Mistä alaikäiselle eduvalvoja ja miten nopeasti sellaisen saa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta."

"MITEN EDUNVALVOJAN TOIMINTAA VALVOTAAN? Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, jonka määrä velkoja siitä vähentämättä (bruttomäärä) ylittää 20.000 euroa, tai jos alaikäinen tulee osakkaaksi kuolinpesään, ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista ylittää 20.000 euroa, taikka rekisterimerkintään on olemassa muita erityisiä syitä. Maistraatin rekisteröintiä koskevan päätöksen myötä alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille vuosittain tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Lisäksi tietyt oikeustoimet vaativat maistraatin luvan riippumatta siitä, onko edunvalvonta merkitty rekisteriin vai ei. Myös sellaisen alaikäisen edunvalvonta, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, on maistraatin valvonnassa siten, että edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys lapsen taloudellisten asioiden hoidosta."

Hakekaa yleistä edunvalvojaa, ketään kaveria tai tuttavaa ei kannata pyytää, koska omaisuus on sijoitettava lapsen edun mukaisesti ja tosiaan tehtävä maistraatille tili omaisuuden hoidosta.

Missään tapauksessa ei kannata hakea yleistä edunvalvojaa, jos tuttavapiirissä on joku, joka on tarpeeksi luotettava ja joka sopii tehtävään. Yleisen edunvalvojan kanssa asioiden hoitaminen on selvästi mutkikkaampaa eikä hänellä ole välttämättä aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi hyvin. Yleinen edunvalvoja kannattaa ottaa lähinnä vain silloin, jos on muuten pelättävissä, että esim. lapsen vanhempi kavaltaa omaisuutta itselleen. Ja tosiaan maistraattiin yhteys näissä asioissa.

Eihän asioita tarvitse hoitaa edunvalvojan kanssa mitenkään sen kummemmin, varat pidetään tallessa siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja sitten lapsi saa omaisuuden käyttöönsä. Vanhemmat toki ovat yhä elatusvelvollisia, joten mihin varoja tarvitsee ennen täysi-ikäistymistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta."

"MITEN EDUNVALVOJAN TOIMINTAA VALVOTAAN? Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, jonka määrä velkoja siitä vähentämättä (bruttomäärä) ylittää 20.000 euroa, tai jos alaikäinen tulee osakkaaksi kuolinpesään, ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista ylittää 20.000 euroa, taikka rekisterimerkintään on olemassa muita erityisiä syitä. Maistraatin rekisteröintiä koskevan päätöksen myötä alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille vuosittain tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Lisäksi tietyt oikeustoimet vaativat maistraatin luvan riippumatta siitä, onko edunvalvonta merkitty rekisteriin vai ei. Myös sellaisen alaikäisen edunvalvonta, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, on maistraatin valvonnassa siten, että edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys lapsen taloudellisten asioiden hoidosta."

Hakekaa yleistä edunvalvojaa, ketään kaveria tai tuttavaa ei kannata pyytää, koska omaisuus on sijoitettava lapsen edun mukaisesti ja tosiaan tehtävä maistraatille tili omaisuuden hoidosta.

Missään tapauksessa ei kannata hakea yleistä edunvalvojaa, jos tuttavapiirissä on joku, joka on tarpeeksi luotettava ja joka sopii tehtävään. Yleisen edunvalvojan kanssa asioiden hoitaminen on selvästi mutkikkaampaa eikä hänellä ole välttämättä aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi hyvin. Yleinen edunvalvoja kannattaa ottaa lähinnä vain silloin, jos on muuten pelättävissä, että esim. lapsen vanhempi kavaltaa omaisuutta itselleen. Ja tosiaan maistraattiin yhteys näissä asioissa.

Eihän asioita tarvitse hoitaa edunvalvojan kanssa mitenkään sen kummemmin, varat pidetään tallessa siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja sitten lapsi saa omaisuuden käyttöönsä. Vanhemmat toki ovat yhä elatusvelvollisia, joten mihin varoja tarvitsee ennen täysi-ikäistymistä?

