Lue keskustelun säännöt.
alkoholin käytön lopettaminen
25.02.2018 |
Hei
Aina kun käytän alkoholia , lähtee muisti, tulee tappelu, päädyn putkaan, tulee sakkoja:(
Olen ihan kiltti töissäkäyvä nainen joka on vuodesta selvinpäin 360pv.
Juhlat, häät , festarit ongelma.
Unohdan että olen kauhea ihminen ja luulen että voin juoda kuten muut.
Pelottaa myös miten koville ottaa istua selvinpäin kun muut juhlii...opinko koskaan..
Jättääkö mies raitistuneen..nykyistä käytöstä ei tietenkään hyväksy
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Jäät kokonaan pois noista viidestä juhlasta vuodessa. Ei vaikuta kaverisuhteisiin mitenkään, kun niitä on noin harvoin.
Kiitos
Ei vaikutakkaan..mut eikö se oo outoo et mun puoliso menee yksin?
En sitä toki häneltä aio kieltää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyn olemaan juomatta kun en syö sokeria. Mun ruokavalio on pääasiassa sokeriton siis olen karppaaja.
Tätä ei kaikki kuitenkaan hyväksy. Alvariinsa on tarjolla (tyrkyllä) pullaa, keksiä, leivoksia, kakkua.
Kun kieltäydyn syömästä, katsotaan vinoon. En vaadi mitään erikoisjuttuja!
En kysy teiltä mitään, eikä tarvii kommentoida, kunhan purin.
Siis et dokaa , etkä käy kahvilla?
Miten kahvi tuohon liittyy?
Alvariinsa on tarjolla (tyrkyllä) pullaa, keksiä, leivoksia, kakkua.
Kun kieltäydyn syömästä, katsotaan vinoon. En vaadi mitään erikoisjuttuja!
Et kuitenkaan vastannut, miten kahvi tuohon liittyy.
Juon kahvia, mutta ihmiset loukkaantuvat kun en koske pulliin
numbelisti kirjoitti:
ystäväpiirini silloin ei enää sit mua enää kiinnostanu ja olihan nekin sit joopa joo ja ehkä vähän kadeita kun lopetin. jotenkin ei löytyny enää yhteisiä juttuja.
Toivottavasti oot löytänyt ees pari raitista ystävää..
voimia sinnekin
Mä olen lopettanut alkoholin käytön lähes kokonaan sen takia, että olen melkein samanlainen kuin sinä. En minä putkaan ole joutunut, enkä tapellutkaan, mutta kaatuillut polveni ja käteni mustelmille ja verille, sananmukaisesti kontannut kotiin, pissannut alleni, sössöttänyt humalassa vääriä asioita aivan väärille ihmisille ja seuraavana päivänä kärsinyt niin törkeitä morkkiksia ja krapuloita, että olen luullut oikeasti kuolevani oksentamiseen ja häpeään.
Mua helpotti, kun hankin asiasta tietoa ja luin jostain siitä, että viina ihan oikeasti vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Mä kuulun ihmisiin, jotka humaltuvat nopeasti, mutta toisaalta pystyn juomaan paljon niin, etten vaikuta hirveän humalaiselta kunnes yhtäkkiä tulee seinä eteen ja ns. kaadun suorilta jaloilta. Nousussa mulla ei myöskään ole mitään kontrollia juomiseen, imuroin kaiken mitä eteen tulee ja vielä vähän lisääkin.
En ole absolutisti vieläkään, mutta nykyään baariin tai juhliin lähtiessä mulla on itselleni tiukat säännöt, jotka kertaan vielä mielessäni ennen iltaa: Saan juoda max. viisi annosta, jokaisen alkoholijuoman jälkeen juon lasin vettä, syön kunnolla ennen juhlintaa, pankkikortti jää kotiin ja otan vain käteisenä mukaan tietyn summan, esim. 60e, mukaan. On tämä vaatinut vähän opettelemista, mutta onnistuu ja onnistuu sultakin, kun päätät adian ja teet vähän varotoimenpiteitä. Oma fiilis satakertaa parempu nykyään, ei enää ikinä niitä hirveitä morkkiskrapulapäiviä! Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lopettanut alkoholin käytön lähes kokonaan sen takia, että olen melkein samanlainen kuin sinä. En minä putkaan ole joutunut, enkä tapellutkaan, mutta kaatuillut polveni ja käteni mustelmille ja verille, sananmukaisesti kontannut kotiin, pissannut alleni, sössöttänyt humalassa vääriä asioita aivan väärille ihmisille ja seuraavana päivänä kärsinyt niin törkeitä morkkiksia ja krapuloita, että olen luullut oikeasti kuolevani oksentamiseen ja häpeään.
