisuja, yleensä lehtiartikkeleita. Niissä harvemmin tekstin seasa on muuta kuin numero, jolla viite löytyy lähdeluettelosta. Eri lehdillä on erilaisia käytäntöjä.



Gradu ei tiukasti ottaen ole tieteellinen julkaisu, ei edes väitöskirja ole selainen (sen osajulkaisut ovat).

Ei ainakaan yhteiskuntatieteellisissä tai valtio-opillisissa.

Vierailija:

EHkä 18 tarkoitti varsinaisia tieteellisiä julkaisuja, yleensä lehtiartikkeleita. Niissä harvemmin tekstin seasa on muuta kuin numero, jolla viite löytyy lähdeluettelosta. Eri lehdillä on erilaisia käytäntöjä.

Gradu ei tiukasti ottaen ole tieteellinen julkaisu, ei edes väitöskirja ole selainen (sen osajulkaisut ovat).

sivunumeron vasta silloin, kun kyseessä on suora lainaus

Hanki aiempia opinnäytetöitä alaltasi ja vertaile mitä he ovat käyttäneet. Käytäntöjä on erilaisia. Kysy ohjaajaltasi mitä niistä hän pitää onnistuneena (jos ei hänellä ole antaa suoraa ohjetta).



Lisäksi kirjastot pullistelevat raportteja viitteineen, vilkaisepa sieltä millaisia eri tapoja on.