Sitä edunvalvojaa tarvitsee esim. juuri perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon. Niiden ajankohdasta sopiminen on usein hankalampaa kiireisen yleisen edunvalvojan kanssa. Peritty omaisuus ei välttämättä ole rahaa, vaan se voi olla esim. osuus asunnosta, joka pitää myydä, jotta saataisiin rahat perintöverojen maksuun. Myynnin hoitaminen yleisen edunvalvojan kanssa on hankalampaa kuin jonkun tuttavapiiriin kuuluvan edunvalvojan kanssa (lisäksi myyntiin tarvitaan aina maistraatin lupa). Omaisuus voi myös olla sijoitusasunto, johon yleinen edunvalvoja ei muilta kiireiltään aina ehdikään hoitaa uutta vuokralaista, kun vanha lähtee.

Välillä lapselle voi tulla myös tarpeita, johon perintöä haluttaisiin käyttää jo ennen täysi-ikäiseksi tuloa ja jotka eivät kuulu normaaliin vanhemman elatusvelvollisuuteen, esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta."

"MITEN EDUNVALVOJAN TOIMINTAA VALVOTAAN? Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, jonka määrä velkoja siitä vähentämättä (bruttomäärä) ylittää 20.000 euroa, tai jos alaikäinen tulee osakkaaksi kuolinpesään, ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista ylittää 20.000 euroa, taikka rekisterimerkintään on olemassa muita erityisiä syitä. Maistraatin rekisteröintiä koskevan päätöksen myötä alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille vuosittain tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Lisäksi tietyt oikeustoimet vaativat maistraatin luvan riippumatta siitä, onko edunvalvonta merkitty rekisteriin vai ei. Myös sellaisen alaikäisen edunvalvonta, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, on maistraatin valvonnassa siten, että edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys lapsen taloudellisten asioiden hoidosta."

Hakekaa yleistä edunvalvojaa, ketään kaveria tai tuttavaa ei kannata pyytää, koska omaisuus on sijoitettava lapsen edun mukaisesti ja tosiaan tehtävä maistraatille tili omaisuuden hoidosta.

Missään tapauksessa ei kannata hakea yleistä edunvalvojaa, jos tuttavapiirissä on joku, joka on tarpeeksi luotettava ja joka sopii tehtävään. Yleisen edunvalvojan kanssa asioiden hoitaminen on selvästi mutkikkaampaa eikä hänellä ole välttämättä aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi hyvin. Yleinen edunvalvoja kannattaa ottaa lähinnä vain silloin, jos on muuten pelättävissä, että esim. lapsen vanhempi kavaltaa omaisuutta itselleen. Ja tosiaan maistraattiin yhteys näissä asioissa.

Eihän asioita tarvitse hoitaa edunvalvojan kanssa mitenkään sen kummemmin, varat pidetään tallessa siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja sitten lapsi saa omaisuuden käyttöönsä. Vanhemmat toki ovat yhä elatusvelvollisia, joten mihin varoja tarvitsee ennen täysi-ikäistymistä?

Sitä edunvalvojaa tarvitsee esim. juuri perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon. Niiden ajankohdasta sopiminen on usein hankalampaa kiireisen yleisen edunvalvojan kanssa. Peritty omaisuus ei välttämättä ole rahaa, vaan se voi olla esim. osuus asunnosta, joka pitää myydä, jotta saataisiin rahat perintöverojen maksuun. Myynnin hoitaminen yleisen edunvalvojan kanssa on hankalampaa kuin jonkun tuttavapiiriin kuuluvan edunvalvojan kanssa (lisäksi myyntiin tarvitaan aina maistraatin lupa). Omaisuus voi myös olla sijoitusasunto, johon yleinen edunvalvoja ei muilta kiireiltään aina ehdikään hoitaa uutta vuokralaista, kun vanha lähtee.

Välillä lapselle voi tulla myös tarpeita, johon perintöä haluttaisiin käyttää jo ennen täysi-ikäiseksi tuloa ja jotka eivät kuulu normaaliin vanhemman elatusvelvollisuuteen, esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi.