Mua helpotti, kun hankin asiasta tietoa ja luin jostain siitä, että viina ihan oikeasti vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Mä kuulun ihmisiin, jotka humaltuvat nopeasti, mutta toisaalta pystyn juomaan paljon niin, etten vaikuta hirveän humalaiselta kunnes yhtäkkiä tulee seinä eteen ja ns. kaadun suorilta jaloilta. Nousussa mulla ei myöskään ole mitään kontrollia juomiseen, imuroin kaiken mitä eteen tulee ja vielä vähän lisääkin.
En ole absolutisti vieläkään, mutta nykyään baariin tai juhliin lähtiessä mulla on itselleni tiukat säännöt, jotka kertaan vielä mielessäni ennen iltaa: Saan juoda max. viisi annosta, jokaisen alkoholijuoman jälkeen juon lasin vettä, syön kunnolla ennen juhlintaa, pankkikortti jää kotiin ja otan vain käteisenä mukaan tietyn summan, esim. 60e, mukaan. On tämä vaatinut vähän opettelemista, mutta onnistuu ja onnistuu sultakin, kun päätät adian ja teet vähän varotoimenpiteitä. Oma fiilis satakertaa parempu nykyään, ei enää ikinä niitä hirveitä morkkiskrapulapäiviä! Tsemppiä!
Kiitos henkisestä tuesta.
luulen että joudun opettelemaan uuden elämäntavan.
Minuun toi ruokailu/vesi ei enää auta.. yhden voin ottaa..mutta en viitsi ottaa sitäkään sitten.
Oon niin vanha 50v että uuden elämän oppiminen tässä vaiheessa pelottaa..
En halua poistua juhlista itkien kun muut humaltuvat..
Minun pitää ollaloppuun asti ja selvin päin ...ja toivoa että ihmiset antavat raittiuteni minulle anteeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäät kokonaan pois noista viidestä juhlasta vuodessa. Ei vaikuta kaverisuhteisiin mitenkään, kun niitä on noin harvoin.
Kiitos
Ei vaikutakkaan..mut eikö se oo outoo et mun puoliso menee yksin?
En sitä toki häneltä aio kieltää
Ei ole outoa, mutta kyllä minä sinuna kävisin juhlissa, jatkosakin, et vain juo alkoholia. Kannattaa ottaa alkoholismista selvää, niin sen jälkeen juhliminen raittiina onnistuu oikein hyvin. Tarvitset ymmärryksen käytöksellesi humalassa. Tässä kohtaa tieto vapauttaa, ei lisää tuskaa :)
t. entinen alkoholisti
Täällä yksi Antabuksella raitistunut. Rahaa säästyy, vyötärö on hoikempi, tulee nolattua itsensä harvemmin. Ilmeisesti en ollut vielä pahasti alkoholisoitunut, kun voin satunnaisesti jossain pippaloissa ottaa yhden menemättä rappiolle. Lähipiiri suhtautuu hyvin. Mies ottaa kuppia about pikkujouluna ja juhannuksena, eli harvoin. Jätti omasta päätöksestään saunajuoman pois, ilmeisesti näki riittävästi mihin säännöllinen alkoholinkäyttö voi johtaa. Lapseni kannalta raittius on tietysti loistava päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäät kokonaan pois noista viidestä juhlasta vuodessa. Ei vaikuta kaverisuhteisiin mitenkään, kun niitä on noin harvoin.
Kiitos
Ei vaikutakkaan..mut eikö se oo outoo et mun puoliso menee yksin?
En sitä toki häneltä aio kieltääEi ole outoa, mutta kyllä minä sinuna kävisin juhlissa, jatkosakin, et vain juo alkoholia. Kannattaa ottaa alkoholismista selvää, niin sen jälkeen juhliminen raittiina onnistuu oikein hyvin. Tarvitset ymmärryksen käytöksellesi humalassa. Tässä kohtaa tieto vapauttaa, ei lisää tuskaa :)
t. entinen alkoholisti
Oikeastaan tällä hetkellä mieli vielä niin paha edellisen sekoilun jäljiltä..että pelkkä viinan näkeminen inhottaa..
