Mistä työssäkäyvä perheellinen voisi saada apua jaksamiseen ilman vaikeuksiin joutumista?

No, menet yksityiselle psykoterapeutille ja maksat itse. Mutta älä mene mihinkään mehiläiseen tms, koska ne kirjoittavat tekstinsä Kantaan.

Voisiko joku auttaa? Elämäni on ihan naurettavaa kärvistelyä päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Olen niin jumissa, etten kykene puhumaan vaikeuksistani omille vanhemmillenikaan ja jos yritän puhua, niin he eivät ymmärrä tai vaihtavat puheenaihetta. Ironista kyllä, en voi täällä palstallakaan puhua ongelmistani, sillä mua luullaan trolliksi tai "tunnistetaan" heti ja sen jälkeen kunaan ei enää suostu keskustelemaan itse aiheesta. Tavallaan olisi helpompaa vain luovuttaa ja järjestellä elämä siten, ettei minua enää tarvittaisi mihinkään. Mutta ehkä vielä haluaisin kuitenkin yrittää.

Vierailija kirjoitti:

No, menet yksityiselle psykoterapeutille ja maksat itse. Mutta älä mene mihinkään mehiläiseen tms, koska ne kirjoittavat tekstinsä Kantaan.

Ok, siis lääkäriasemat on poissuljettu, samoin julkinen terveydenhuolto? Täytynee sitten tarkistaa, etteivät kirjoita Kantaan. Terapia Virossakin tuntuisi ehkä naurettavalta, toisaalta asun Helsingissä, joten matka olisi lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen ajoittain aivan loppu ja olen tässä useamman vuoden ollut jo psyykkisen tuen tarpeessa, mutta en uskalla hakea mistään apua, sillä pelkään joko lasten tai työpaikan menetystä (julkinen terveydenhoito -> riski lastensuojelusta sekä ikuiset jäljet julkisiin rekistereihin ja työterveyshuolto -> riski työpaikan menetyksestä). Mistä voisi saada anonyymisti apua ilman vaikeuksiin joutumista? Olen harkinnut sellaistakin, että menisin Viroon psykiatrille/psykologille/terapiaan, mutta ehkäpä sekin olisi hankalaa. Olisiko ideoita kenelläkään?

ET MISTÄÄN VOI HAKEA APUA TÄSSÄ MAASSA JOS ON LAPSIA!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajoittain aivan loppu ja olen tässä useamman vuoden ollut jo psyykkisen tuen tarpeessa, mutta en uskalla hakea mistään apua, sillä pelkään joko lasten tai työpaikan menetystä (julkinen terveydenhoito -> riski lastensuojelusta sekä ikuiset jäljet julkisiin rekistereihin ja työterveyshuolto -> riski työpaikan menetyksestä). Mistä voisi saada anonyymisti apua ilman vaikeuksiin joutumista? Olen harkinnut sellaistakin, että menisin Viroon psykiatrille/psykologille/terapiaan, mutta ehkäpä sekin olisi hankalaa. Olisiko ideoita kenelläkään?

ET MISTÄÄN VOI HAKEA APUA TÄSSÄ MAASSA JOS ON LAPSIA!!!

Niinno siltä se kyllä näyttää. :/ Olen jaksanut lähinnä kavereitteni turvin (olen heidän kanssaan keskustellut) ja lukenut itse kirjoja sekä netistä asiaa, joka avaisi solmuja ja kirjoittanut ajatuksiani auki sekä yrittänyt harrastaa liikuntaa.

Perheasiainneuvottelukeskuksesta. Itse hain sieltä keskusteluapua. En myöskään halua tietoja Kantaan ym. Tuolla kävin noin 2v 2-4vko välein, piti lopettaa aiemmin mutta elämässä tuli sellaisia muutoksia että en voinutkaan lopettaa käymistä.