Lue keskustelun säännöt.
Aivokasvain sattumalöydöksenä, help!
25.02.2018 |
Ilman oireita (tai mahdolliset lievät oireet kestänyt kymmenen vuotta), mitenköhän todennäköisesti kasvain on hyvälaatuinen? Kasvain on 2x3cm pikkuaivoissa mutta neurologiset toiminnot loistavat. Vielä en ole saanut mitään lisätietoja. Magneetissa tuli käytyä selittämättän tinnituksen ja migreeniaurojen takia, jotka alkoivat vajaat 10v sitten.
Kommentit (36)
eikö varjoaineen tehostumisesta tai jostain muusta seikasta kuvissa näe, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eikö varjoaineen tehostumisesta tai jostain muusta seikasta kuvissa näe, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen?
En tiedä vielä, kun kukaan ei ole soittanut vielä :( luin vaan, ettei pikkuaivojen kasvainten laatua yleensä pystytä määrittelemään kuvista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pahanlaatuinen, henki olisi varmasti mennyt ajat sitten.
Mistä tällainen logiikka? Eihän kukaan tiedä nyt, milloin se kasvain on sinne päähän ilmestynyt
Ehkä kirjoittaja käsittää termit pahanlaatuinen kasvain ja aggressiivinen leviäminen synonyymeiksi. Sitä ne eivät ole.
Ei ehkä paras paikka kysellä tollasia. En usko,että täällä ton alan ammattilaisa juuri on.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä paras paikka kysellä tollasia. En usko,että täällä ton alan ammattilaisa juuri on.
Juu ei ole, muttei tässä tänään ole mistään mahdollisuutta kysellä mitään. Pitäisi vain pyrkiä mahdollisemman rauhallisena pysymään huomiseen asti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa leikattiin kolmekymppisenä aivokalvon kasvain, hyvälaatuinen kuten kyseiset kasvaimet lähes aina ovat. Oli kiireetön rutiinileikkaus. Sen jälkeen olen opiskellut, tehnyt töitä, perustanut perheen. Elämäni on hyvää. Leikkauksen odotus ja siitä toipuminen veivät yhteensä vuoden elämästäni. Minusta ei mitenkään huomaa, että olen ollut aivoleikkauksessa. Arpi on ohut ja hiusten alla. Valitettavasti ainakaan HUS:lla ei ole tarpeeksi resursseja näiden ns. helppojen aivokasvainpotilaiden tukemiseen tai informointiin. Netti on täynnä väärää tai helposti väärin tulkittavaa infoa. Monen diagnoosin saaneen läheiset eivät osaa antaa tukea tai pitävät aivokasvainta välittömänä kuolemantuomiona. Facebookissa on aivokasvainaiheisia vertaistukiryhmiä, mutta ainakin silloin kun minulle asia oli ajankohtainen, niissä oli ikävä henki. Toivottavasti nyt on toinen tilanne.
Mun äidillä oli aivokasvain, joka löydettiin 1984 ja leikattiin samana vuonna. Oireina oli epileptisiä kohtauksia. Niitä tuli ehkä noin 3-4 about kuukauden välein, pari pientä (petit mal) ja pari isoa (grand mal) -tyyppistä. Kasvain oli silti hyvänlaatuinen.
Leikkaus sujui hienosti ja äiti on nyt pirteä 7-kymppinen. Silloin sanottiin, että 20 vuotta aiemmin leikkausta ei olisi osattu tehdä. Siitä ollaan menty paljon eteenpäin, ainakin uskoisin niin :) Sullahan on tuohon verrattuna suht oireeton, ehkä "hyvällä sijainnilla", jos niin nyt voi ikinä sanoa tällaisissa tapauksissa. Tsemppiä, hyvin se menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Multa leikattiin kolmekymppisenä aivokalvon kasvain, hyvälaatuinen kuten kyseiset kasvaimet lähes aina ovat. Oli kiireetön rutiinileikkaus. Sen jälkeen olen opiskellut, tehnyt töitä, perustanut perheen. Elämäni on hyvää. Leikkauksen odotus ja siitä toipuminen veivät yhteensä vuoden elämästäni. Minusta ei mitenkään huomaa, että olen ollut aivoleikkauksessa. Arpi on ohut ja hiusten alla. Valitettavasti ainakaan HUS:lla ei ole tarpeeksi resursseja näiden ns. helppojen aivokasvainpotilaiden tukemiseen tai informointiin. Netti on täynnä väärää tai helposti väärin tulkittavaa infoa. Monen diagnoosin saaneen läheiset eivät osaa antaa tukea tai pitävät aivokasvainta välittömänä kuolemantuomiona. Facebookissa on aivokasvainaiheisia vertaistukiryhmiä, mutta ainakin silloin kun minulle asia oli ajankohtainen, niissä oli ikävä henki. Toivottavasti nyt on toinen tilanne.