Meillä oli yleinen edunvalvoja ja peritty omaisuus oli pörssiosakkeita, asunto-osakkeita (joista toinen myytiin) sekä rahaa. Mitään ongelmia ei aikataulujen suhteen tullut enää sen jälkeen kun maistraatin päätös oltiin saatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta."

"MITEN EDUNVALVOJAN TOIMINTAA VALVOTAAN? Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, jonka määrä velkoja siitä vähentämättä (bruttomäärä) ylittää 20.000 euroa, tai jos alaikäinen tulee osakkaaksi kuolinpesään, ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista ylittää 20.000 euroa, taikka rekisterimerkintään on olemassa muita erityisiä syitä. Maistraatin rekisteröintiä koskevan päätöksen myötä alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille vuosittain tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Lisäksi tietyt oikeustoimet vaativat maistraatin luvan riippumatta siitä, onko edunvalvonta merkitty rekisteriin vai ei. Myös sellaisen alaikäisen edunvalvonta, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, on maistraatin valvonnassa siten, että edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys lapsen taloudellisten asioiden hoidosta."

Hakekaa yleistä edunvalvojaa, ketään kaveria tai tuttavaa ei kannata pyytää, koska omaisuus on sijoitettava lapsen edun mukaisesti ja tosiaan tehtävä maistraatille tili omaisuuden hoidosta.

Missään tapauksessa ei kannata hakea yleistä edunvalvojaa, jos tuttavapiirissä on joku, joka on tarpeeksi luotettava ja joka sopii tehtävään. Yleisen edunvalvojan kanssa asioiden hoitaminen on selvästi mutkikkaampaa eikä hänellä ole välttämättä aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi hyvin. Yleinen edunvalvoja kannattaa ottaa lähinnä vain silloin, jos on muuten pelättävissä, että esim. lapsen vanhempi kavaltaa omaisuutta itselleen. Ja tosiaan maistraattiin yhteys näissä asioissa.

Eihän asioita tarvitse hoitaa edunvalvojan kanssa mitenkään sen kummemmin, varat pidetään tallessa siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja sitten lapsi saa omaisuuden käyttöönsä. Vanhemmat toki ovat yhä elatusvelvollisia, joten mihin varoja tarvitsee ennen täysi-ikäistymistä?

Sitä edunvalvojaa tarvitsee esim. juuri perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon. Niiden ajankohdasta sopiminen on usein hankalampaa kiireisen yleisen edunvalvojan kanssa. Peritty omaisuus ei välttämättä ole rahaa, vaan se voi olla esim. osuus asunnosta, joka pitää myydä, jotta saataisiin rahat perintöverojen maksuun. Myynnin hoitaminen yleisen edunvalvojan kanssa on hankalampaa kuin jonkun tuttavapiiriin kuuluvan edunvalvojan kanssa (lisäksi myyntiin tarvitaan aina maistraatin lupa). Omaisuus voi myös olla sijoitusasunto, johon yleinen edunvalvoja ei muilta kiireiltään aina ehdikään hoitaa uutta vuokralaista, kun vanha lähtee.

Välillä lapselle voi tulla myös tarpeita, johon perintöä haluttaisiin käyttää jo ennen täysi-ikäiseksi tuloa ja jotka eivät kuulu normaaliin vanhemman elatusvelvollisuuteen, esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi.

Meillä oli yleinen edunvalvoja ja peritty omaisuus oli pörssiosakkeita, asunto-osakkeita (joista toinen myytiin) sekä rahaa. Mitään ongelmia ei aikataulujen suhteen tullut enää sen jälkeen kun maistraatin päätös oltiin saatu.

Toki yleisenkin edunvalvojan kanssa asiat voivat sujua hyvin, jos hänellä on tarpeeksi aikaa ja halua paneutua asioihin. Mutta yleinen ongelma on se, että yleinen edunvalvoja on niin kiireinen, että aikataulujen yhteensovittaminen hankaloituu ja häneen on vaikea saada yhteyttä. Tiedän myös tapauksia, joissa päämiehen sijoitusasunnosta on jäänyt vuokratuotot saamatta, koska yleinen edunvalvoja ei ole hoitanut vuokralaisen etsintää vanhan lähdettyä. Jos edunvalvojaksi valitsee jonkun tutun, tietää etukäteen, kenet siihen on ottamassa. Jos hakee yleistä edunvalvojaa, on ihan tuurista kiinni, kenet saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.

Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Niin on esimerkiksi, jos oikeusjuttu koskee testamenttia, jossa on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita omaisuutta."

"MITEN EDUNVALVOJAN TOIMINTAA VALVOTAAN? Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, jonka määrä velkoja siitä vähentämättä (bruttomäärä) ylittää 20.000 euroa, tai jos alaikäinen tulee osakkaaksi kuolinpesään, ja hänen osuutensa pesän bruttovaroista ylittää 20.000 euroa, taikka rekisterimerkintään on olemassa muita erityisiä syitä. Maistraatin rekisteröintiä koskevan päätöksen myötä alaikäisen edunvalvojalle syntyy velvollisuus antaa maistraatille vuosittain tili alaikäisen omaisuuden hoidosta. Lisäksi tietyt oikeustoimet vaativat maistraatin luvan riippumatta siitä, onko edunvalvonta merkitty rekisteriin vai ei. Myös sellaisen alaikäisen edunvalvonta, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin, on maistraatin valvonnassa siten, että edunvalvojalla on velvollisuus pyydettäessä antaa maistraatille sen vaatima selvitys lapsen taloudellisten asioiden hoidosta."

Hakekaa yleistä edunvalvojaa, ketään kaveria tai tuttavaa ei kannata pyytää, koska omaisuus on sijoitettava lapsen edun mukaisesti ja tosiaan tehtävä maistraatille tili omaisuuden hoidosta.

Missään tapauksessa ei kannata hakea yleistä edunvalvojaa, jos tuttavapiirissä on joku, joka on tarpeeksi luotettava ja joka sopii tehtävään. Yleisen edunvalvojan kanssa asioiden hoitaminen on selvästi mutkikkaampaa eikä hänellä ole välttämättä aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi hyvin. Yleinen edunvalvoja kannattaa ottaa lähinnä vain silloin, jos on muuten pelättävissä, että esim. lapsen vanhempi kavaltaa omaisuutta itselleen. Ja tosiaan maistraattiin yhteys näissä asioissa.

Eihän asioita tarvitse hoitaa edunvalvojan kanssa mitenkään sen kummemmin, varat pidetään tallessa siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja sitten lapsi saa omaisuuden käyttöönsä. Vanhemmat toki ovat yhä elatusvelvollisia, joten mihin varoja tarvitsee ennen täysi-ikäistymistä?

Sitä edunvalvojaa tarvitsee esim. juuri perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon. Niiden ajankohdasta sopiminen on usein hankalampaa kiireisen yleisen edunvalvojan kanssa. Peritty omaisuus ei välttämättä ole rahaa, vaan se voi olla esim. osuus asunnosta, joka pitää myydä, jotta saataisiin rahat perintöverojen maksuun. Myynnin hoitaminen yleisen edunvalvojan kanssa on hankalampaa kuin jonkun tuttavapiiriin kuuluvan edunvalvojan kanssa (lisäksi myyntiin tarvitaan aina maistraatin lupa). Omaisuus voi myös olla sijoitusasunto, johon yleinen edunvalvoja ei muilta kiireiltään aina ehdikään hoitaa uutta vuokralaista, kun vanha lähtee.

Välillä lapselle voi tulla myös tarpeita, johon perintöä haluttaisiin käyttää jo ennen täysi-ikäiseksi tuloa ja jotka eivät kuulu normaaliin vanhemman elatusvelvollisuuteen, esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi.

Meillä oli yleinen edunvalvoja ja peritty omaisuus oli pörssiosakkeita, asunto-osakkeita (joista toinen myytiin) sekä rahaa. Mitään ongelmia ei aikataulujen suhteen tullut enää sen jälkeen kun maistraatin päätös oltiin saatu.

