Lue keskustelun säännöt.
Vaimo osti taas uuden kissan
06.03.2018 |
Ensimmäiseen kissaan suostuin, mutta en näihin sen jälkeen hankittuihin. Eilenkin kotiin oli ilmestynyt uusi kissa ilman mitään varoitusta. Nyt kissoja on kuusi ja alkaa mennä hermot.
Olen yrittänyt keskustella asiasta vaimoni kanssa ja hän aina väittää ettei enää osta lisää kissoja, mutta tekee sen kuitenkin. Miten saan vaimon lopettamaan holtittoman kissojen keräilyn?
Kommentit (69)
Kun asutaan yhteisessä kodissa, niin lemmikkieläinten hankinta on myös yhteinen päätös. Se kun vaikuttaa molempien elämään. Eli vaimosi toimii asiassa väärin, lemmikkieläintä tässä tapauksessa kissa joka hyvin voi elää 20 vuotiaaksi ei hankita ilman toisen suostumusta. Parisuhteessa tulee ottaa toista huomioon, ja jokaisella, on oikeus valita, kuinka monta eläintä on omassa kodissa. Silloin kun asut yksin, voit hankkia niin monta eläintä, kun itse haluat ja pystyt hoitamaan.
Tuohon kissalaumaan menee jo aika paljon rahaa, kissanhiekkaa kuluukin jo huomattavasti enemmän, ja myös kissanruokaa tarvitaan jo aika paljon. Voin jo kuvitella tuon kissanhiekanmäärän ja vessojen siivoamiseen, kun on 6 kissaa, kun jo yhden kissan kanssa saa olla jatkuvasti siivoamassa sitä.
Vaikka olen eläinrakas, niin meidän perheessä on vain 1 kissa ja yksi koira. Molemmat hankittu yhteisellä päätöksellä ja kunnioitan puolison toivetta, että enempään ei hankita. Hänelle olisi riittänyt yksi kissa, mutta suostui minun toiveeseen koirasta. Mutta en edes havittele lisää eläimiä, nämäkin on meillä 15 - 20 vuotta jos kaikki menee hyvin. Sekin tulisi ottaa huomioon, kun eläintä hankitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota itsellesi pyton. Se syö mirrin kuussa. 😀
Miten siedät asunnon kusen hajua? Kissanhiekkalaatikot, raapimispuut yms täyttävät koko kodin.
Joo meillä on kätevää. Kaksi pytonia ja vaihtelevan kokoinen kissalauma. Ekologista.
Tuota noin, ihan sama oliko tämä trolli vai ei, vastaan joka tapauksessa tosissaan koska tiedän että vastaavia tapauksia oikeasti on.
Kokemuksen kautta olen oppinut että ihmistä ei voi muuttaa ulkopuolisella painostuksella, ja varsinkin parisuhteessa se tuottaa vain vastakkaisen tuloksen. On ihan sama millä tavalla yrittäisi keskustella, niin kuin monet "asiantuntijat" neuvovat.
Ihminen voi muuttua ainoastaan jos se itse haluaa.
Jos parisuhteessa haluaa toisen tekevän jonkun muutoksen, ja se asia on oikeasti todella merkittävä itselle, toimintamalli on seuraava:
Ok, ensin kannattaa tietenkin puhua asiasta, ei painostaen ja uhkaillen, vaan tekemällä selväksi miten tärkeää se on ja miten se vaikuttaa. Uskon että ap on jo tehnyt sen joten en yritäkään neuvoa tässä.
Jos se ei vaikuta mitään, useankaan kerran jälkeen, kumppani ei joko usko että siitä on sinulle vakavaa harmia, tai ei välitä siitä. Puhe on silloin turhaa, se on vain kärpäsen surinaa korvissa. Ainoa mahdollisuus vaikuttaa on masentua. Juuri niin, jos kumppani yhtään välittää sinusta, hänen pitäisi huomata masentuminen, ja sen jälkeen hän voi tajuta asian vakavuuden. Ja jos hän rakastaa sinua, hän voi yrittää tehdä asialle jotain.
Jos hän ei edelleenkään välitä - niin, hän ei välitä. Sitten voi itse miettiä onko suhteessa mieltä. Jos siinä edelleen on, on vain asennuttava uudelleen. Tietenkin tämä kannattaa miettiä jo etukäteen loppuun: onko se asia niin merkityksellinen että et halua olla enää koko suhteessa jos asia ei muutu. Jos se ei ole niin vakavaa, ja puhuminen ei vaikuta, jätä asia sikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku näsevä kuitenkin kysyy että pitäiskö siis teeskennellä masentunutta ja silläkös ongelmat ratkeaa.
Ei tietenkään, koko pointtihan on että asia on sinulle oikeasti niin merkittävä, että jos kumppani ei siitä välitä, se aidosti masentaa sinua. Jos kumppanin välinpitämättömyys vain närkästyttää, kyse ei ole todella vakavasta asiasta, ja silloin tosiaan kannattaa miettiä kannattaisiko omia asenteita muuttaa.
