Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia jos tulee häiritseviä ajatuksia niin vastaa niille "joo joo" "anna olla" "Lopeta"
04.03.2018 |
Ja muuta vastaavaa, mölyää siis aina kun noita ajatuksia tulee. Eikä osaa olla hiljaa ennenkuin ajatukset ovat loppuneet.
Kommentit (12)
Joo, jos tulee joku häpeällinen juttu mieleen niin toistelen sille joskus jopa ääneen 'mee pois, mee pois' tai 'mä meen pois' tai 'lopetalopetalopeta'. Luulin olevani ainoa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tavallista on. Niihin voi yrittää suhtautua ihan neutraalistikin, ai tommonen ajatus, ja sitten kiinnittää huomio johonkin muuhun.
Mäkin vastaan kyllästyneesti "JOOOOO" tai "jaajaa"... En tiedä onko normaalia, rasittavaa välillä :D Puoliso ainakin kyselee joskus "ai mitä joo"?
Itse en varsinaisesti ajatuksille kohdistetusti puhu, mutta erilaisia hiljaisia äännähdyksiä ja sanoja tulee sihistyä. Olen joskus miettinyt onko ihan normaalia kun ne vain purkautuvat suusta ajattelematta vaikka en olisi yksinkään.
Ei niihin oikein osaa suhtautua neutraalisti koska eivät itselläni ole mitään täysin tyhjästä tippuneita kummia ajatuksia, vaan erittäin voimakasta ahdistusta aiheuttavia asioita elämääni ja itseeni liittyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei, toihan on vielä ihan mukavaa rupattelua, mun suusta pääsee niinkin hauskoja juttuja kuin "tapa ittes" ja "kuole". :D Aina yhtä hilpeää keskittyä julkisilla paikoilla ja esim. bussissa siihen, ettei vahingossa puhu ohi suunsa.
Ja niille joille tää kuulostaa ihan "hullun touhulta", niin miettikää sitä tältä kantilta: tiedättehän häpeäflashbackit? Kun esim. ennen nukkumaanmenoa tai hiljaisena hetkenä yhtäkkiä joku päiviä, viikkoja tai jopa vuosia vanha oma noloilu palaa kummittelemaan, ja tekee mieli vain huutaa "aaagh!" ja hautautua siihen omaan nolostuksentunteeseen. Omalla kohdallani näitä "häpeäflashbackejä" tulee päivittäin, monta kertaa päivässä, paikasta riippumatta – mutta suurimpaan osaan niistä ei edes liity mitään menneisyyden häpeänaiheita, vaan jo jokin yksittäinen ylitsepyyhkäisevä tunne tai ajatus saa saman reaktion aikaan.
Vierailija kirjoitti:
No hei, toihan on vielä ihan mukavaa rupattelua, mun suusta pääsee niinkin hauskoja juttuja kuin "tapa ittes" ja "kuole". :D Aina yhtä hilpeää keskittyä julkisilla paikoilla ja esim. bussissa siihen, ettei vahingossa puhu ohi suunsa.
Ja niille joille tää kuulostaa ihan "hullun touhulta", niin miettikää sitä tältä kantilta: tiedättehän häpeäflashbackit? Kun esim. ennen nukkumaanmenoa tai hiljaisena hetkenä yhtäkkiä joku päiviä, viikkoja tai jopa vuosia vanha oma noloilu palaa kummittelemaan, ja tekee mieli vain huutaa "aaagh!" ja hautautua siihen omaan nolostuksentunteeseen. Omalla kohdallani näitä "häpeäflashbackejä" tulee päivittäin, monta kertaa päivässä, paikasta riippumatta – mutta suurimpaan osaan niistä ei edes liity mitään menneisyyden häpeänaiheita, vaan jo jokin yksittäinen ylitsepyyhkäisevä tunne tai ajatus saa saman reaktion aikaan.
Hmmm, kun kysyt, niin nyt täytyy sanoa, että en tiedä moisista häpeäfläsbangeistä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyseessä vain jokin ohimenevä ajatus, niin tuskinpa haittaa, mutta jos kyseessä on vakava OCD, jossa sama ajatus tai samat ajatukset jatkuvasti häiritsevät pahasti, niin silloin tuohon pallopeliin omien ajatusten kanssa ei pidä ryhtyä. Ajatuksiin tulee suhtautua mahdollisimman välinpitämättömästi. Jos rupeaa tuohon pallotteluun omien ajatusten kanssa, niin se vahvistaa aivoissa niitä hermoratoja, jotka ylläpitävät noita ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, toihan on vielä ihan mukavaa rupattelua, mun suusta pääsee niinkin hauskoja juttuja kuin "tapa ittes" ja "kuole". :D Aina yhtä hilpeää keskittyä julkisilla paikoilla ja esim. bussissa siihen, ettei vahingossa puhu ohi suunsa.
Ja niille joille tää kuulostaa ihan "hullun touhulta", niin miettikää sitä tältä kantilta: tiedättehän häpeäflashbackit? Kun esim. ennen nukkumaanmenoa tai hiljaisena hetkenä yhtäkkiä joku päiviä, viikkoja tai jopa vuosia vanha oma noloilu palaa kummittelemaan, ja tekee mieli vain huutaa "aaagh!" ja hautautua siihen omaan nolostuksentunteeseen. Omalla kohdallani näitä "häpeäflashbackejä" tulee päivittäin, monta kertaa päivässä, paikasta riippumatta – mutta suurimpaan osaan niistä ei edes liity mitään menneisyyden häpeänaiheita, vaan jo jokin yksittäinen ylitsepyyhkäisevä tunne tai ajatus saa saman reaktion aikaan.