Minä vuonna tämä leikkaus tehtiin? Millaisia ja miten nopeasti oireet kehittyivät? Millainen oli olo leikkauksen jälkeen? Hyvä, että elämä palasi ennalleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä paras paikka kysellä tollasia. En usko,että täällä ton alan ammattilaisa juuri on.
Juu ei ole, muttei tässä tänään ole mistään mahdollisuutta kysellä mitään. Pitäisi vain pyrkiä mahdollisemman rauhallisena pysymään huomiseen asti.
Ap
Tilanteesi on tuore, mutta koita tosiaan pysyä rauhallisena ja jos mahdollista älä tee itsellesi diagnoosia Googlen avulla. Omaan kasvaimeeni olen saanut erittäin hyvää ja asiantuntevaa hoitoa Husissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla löydettiin 10 vuotta sitten kasvain päästä. Minulle lääkärit osasivat sanoa että kasvain on tyypiltään hyvälaatuinen ja hitaasti kasvava. Varjoaine kertoo tuo paha- ja hyvälaatuisen eron. Sain valita että leikataanko heti vai seurataanko. Jäin seurantaan ja eipä tuo ole siinä ajassa kasvanut. En tiedä mistä, mutta lääkärit näkee aika paljon noista kasvamista ihan pelkkien kuvien mukaankin.
Vierailija kirjoitti:
Mun äidillä oli aivokasvain, joka löydettiin 1984 ja leikattiin samana vuonna. Oireina oli epileptisiä kohtauksia. Niitä tuli ehkä noin 3-4 about kuukauden välein, pari pientä (petit mal) ja pari isoa (grand mal) -tyyppistä. Kasvain oli silti hyvänlaatuinen.
Leikkaus sujui hienosti ja äiti on nyt pirteä 7-kymppinen. Silloin sanottiin, että 20 vuotta aiemmin leikkausta ei olisi osattu tehdä. Siitä ollaan menty paljon eteenpäin, ainakin uskoisin niin :) Sullahan on tuohon verrattuna suht oireeton, ehkä "hyvällä sijainnilla", jos niin nyt voi ikinä sanoa tällaisissa tapauksissa. Tsemppiä, hyvin se menee.
Uskomatonta, että 1984 on jo osattu leikata aivokasvaimia. Kyllä hoito on ihan tällä vuosikymmenellökin mennyt valtavasti eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Multa leikattiin kolmekymppisenä aivokalvon kasvain, hyvälaatuinen kuten kyseiset kasvaimet lähes aina ovat. Oli kiireetön rutiinileikkaus. Sen jälkeen olen opiskellut, tehnyt töitä, perustanut perheen. Elämäni on hyvää. Leikkauksen odotus ja siitä toipuminen veivät yhteensä vuoden elämästäni. Minusta ei mitenkään huomaa, että olen ollut aivoleikkauksessa. Arpi on ohut ja hiusten alla. Valitettavasti ainakaan HUS:lla ei ole tarpeeksi resursseja näiden ns. helppojen aivokasvainpotilaiden tukemiseen tai informointiin. Netti on täynnä väärää tai helposti väärin tulkittavaa infoa. Monen diagnoosin saaneen läheiset eivät osaa antaa tukea tai pitävät aivokasvainta välittömänä kuolemantuomiona. Facebookissa on aivokasvainaiheisia vertaistukiryhmiä, mutta ainakin silloin kun minulle asia oli ajankohtainen, niissä oli ikävä henki. Toivottavasti nyt on toinen tilanne.