Selvä hullu kissanainen. Eihän siinä miestä ole tarkoituskaan pitää vaan päin vastoin savustaa hänet kissojen avulla pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisit kiitollinen ku ov varaa noin moneen Kissaan. monel työ väen luokkasel ei oo vaik osi kuin eläin rakas ja eettinen
Vaimo on saanut elimistöönsä kissoissa esiintyvän toksloplasmoosi-loiseliön ja on sen vuoksi sairastunut kissojen palvontaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vaimolla lapsen kaipuu? Läheisyytenne on huono? Tyhjä elämä? Jostain psyykkisistä ongelmista tuo kertoo.
Hanki vaimolta kysymättä helvetin vihainen ja iso koira sinne kämppään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukematta pidemmälle; minkä kokoinen asunto teillä on? Mulla oli kaksi kissaa 51 neliön asunnossa eikä kolmatta olisi mahtunut. En näe mitenkään hyvänä asiana KUUTTA kissaa samassa asunnossa paitsi jos teillä on 150+ neliötä. Silloinkin osa jää vaille huomiota ja ovat vaan.
Entäs pelkät peruskustannukset ja varsinkin ell- kulut, jos vaikka kaksi niistä sairastuu samaan aikaan niin siinä on nopeasti mennyt monta sataa.
Toivottavasti saat puhuttua vaimolle järkeä. Kolme kissaa max, mielummin kaksi.
Ps onko teillä lapsia? Kompensoiko vaimo kissoilla vauvakuumettaan... 😀
Vierailija kirjoitti:
N34 kirjoitti:
Aika pitkälle ap on antanut lemmikkihamstraajan mennä, uskomatonta. Vaimo ei kunnioita puolisoaan, varmaan vaan menee ajatuksella "no hih hih se Pentti vähän aikaa nurisee ja sitten kaikki on taas ok" kaikkea sitä kuulee....
Tottakai jokainen on vastuussa omasta elämästään, (joku kommentoi ettei ap voi estää vaimoa elämästä)mutta parisuhteessa ei voi vaan tyrannina päättää kaikesta oman mielen mukaa . Tai sitten pitää hommata omat huushollit leikkikentiksi, missä elellä kissalauman kanssa. Itse olen eläinrakas nainen, mutta c'moon mikä määrä!
Onko tämä trolli, vai ettekö osaa keskustella? "Marja hei, tämä kissamäärä on mennyt aivan liiallisuuksiin. Minusta tuntuu ettet arvosta meidän avioliittoa, tai minua, kun vaan ominpäin hankit yhteiseen (?) kotiin lisää kissoja. Minusta 2(?) olisi sopiva määrä, yhteen olen alunperin suostunut. Lopuille voitaisiin etsiä yhdessä uudet kodit. Ei tämä voi jatkua näin? Ei edes Porvoossa.
Olen yrittänyt keskustella asiasta vaimon kanssa. Alkaa aina itkemään ja huutamaan niin että kissatkin säikähtävät :/
Ap
^ Miks mulle tuli sellainen olo että ap on trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesvätys nyt akka kuriin! Ja osa kissoista muualle.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette?
Oon 32 ja vaimo 27.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lukematta pidemmälle; minkä kokoinen asunto teillä on? Mulla oli kaksi kissaa 51 neliön asunnossa eikä kolmatta olisi mahtunut. En näe mitenkään hyvänä asiana KUUTTA kissaa samassa asunnossa paitsi jos teillä on 150+ neliötä. Silloinkin osa jää vaille huomiota ja ovat vaan.
Entäs pelkät peruskustannukset ja varsinkin ell- kulut, jos vaikka kaksi niistä sairastuu samaan aikaan niin siinä on nopeasti mennyt monta sataa.
Toivottavasti saat puhuttua vaimolle järkeä. Kolme kissaa max, mielummin kaksi.
Ps onko teillä lapsia? Kompensoiko vaimo kissoilla vauvakuumettaan... 😀
Asunto on 102 neliötä. Rahaa kyllä löytyy, mutta en jaksa näin montaa kissaa katsella, vaikka söpöjä ovatkin. Lapsia ei vielä ole, mutta suunnitelmissa olisi yksi lapsi saada muutaman vuoden sisällä eli ei pitäisi siitäkään johtua :D
Ap
Minulla oli tuo sama vika jossain vaiheessa. Hommasin aina uuden kissan, enimmillään 4 kappaletta, aina kun minusta tuntui jotenkin tyhjältä. Tai jonkun muun pikku eläimen. Hamsterin, gerbiilin, akvaarion,pupun. Eli täytin jotain hellyyden, hoivaamisen, huomion tarvetta. Ehkä eniten huomion, ne kun ilahtuivat aina kun näkivät naamani. Tiedostin vihdoin asian. Lemmikit elivät meillä elämänsä loppuunasti, mutta en hankkinut kokoajan uusia. Nyt ollut 11 vuotta vain yksi koira. Lapset nyt aikuisia, eikä lemmikit silloinkaan olleet lapsen korvikkeita, koska niitä en lisää halunnut.
Yrität olla tiukkana. Ei tuollainen haaliminen ole mielenterveydellisesti enää tervettä.