Millainen kasvaa lapsesta, jonka itsetunto perustuu pelkästään äidin välittämiselle?
Huolestuttaa syntyvän lapsen tilanne. Kun isä ei kykene hänestä välittämään, toisia isovanhempia ei ole ja toiset (isän puolelta) ovat suoraan ilmaisseet, etteivät halua tavata koko pentua.
Kummeja luultavasti tulee, mutta hekin jäävät etäiseksi.
Miltä lapsesta tuntuu kasvaa, kun on pelkkä äiti ja tukitoimet? Perhetyöntekijä, varamummu tai tukiperhe?
Miltä mahtaa tuntua kun näkee että isä ja isovanhemmat haluaa tavata hänen sisarustaan ja ostavat tälle lahjoja, mutta hänelle ei?
Kommentit (9)
Eikö ne edelliset ketjut tästä aiheesta riittäneet? Mikset jatkanut stooria niihin?
Tuota asiaa on tutkittukin ja on tultu muistaakseni siihen tulokseen, että lapselle riittää jos elämässä on yksi ihminen, joka on lapselle läheinen ja välittää hänestä syvästi. Tämä joku voi olla jopa perheen ulkopuolinen henkilö, mutta tarvitaan se yksi ihminen, jotta lapsi saa pohjan miltä ponnistaa elämään.
Viheltäisin pelin poikki siinä vaiheessa isovanhempia kohtaan, jos haluaisivat nähdä vain toisen lapsenlapsistaan!Se ei käy!Tekee lapsesta mustasukkaisen ja katkeran!Ja miksi isä haluaisi nähdä vain toisen lapsistaan!?
Mistä syystä sisarus on isän ja isovanhempien suosiossa mutta tämä tuleva lapsi ei?
Ap on kauhee draamaqueen. Aattelitko pysyä sinkkuna ja pukeutua tän suhteen loppumisen vuoksi säkkiin ja tuhkaan vai pidätkö mahdollisena uutta suhdetta joskus tulevaisuudessa?
Ihan oikeesti lakkaa draamailemasta ja käytä aivojasi.
Mielestäni aiheellista miettiä asiaa ja panostaa kummeihin ja omiin ystäviin, jotta lapsella on muitakin luottoihmisiä kuin sinä äitinä.
Kyllä mun lapsella vaikuttaa olevan hyvä itseluottamus ja varmuus omiin kykyihin. On hänellä joitain kavereitakin, joilla ei myöskään ole äitiä tai isää.
Siitä tulee sellainen sarjahukuttaja.