Äidin mustasukkaisuus
Olimme eilen kylässä paikassa jossa oli pari kuukautta vanha vauva. Vauva oli suloinen, niin kuin vauva voi olla. Mutta kun vauva hymyili minulle, äiti selvästi kiusaantui ja vei vauvan pois ulottuviltani. Vahti vielä etten varmasti katso vauvaan. Saman olen huomannut siskoni kanssa. Sisko kutsui happamasti lastaan " naistennaurattajaksi" tämän hymyillessä minulle. Alan tuntea itseni ihan hirviöksi kun lapset pitää karkottaa minulta.
Kommentit (2)
sen sijaan miehessäni ja anopissa olen havainnut hieman samaa jos ei mustasukkaisuutta niin selkeää kontrollifriikkeyttä. MIehen kanssa saisi aivan kilpailla lapsen suosiosta jos vain jaksaisi, mutta jakaa se ei ainakaan mitään osaa eikä lapsen lisäksi oikeastaan ketään muita olekaan olemassa..
Toisaalta kannattaa antaa esikoisen kanssa pyöriskeleville vähän aikaa ja tilaa, ei kai sitä ole pakko joka päivä nähdä ja kovin tuttavallinen ollakaan. Toisaalta olen itse niin väsynyt varmasti kakkosenkin kanssa, ettei minua juuri vieraat ja niiden hölmöt kommentit tule kiinnostamaan.. hölmöt siis siinä mielessä, että ääriimäisen väsyneenä ei juuri small talk kiinnosta tai toinen toistaan paremmat neuvot arjen itsestään selvyyksistä
Onkohan heillä huono omatunto lapsensa käsittelystä.