Ongelma onkin että AINA unohdan..yleensä 6 kk on se väli kun testaan onnistuisiko
oOnneksi nyt mies tulee myös kieltämään..koska sai tarpeekseen
tuleva tekopyhä kyylä/tarkkailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lopettanut alkoholin käytön lähes kokonaan sen takia, että olen melkein samanlainen kuin sinä. En minä putkaan ole joutunut, enkä tapellutkaan, mutta kaatuillut polveni ja käteni mustelmille ja verille, sananmukaisesti kontannut kotiin, pissannut alleni, sössöttänyt humalassa vääriä asioita aivan väärille ihmisille ja seuraavana päivänä kärsinyt niin törkeitä morkkiksia ja krapuloita, että olen luullut oikeasti kuolevani oksentamiseen ja häpeään.
Mua helpotti, kun hankin asiasta tietoa ja luin jostain siitä, että viina ihan oikeasti vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Mä kuulun ihmisiin, jotka humaltuvat nopeasti, mutta toisaalta pystyn juomaan paljon niin, etten vaikuta hirveän humalaiselta kunnes yhtäkkiä tulee seinä eteen ja ns. kaadun suorilta jaloilta. Nousussa mulla ei myöskään ole mitään kontrollia juomiseen, imuroin kaiken mitä eteen tulee ja vielä vähän lisääkin.
En ole absolutisti vieläkään, mutta nykyään baariin tai juhliin lähtiessä mulla on itselleni tiukat säännöt, jotka kertaan vielä mielessäni ennen iltaa: Saan juoda max. viisi annosta, jokaisen alkoholijuoman jälkeen juon lasin vettä, syön kunnolla ennen juhlintaa, pankkikortti jää kotiin ja otan vain käteisenä mukaan tietyn summan, esim. 60e, mukaan. On tämä vaatinut vähän opettelemista, mutta onnistuu ja onnistuu sultakin, kun päätät adian ja teet vähän varotoimenpiteitä. Oma fiilis satakertaa parempu nykyään, ei enää ikinä niitä hirveitä morkkiskrapulapäiviä! Tsemppiä!Kiitos henkisestä tuesta.
luulen että joudun opettelemaan uuden elämäntavan.
Minuun toi ruokailu/vesi ei enää auta.. yhden voin ottaa..mutta en viitsi ottaa sitäkään sitten.
Oon niin vanha 50v että uuden elämän oppiminen tässä vaiheessa pelottaa..
En halua poistua juhlista itkien kun muut humaltuvat..
Minun pitää ollaloppuun asti ja selvin päin ...ja toivoa että ihmiset antavat raittiuteni minulle anteeksi
Noi sun itkut menee jo itsesäälin puolelle. Ja minkälaiset kaverit sallii sun kännitappelut ja putkayöt? Toi on jo rappiotoimintaa ja yleensä läheiset herää siihen paljon alkoholistia aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tuleva tekopyhä kyylä/tarkkailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lopettanut alkoholin käytön lähes kokonaan sen takia, että olen melkein samanlainen kuin sinä. En minä putkaan ole joutunut, enkä tapellutkaan, mutta kaatuillut polveni ja käteni mustelmille ja verille, sananmukaisesti kontannut kotiin, pissannut alleni, sössöttänyt humalassa vääriä asioita aivan väärille ihmisille ja seuraavana päivänä kärsinyt niin törkeitä morkkiksia ja krapuloita, että olen luullut oikeasti kuolevani oksentamiseen ja häpeään.
Mua helpotti, kun hankin asiasta tietoa ja luin jostain siitä, että viina ihan oikeasti vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Mä kuulun ihmisiin, jotka humaltuvat nopeasti, mutta toisaalta pystyn juomaan paljon niin, etten vaikuta hirveän humalaiselta kunnes yhtäkkiä tulee seinä eteen ja ns. kaadun suorilta jaloilta. Nousussa mulla ei myöskään ole mitään kontrollia juomiseen, imuroin kaiken mitä eteen tulee ja vielä vähän lisääkin.
En ole absolutisti vieläkään, mutta nykyään baariin tai juhliin lähtiessä mulla on itselleni tiukat säännöt, jotka kertaan vielä mielessäni ennen iltaa: Saan juoda max. viisi annosta, jokaisen alkoholijuoman jälkeen juon lasin vettä, syön kunnolla ennen juhlintaa, pankkikortti jää kotiin ja otan vain käteisenä mukaan tietyn summan, esim. 60e, mukaan. On tämä vaatinut vähän opettelemista, mutta onnistuu ja onnistuu sultakin, kun päätät adian ja teet vähän varotoimenpiteitä. Oma fiilis satakertaa parempu nykyään, ei enää ikinä niitä hirveitä morkkiskrapulapäiviä! Tsemppiä!Kiitos henkisestä tuesta.
luulen että joudun opettelemaan uuden elämäntavan.
