Pitäisikö Aspergerista saada eläke, jos ei pärjää työelämässä?
Kommentit (47)
Ei siitä saa ilman liitännäisiä (masennus etc), mutta kyllä ne sieltä ilmestyvät kun aikansa rypeää sosiaalisesti.
Ei pitäisi, osa Aspergereista löytää hyvinkin paikkansa. Kaikki eivät, ja johtuen tukitoimien olemattomuudesta, on heidän paikkansa ennemminkin työkyvyttömyyseläke kuin vajaakuntoisena roikkuminen työttömämä. Aspergerista ei kuntoudu ”normaaliksi”. Tosin normaalia ei ole olemassakaan.
Taitavat vaan lääkärit ja Kela passittaa kuntoutukseen, josta ei ole välttämättä mitään hyötyä.
Työkyvyttömät saavat jo nyt työkyvyttömyyseläkettä. Eivät apergeria sairastavat ole mitenkään etuoikeutettuja suhteessa esim. vaikeasti CP-vammaisiin tai neliraajahalvautuneisiin.
Eli ei, eivät saa mitään erikois-asse-eläkelisää vaan samaa, mitä muutkin.
Tottakai, miksi tätä edes kysytään? Jos ei pärjää työelämässä ja on "parantumaton" syy, nikn tietenkin pitää olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
En tunne tätä oireyhtymää niin hyvin että osaisin sanoa, ovatko aikuiset aspergerit toivottomia tapauksia. Siis että onko siinä vaiheessa liian myöhäistä kuntouttaa, jos ei ole tarpeeksi aikaisin saanut diagnoosia ja riittäviä tukitoimia. Taitaa olla juuri tuo lapsuuden ja nuoruuden ajan tuki, tuleeko aspergerista syrjäytynyt pitkäaikaistyötön vai arvostettu asiantuntija. Ne aspergerit joita itse tunnen nörttipiireistä, ovat tietyissä asioissa säkenöivän lahjakkaita eivätkä neurotyypilliset pysty heidän kanssaan edes kilpailemaan. Mutta sitten tietyillä osa-alueilla on suuria haasteita, joissa tarvitsevat sitä tukea. Mutta oppivat kyllä harjoittelemalla kulkemaan bussilla ja käymään kaupassa ja muutenkin selviytymään itsenäisestä elämästä. Ja työelämässäkin on opittu tulemaan toimeen heidän omituisuuksiensa kanssa.
Totisesti toivon että nämä ihmiset saisivat ajoissa tukea ja kuntoutusta, koska yhteiskunta menettää todella paljon jos näitä älykkäitä ihmisiä syrjäytyy. Toki kaikki heistä eivät ole älykkäitä, mutta toisaalta kaikkein älykkäimmät harvoin ovat neurotyypillisiä.
Riippuu kai hieman Aspergerin voimakkuusasteesta. Osalla se vaikuttaa vain sosiaalisen kanssakäymisen alueelle. Toisilla on puolestaan vaikeuksia myös toiminnanohjauksessa, joustavuudessa, aistisäätelyssä, aistiärsykkeiden kestämisessä, keskeytysten sietämisessä jne. Olen myös sitä mieltä, että millään diagnoosilla ei pitäisi päästä suoraan eläkkeelle, vaan asia on harkittava jokaisen kohdalla yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.
Olen liian älykäs yli-ihminen työelämään.
Ennemmin minä (keskivaikean tai vaikean) Aspergerin perusteella eläkkeen myöntäisin kuin mielenterveysongelmien. MT-ongelmista on sentään mahdollista kuntoutua/parantua, Asperger puolestaan on elinikäinen.
Kyllä, mikäli Asperger aiheuttaa tarpeeksi haittaa työelämässä ja esim. kiireen-/stressinsietokyky on heikko.
Voisi olla ainakin joidenkin kohdalla ihan hyvä ratkaisu. On myös hyvä muistaa, että eläkkeen saaminenkaan ei estä työntekoa: tietyn summan rahaa saa tienata eläkkeen lisäksi. Eläkkeen voi myös myöhemmin laittaa "jäähylle" tai jopa lakkauttaa, mikäli tilanne muuttuu.
Täälläkin taas burgereista jankataan.
Aspergerihminen pärjää työelämässä jos työnantajapuolelta on mahdollista saada joustoa. Se ettei se nykyään ole todennäköistä ei ole peruste eläkkeelle.
Ei koska en usko että asperger estää KAIKEN työn tekemisen. Pitää löytää se ala ja työ joka sopii.
Vierailija kirjoitti:
Aspergerihminen pärjää työelämässä jos työnantajapuolelta on mahdollista saada joustoa. Se ettei se nykyään ole todennäköistä ei ole peruste eläkkeelle.
Harvemmin niin paljon joustoa kuin tarpeen. Ennemmin eläkkeellä kuin vajaakuntoisena ja tyhjänpanttina työkkärissä. Nämä kun eivät todellakaan sovellu läheskään aina edea työkokeiluihin, vaan nekin keskeytyvät. Sitten vuosien N jälkeen todella tulee se lisädiagnoosi masennus, ja ollaan joka tapauksessa eläkkeellä.
No entä jos Asperger aiheuttaa esim. sen, ettei pysty tekemään kahdeksan tunnin työpäivää, mutta osa-aikainen työ onnistuisi hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerihminen pärjää työelämässä jos työnantajapuolelta on mahdollista saada joustoa. Se ettei se nykyään ole todennäköistä ei ole peruste eläkkeelle.
Harvemmin niin paljon joustoa kuin tarpeen. Ennemmin eläkkeellä kuin vajaakuntoisena ja tyhjänpanttina työkkärissä. Nämä kun eivät todellakaan sovellu läheskään aina edea työkokeiluihin, vaan nekin keskeytyvät. Sitten vuosien N jälkeen todella tulee se lisädiagnoosi masennus, ja ollaan joka tapauksessa eläkkeellä.
Viestistäsi saa sen kuvan että tämä olisi aspergerihmisten normaali kaava, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa. Moni kuitenkin pärjää työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerihminen pärjää työelämässä jos työnantajapuolelta on mahdollista saada joustoa. Se ettei se nykyään ole todennäköistä ei ole peruste eläkkeelle.
Harvemmin niin paljon joustoa kuin tarpeen. Ennemmin eläkkeellä kuin vajaakuntoisena ja tyhjänpanttina työkkärissä. Nämä kun eivät todellakaan sovellu läheskään aina edea työkokeiluihin, vaan nekin keskeytyvät. Sitten vuosien N jälkeen todella tulee se lisädiagnoosi masennus, ja ollaan joka tapauksessa eläkkeellä.
Viestistäsi saa sen kuvan että tämä olisi aspergerihmisten normaali kaava, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa. Moni kuitenkin pärjää työelämässä.
Lievemmistä tapauksista ehkä. Tiedän myös monta assia, jotka eivät pärjää ainakaan kokoaikatyössä ja käyvät joissain toimintakeskuksissa.
https://www.vates.fi/media/projektit/tiivistelmat_2014/uusimaa/5.11.201…
Sieltäpä voi katsella paljonko työllistyy.
Tottakai pitäisi, jos ei pärjää työelämässä.