Minä vuonna tämä leikkaus tehtiin? Millaisia ja miten nopeasti oireet kehittyivät? Millainen oli olo leikkauksen jälkeen? Hyvä, että elämä palasi ennalleen!
Alle 5 vuotta sitten. Oireet olivat sen verran mitättömät, että melkein voi puhua sattumalöydöksestä. Leikkauksen jälkeen pääsin muutaman päivän päästä kotiin. Olin useamman viikon ajan hyvin väsynyt ja useamman kuukauden ajan vähän normaalia väsyneempi. Pari kertaa oli kova päänsärky, nyt ei enää koskaan. Siinä kaikki. Jokainen kasvain on omanlaisensa. Jos sulla on tapaamine tai puhelinaika kirurgin tai neurologin kanssa niin laita kysymykset ylös ja vaadi niihin vastauksia. Tiedän myös muita, jotka ovat selvinneet aivokasvaimen poistosta säikähdyksellä tai leikkausta ei ole tarvittu, koska seuranta riittää. Tiedän myös, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla löydettiin 10 vuotta sitten kasvain päästä. Minulle lääkärit osasivat sanoa että kasvain on tyypiltään hyvälaatuinen ja hitaasti kasvava. Varjoaine kertoo tuo paha- ja hyvälaatuisen eron. Sain valita että leikataanko heti vai seurataanko. Jäin seurantaan ja eipä tuo ole siinä ajassa kasvanut. En tiedä mistä, mutta lääkärit näkee aika paljon noista kasvamista ihan pelkkien kuvien mukaankin.
Minkälaisia oireita sinulla oli? Minkä vuoksi kasvain havaittiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Multa leikattiin kolmekymppisenä aivokalvon kasvain, hyvälaatuinen kuten kyseiset kasvaimet lähes aina ovat. Oli kiireetön rutiinileikkaus. Sen jälkeen olen opiskellut, tehnyt töitä, perustanut perheen. Elämäni on hyvää. Leikkauksen odotus ja siitä toipuminen veivät yhteensä vuoden elämästäni. Minusta ei mitenkään huomaa, että olen ollut aivoleikkauksessa. Arpi on ohut ja hiusten alla. Valitettavasti ainakaan HUS:lla ei ole tarpeeksi resursseja näiden ns. helppojen aivokasvainpotilaiden tukemiseen tai informointiin. Netti on täynnä väärää tai helposti väärin tulkittavaa infoa. Monen diagnoosin saaneen läheiset eivät osaa antaa tukea tai pitävät aivokasvainta välittömänä kuolemantuomiona. Facebookissa on aivokasvainaiheisia vertaistukiryhmiä, mutta ainakin silloin kun minulle asia oli ajankohtainen, niissä oli ikävä henki. Toivottavasti nyt on toinen tilanne.
Minä vuonna tämä leikkaus tehtiin? Millaisia ja miten nopeasti oireet kehittyivät? Millainen oli olo leikkauksen jälkeen? Hyvä, että elämä palasi ennalleen!
Alle 5 vuotta sitten. Oireet olivat sen verran mitättömät, että melkein voi puhua sattumalöydöksestä. Leikkauksen jälkeen pääsin muutaman päivän päästä kotiin. Olin useamman viikon ajan hyvin väsynyt ja useamman kuukauden ajan vähän normaalia väsyneempi. Pari kertaa oli kova päänsärky, nyt ei enää koskaan. Siinä kaikki. Jokainen kasvain on omanlaisensa. Jos sulla on tapaamine tai puhelinaika kirurgin tai neurologin kanssa niin laita kysymykset ylös ja vaadi niihin vastauksia. Tiedän myös muita, jotka ovat selvinneet aivokasvaimen poistosta säikähdyksellä tai leikkausta ei ole tarvittu, koska seuranta riittää. Tiedän myös, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.
Varasin tapaamisajan hyksin neurokirurgille. Viimeistään siinä selvinnee lisää. Oliko leikkauksesi hankalassa paikassa ja kasvain iso?
Ap
Hei ap miten kävi? Oliko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen? Jos vaikka törmäisit tähän keskusteluun ja muistaisit tämän :)
Mistä tällainen logiikka? Eihän kukaan tiedä nyt, milloin se kasvain on sinne päähän ilmestynyt