Toki yleisenkin edunvalvojan kanssa asiat voivat sujua hyvin, jos hänellä on tarpeeksi aikaa ja halua paneutua asioihin. Mutta yleinen ongelma on se, että yleinen edunvalvoja on niin kiireinen, että aikataulujen yhteensovittaminen hankaloituu ja häneen on vaikea saada yhteyttä. Tiedän myös tapauksia, joissa päämiehen sijoitusasunnosta on jäänyt vuokratuotot saamatta, koska yleinen edunvalvoja ei ole hoitanut vuokralaisen etsintää vanhan lähdettyä. Jos edunvalvojaksi valitsee jonkun tutun, tietää etukäteen, kenet siihen on ottamassa. Jos hakee yleistä edunvalvojaa, on ihan tuurista kiinni, kenet saa.

Ap:n tapauksessa kyse on useamman osakkaan kuolinpesästä. Asioita hoitamassa on useampikin henkilö. Muut osakkaat voivat siis toimia (etsiä tarvittaessa vuokralaista tms), edunvalvoja sitten hyväksyy toimenpiteet alaikäisen osakkaan osalta.

Eli: voiko edunvalvojana toimia "ihan vaan perheen hyvä ystävä, lapsen kummitäti"?

Ja tämä tulee jotenkin vahvistaa maistraatissa ennenkuin mitään perintöjä aletaan jakamaan?

ap

Jompikumpi vanhemmista voi olla lapsen edunvalvoja, mutta tässä perintöasiassa haette lapselle edunvalvojan sijaisen. Tämä ei voi olla läheistä sukua lapselle tai vanhemmille. Kuka teillä tekee perunkirjoituksen? Voisiko hän toimia perinnönjaossa lapsen edunvalvojana?

Ota yhteyttä Maistraattiin.

Edunvalvojalla pitää olla kokemusta.

Ja mitään ette voi jakaa ennenkuin teillä on Maistraatista päätökset: lasten edunvalvojasta, mahd sijaisesti sekö osituksesta. Eli joudutte hakemaan ohitukseen luvan. (Meillä meni pelkästään siihen 3 kk)

Perunkirjoituksen tekee hautaustoimisto.

ap

Edunvalvojana voi toimia lapsen läheinen. Ei vaadita mitään erityistä kokemusta tai koulutusta, kunhan edunvalvoja on kykenevä hoitamaan normaaleja raha-asioita. Maksuhäiriömerkintöjä tai tuomioita talousrikoksista ei saa olla. Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana.

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvojana voi toimia lapsen läheinen. Ei vaadita mitään erityistä kokemusta tai koulutusta, kunhan edunvalvoja on kykenevä hoitamaan normaaleja raha-asioita. Maksuhäiriömerkintöjä tai tuomioita talousrikoksista ei saa olla. Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana.

Läheisellä tarkoitin siis henkilöä, jolla ei kuitenkaan ole eturistiriitoja päämiehen kanssa esim. perinnönjakotilanteessa. Ystäväkummitäti voi toimia edunvalvojan sijaisena, jos hän on muuten sopiva, mutta esim. sinun sisaresi ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvojana voi toimia lapsen läheinen. Ei vaadita mitään erityistä kokemusta tai koulutusta, kunhan edunvalvoja on kykenevä hoitamaan normaaleja raha-asioita. Maksuhäiriömerkintöjä tai tuomioita talousrikoksista ei saa olla. Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana.

No mutta kun tämä ei nyt ole vastaava asia, vaan tarvitaan edunvalvojan sijainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvojana voi toimia lapsen läheinen. Ei vaadita mitään erityistä kokemusta tai koulutusta, kunhan edunvalvoja on kykenevä hoitamaan normaaleja raha-asioita. Maksuhäiriömerkintöjä tai tuomioita talousrikoksista ei saa olla. Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana.

No mutta kun tämä ei nyt ole vastaava asia, vaan tarvitaan edunvalvojan sijainen.

Ihan samanlainen henkilö käy edunvalvojan sijaiseksi, kunhan hänellä ei ole eturistiriitaa päämiehen kanssa.