Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö?

hullu olo
28.02.2018 |

Hei onko täällä teitä, joilla olisi kyseinen sairaus? Miten se oireili ennen diagnosointia? Kuuluuko kuvaan syvät pelkotilat? Psykoosissa en tiettävästi ole, mutta välillä tulee todella ahdistavia olotiloja. Voiko esimerkiksi pitkittynyt stressi ja elämänmuutokset laukaista tällaista?

ja apua, bottitarkastuksessa lukee: Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin; kuusi kuusi kuusi* :-O

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
28.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ylös

Vierailija
2/6 |
06.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Häiriöön kuuluu ahdistustiloja, koviakin, mutta en osaa sanoa, kuuluuko siihen varsinaisia pelkotiloja. Kaksisuuntaisen mielialahäirön oireiden kirjo on hyvin laajaa, joten pelkotiloja eivät luultavasti ole täysin poissuljettua.

Netissä on "tietoa" paljon, mutta luotettavuutta sitä paljon vähemmän. Ellet ole tutustunut Suomalaisen Lääkäriseuran Tervesyskirjasto-sivuihin jo, tästä säisit hyvät perustiedot kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä: 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…

Kannattaa muistaa kuitenkin, että psykiatri on paras tiedonlähde, jos edelleen tuntuu, että olet avun tarpeessa. Kaksisuuntaiseen on monenlaisia toimivia lääkeitä (mm. litium, lamotrigiini, ketiapiini) ja muuta rinnakkaishoitoa (mm. yksilö- ja vertaisryhmäterapia ja säännölliset elämänrytmit, ennen kaikkea riittävä uni).

Toivottavasti saat helpotusta ahdistukseesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
06.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mulla mitään pelkotiloja ollut. Oireili siten että seilasi jyrkästi syvästä masennuksesta maniaan. Jokaisen maniajakson jälkeen tuli isompi pudotus masennukseen ja lopulta yritin itsemurhaa. Osastolla mulle annettiin diagnoosiksi vain masennus mutta kun sain hoitosuhteen, ja avauduin psykiatrilleni enemmän elämästäni, mulle annettiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi. Tästä nyt parisen vuotta aikaa. Manioita ei ole enää ollut (kiitos lääkityksen), syvät masennusjaksotkin jääneet kokonaan pois, välillä kyllä masentaa mutta pystyn silti elämään suht normaalisti, esim käymään töissä. Itsemurha-ajatukset ovat jääneet kokonaan pois.

Vierailija
4/6 |
06.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
5/6 |
06.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ihminen on saattanut oireilla jopa kymmenen vuotta ennen diagnoosia, joten mikäli et ole kovin nuori, voisit tarkastella mennyttä elämääsi asian valossa.  Pelkkä ahdistus ei tosiaan anna aihetta bibo epäilyyn, mutta kaksisuuntaista sairastavalla voi myös olla ahdistusta sekä mania-, että masennusvaiheessa. 

Itselläni on kyseinen sairaus, mutta sen lisäksi vielä ahdistuneisuushäiriö, tämäkään ei ole epätavallista.

Toivottavasti löydät vastauksia ja kannattaa tosiaan lukea nuo terveyskirjaston infot asiasta. Tsempit.

Vierailija
6/6 |
06.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni ei ole kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta kuvaamasi pelkotilat ovat hyvin tuttuja ja liittyvät itselläni traumahistoriaan ja sen seurauksena tulleeseen ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Kysyisinkin nyt sinulta, saatko lainkaan kiinni, mikä nämä sinun pelkotilat aiheuttaa? Onko menneisyydessäsi tapahtunut jotakin ikävää, joka nyt ehkä pyrkii pinnalle moisten pelkotilojen muodossa?

Ihminen on aika jännä kokonaisuus. Itselläni pahimmat pelkotilat iskivät päälle pimeän tullessa ja ajattelin, jo että olenko sekoamassa, kun aivan suotta pelkään. Tosiasiassa lapsuudessani pimeän tullen alkoi alkoholisti-isäni riehumaan, joten nämä muistot vain aktivoituivat ja saivat lamaantumaan aina, kun ilta alkoi hämärtymään. Myös kova stressi ja elämänmuutokset aktivoivat itselläni näitä samoja käyttäytymismalleja, joskin nykyään näitä osaa käsitellä, kun tietää, mistä asiat johtuvat.

Kaikelle on syynsä, joten hengitä rauhassa ja koeta ymmärtää itseäsi. Ja mikäli arki alkaa tuntumaan ylivoimaiselta, hae apua, sitä on aina saatavilla. Kovasti voimia!