1965-1969 syntyneet, millainen on teidän elämäntilanteenne?

-66

Poika lääkiksessä Tampereella, nyt käymässä kotona.

Olen eronnut ja asun Espoossa koirien kanssa.

Käyn töissä ja harrastan kaikkea avantouinnista seinäkiipeilyyn ja RSO:n kausikortti on, netflix kovassa käytössä.

Ihan tyytyväinen elämääni, uutta miestä en kaipaa, mutta käyn välillä treffeillä ajan kuluksi.

Täällä -68 vuosimallia. Ei lapsia (tarkoituksella), ihana mies ja kaksi koiraa. Kaunis talo Espoossa hyvällä alueella. Varallisuutta kertynyt jonkin verran, hyvä terveys, matkustellaan usein ja teen paljon vaapaaehtoistyötä. Molemmilla hyvät vakiduunit. Elämä hymyilee.

-67 ja tyytyväinen. Yksi lapsi, joka lukiossa ja ihana mies. Hki:ssä omakotitalo, muutama sijoitusasunto sen lisäksi. Matkustellaan aika paljon perheenä.

Molemmilla vakityöpaikat ja viihdytään niissä.

Tunnen itseni nuorekkaaksi; urheilen ja tykkään kivoista vaatteista.

50- v, kun täytin, niin oli kyllä pienoine kriisi, mutta se meni onneksi äkkiä ohi.

-69 täällä, terveydellisistä syistä opiskelen uutta ammattia ammattikorkeassa, lapsia liuta, eronnut, mutta uudessa parisuhteessa. Omakotitaloja kaksin kappalein ja kesämökki. Elämä mallillaan, kunhan vielä joskus valmistuisi ja saisi töitäkin.

Olin vuodet 1965-1967 Vietnamin sodassa. Sen jälkeen on ollut vähän rauhallisempaa, mutta työttömyys-, mielenterveyongelma- ja päihdejaksoja on ollut. T. Veteraani

-68, yksi lapsi ja yksi lapsenlapsi, eronnut, omakotitalo ja 2 koiraa. Haaveena opiskella vielä uusi ammatti.

-65 täällä! Yksi hurmaava, lukioikäinen lapsi❤️Naimisissa huonossa liitossa. Jäin työttömäksi pitkästä työsuhteesta vähän aikaa sitten. Mies hyväpalkkaisessa duunissa. Omakotitalossa asutaan.

-69

Naimisissa nyt 16 vuotta. Hyvä mies ja hyvässä asemassa työelämässä, mutta hiukan luonnevikainen. Ero on ollut mielessä usein, mutta nyt seesteisempää. Lapset 16 ja 13. Reippaita ja fiksuja. Asumme omistusasunnossa Helsingissä kantakaupungissa. Itsellänikin hyvä ja hyvin palkattu työ. Terveys reistaa useammastakin kohtaa, mutta olen silti vielä hyväkuntoinen ja hyvännäköinenkin. Satsaan vielä ulkonäköön mikä tuntuu olevan tämän ikäiseltä synti.

Asiat siis ulkoisesti oikein mallillaan vaikka minusta ei koskaan pitänyt tulla yhtään mitään. Huijarisyndrooma vaivaa.

Kyllä tässä ihan OK menee. Lapset on tehty ja on OK-talo ja ihan kohtuu duunia vaikkei hirveän paljoa tienaa niin että voisi matkailla eri kaupungeissa usein.