Hmmm, kun kysyt, niin nyt täytyy sanoa, että en tiedä moisista häpeäfläsbangeistä....
Sana, jota hait, on flashback.
Mutta ainakin pari-kolmekymppisten keskuudessa ihan normijuttu ja monelle tuttu sana, itse kuulin tätä käytettävän ensimmäisen kerran kun olin ala-yläasteella. Mutta siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se hetki, kun muistat jonkun menneisyydessä sinulle tapahtuneen nolon tilanteen ja koet sen tuoman häpeän uudestaan, vaikkei sillä ole nykyhetkessä enää mitään väliä. Nolottaako sinua mikään, koskaan, ikinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, toihan on vielä ihan mukavaa rupattelua, mun suusta pääsee niinkin hauskoja juttuja kuin "tapa ittes" ja "kuole". :D Aina yhtä hilpeää keskittyä julkisilla paikoilla ja esim. bussissa siihen, ettei vahingossa puhu ohi suunsa.
Ja niille joille tää kuulostaa ihan "hullun touhulta", niin miettikää sitä tältä kantilta: tiedättehän häpeäflashbackit? Kun esim. ennen nukkumaanmenoa tai hiljaisena hetkenä yhtäkkiä joku päiviä, viikkoja tai jopa vuosia vanha oma noloilu palaa kummittelemaan, ja tekee mieli vain huutaa "aaagh!" ja hautautua siihen omaan nolostuksentunteeseen. Omalla kohdallani näitä "häpeäflashbackejä" tulee päivittäin, monta kertaa päivässä, paikasta riippumatta – mutta suurimpaan osaan niistä ei edes liity mitään menneisyyden häpeänaiheita, vaan jo jokin yksittäinen ylitsepyyhkäisevä tunne tai ajatus saa saman reaktion aikaan.
Hmmm, kun kysyt, niin nyt täytyy sanoa, että en tiedä moisista häpeäfläsbangeistä....
Sana, jota hait, on flashback.
Mutta ainakin pari-kolmekymppisten keskuudessa ihan normijuttu ja monelle tuttu sana, itse kuulin tätä käytettävän ensimmäisen kerran kun olin ala-yläasteella. Mutta siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se hetki, kun muistat jonkun menneisyydessä sinulle tapahtuneen nolon tilanteen ja koet sen tuoman häpeän uudestaan, vaikkei sillä ole nykyhetkessä enää mitään väliä. Nolottaako sinua mikään, koskaan, ikinä?
Yleensä jos joku tuollainen kiusallinen asia palautuu mieleen, niin siinä on joku asiayhteys, esim. jonkun noloon tilaisen asianosaisen nimi tulee vastaan jossain sähköpostissa tms. Ani harvoin niitä siis putkahtelee mieleen spontaanisti, eikä missään nimessä päivittäin tai viikottain. -ed.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, toihan on vielä ihan mukavaa rupattelua, mun suusta pääsee niinkin hauskoja juttuja kuin "tapa ittes" ja "kuole". :D Aina yhtä hilpeää keskittyä julkisilla paikoilla ja esim. bussissa siihen, ettei vahingossa puhu ohi suunsa.
Ja niille joille tää kuulostaa ihan "hullun touhulta", niin miettikää sitä tältä kantilta: tiedättehän häpeäflashbackit? Kun esim. ennen nukkumaanmenoa tai hiljaisena hetkenä yhtäkkiä joku päiviä, viikkoja tai jopa vuosia vanha oma noloilu palaa kummittelemaan, ja tekee mieli vain huutaa "aaagh!" ja hautautua siihen omaan nolostuksentunteeseen. Omalla kohdallani näitä "häpeäflashbackejä" tulee päivittäin, monta kertaa päivässä, paikasta riippumatta – mutta suurimpaan osaan niistä ei edes liity mitään menneisyyden häpeänaiheita, vaan jo jokin yksittäinen ylitsepyyhkäisevä tunne tai ajatus saa saman reaktion aikaan.
Hmmm, kun kysyt, niin nyt täytyy sanoa, että en tiedä moisista häpeäfläsbangeistä....
Sana, jota hait, on flashback.
Mutta ainakin pari-kolmekymppisten keskuudessa ihan normijuttu ja monelle tuttu sana, itse kuulin tätä käytettävän ensimmäisen kerran kun olin ala-yläasteella. Mutta siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se hetki, kun muistat jonkun menneisyydessä sinulle tapahtuneen nolon tilanteen ja koet sen tuoman häpeän uudestaan, vaikkei sillä ole nykyhetkessä enää mitään väliä. Nolottaako sinua mikään, koskaan, ikinä?
Yleensä jos joku tuollainen kiusallinen asia palautuu mieleen, niin siinä on joku asiayhteys, esim. jonkun noloon tilaisen asianosaisen nimi tulee vastaan jossain sähköpostissa tms. Ani harvoin niitä siis putkahtelee mieleen spontaanisti, eikä missään nimessä päivittäin tai viikottain. -ed.
Niinhän se normaalisti onkin. Selitin vain ilmiötä "kaikille" ymmärrettävällä tavalla. Suurin osa ei joudu kokemaan näitä "kohtauksia" turhaan, mutta suurin osa kuitenkin kokenee häpeäflashbackeja jossain kohtaa elämäänsä.
Pitäisi pyrkiä siihen ettei käy niiden ajatusten kanssa mitään dialogia. Yleensä dialogi voimistaa niitä ajatuksia (ainkin OCD:ssa helposti käy näin). Toki ei ihan helppoa noudattaa, jos ajatukset ovat voimakkaita.