Minuun toi ruokailu/vesi ei enää auta.. yhden voin ottaa..mutta en viitsi ottaa sitäkään sitten.
Oon niin vanha 50v että uuden elämän oppiminen tässä vaiheessa pelottaa..
En halua poistua juhlista itkien kun muut humaltuvat..
Minun pitää ollaloppuun asti ja selvin päin ...ja toivoa että ihmiset antavat raittiuteni minulle anteeksiNoi sun itkut menee jo itsesäälin puolelle. Ja minkälaiset kaverit sallii sun kännitappelut ja putkayöt? Toi on jo rappiotoimintaa ja yleensä läheiset herää siihen paljon alkoholistia aikaisemmin.
Olen 360 pv vuodesta selvinpäin..käyn töissä 6 pv viikossa
rappiolla on hyvä olla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuleva tekopyhä kyylä/tarkkailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lopettanut alkoholin käytön lähes kokonaan sen takia, että olen melkein samanlainen kuin sinä. En minä putkaan ole joutunut, enkä tapellutkaan, mutta kaatuillut polveni ja käteni mustelmille ja verille, sananmukaisesti kontannut kotiin, pissannut alleni, sössöttänyt humalassa vääriä asioita aivan väärille ihmisille ja seuraavana päivänä kärsinyt niin törkeitä morkkiksia ja krapuloita, että olen luullut oikeasti kuolevani oksentamiseen ja häpeään.
Mua helpotti, kun hankin asiasta tietoa ja luin jostain siitä, että viina ihan oikeasti vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Mä kuulun ihmisiin, jotka humaltuvat nopeasti, mutta toisaalta pystyn juomaan paljon niin, etten vaikuta hirveän humalaiselta kunnes yhtäkkiä tulee seinä eteen ja ns. kaadun suorilta jaloilta. Nousussa mulla ei myöskään ole mitään kontrollia juomiseen, imuroin kaiken mitä eteen tulee ja vielä vähän lisääkin.
En ole absolutisti vieläkään, mutta nykyään baariin tai juhliin lähtiessä mulla on itselleni tiukat säännöt, jotka kertaan vielä mielessäni ennen iltaa: Saan juoda max. viisi annosta, jokaisen alkoholijuoman jälkeen juon lasin vettä, syön kunnolla ennen juhlintaa, pankkikortti jää kotiin ja otan vain käteisenä mukaan tietyn summan, esim. 60e, mukaan. On tämä vaatinut vähän opettelemista, mutta onnistuu ja onnistuu sultakin, kun päätät adian ja teet vähän varotoimenpiteitä. Oma fiilis satakertaa parempu nykyään, ei enää ikinä niitä hirveitä morkkiskrapulapäiviä! Tsemppiä!Kiitos henkisestä tuesta.
luulen että joudun opettelemaan uuden elämäntavan.
Minuun toi ruokailu/vesi ei enää auta.. yhden voin ottaa..mutta en viitsi ottaa sitäkään sitten.
Oon niin vanha 50v että uuden elämän oppiminen tässä vaiheessa pelottaa..
En halua poistua juhlista itkien kun muut humaltuvat..
Minun pitää ollaloppuun asti ja selvin päin ...ja toivoa että ihmiset antavat raittiuteni minulle anteeksiNoi sun itkut menee jo itsesäälin puolelle. Ja minkälaiset kaverit sallii sun kännitappelut ja putkayöt? Toi on jo rappiotoimintaa ja yleensä läheiset herää siihen paljon alkoholistia aikaisemmin.
Olen 360 pv vuodesta selvinpäin..käyn töissä 6 pv viikossa
Viisi päivää vuodessa putkassa, tappelua jne. ei ole normaalia edes nuorelle aikuiselle. Eikö tuo juoppohulluus pilaa muiden juhlat/häät?
Olet vähän kuin Teuvo Hakkarainen. Viina ei vaan sovi sulle. Silloin pitää pysyä erossa.
Kiitos..näin olen nyt päättänyt..
En tiedä mikä minua niin tässä uudessa elämän tavassa pelottaa..
Juomiset liittyy aina johonkin huippuhetkiin/juhliin...ja aina kaikki muut juo..
Oon monesti ollu bileissä/juhlissa selvinpäin ja poistunut pahalla mielellä kotiin, kun mies on jäänyt viettämään ihanaa iltaa