Nigerialaisten vaimot!
Olen naimisissa Nigerialaisen miehen kanssa ja haluaisin kysyä teiltä muilta vaimoilta, että minkälainen on teidän asema avioliitossa? Olen pikkuhiljaa alkanut huomaamaan, että mieheni selvästi ei voi sietää, jos vähänkään tuntee naisen olevan " vahvempi" .
Minun pitäisi aina hyväksyä kaikki hänen tekonsa ja hän kuvittelee, että hän voi tehdä mitä haluaa ja minun mielipidettä ei tarvitse kysyä. Ja raha-asioista sen verran, että hän lähettää joskus melko suuria summia Nigeriaan ex-perheelleen, mutta ei tunne velvollisuutta huolehtia minusta ja meidän lapsista...
Ja jos joku tietää, niin voisiko ystävällisesti kertoa minkälainen asema vaimoilla on Nigeriassa ja jotakin kulttuurista. Mieheni on Lagosista.
Kommentit (13)
ja kuulosti aivan mieheni kaytokselta 12 vuotta sitten, tosin miehellani ei ex-perhetta ole sen sijaan aiti ja laaja suku. Tulikin heti mieleen etta kuinka kauan miehesi on suomessa asunut jne. Monet afrikkalaiset miehet kuvittelevat alussa etta suomalaisilla naisilla on rahaa " piilossa" ja etta nainenkylla pystyy perheen elattamaan jos vaan haluaa ja etta rahaa tulee vaan jostain. Nain ollen miehella on mielestaan oikeus omiin rahoihinsa jotka sitten kuluvatkin omiin menoihin tai menevat afrikkaan sukulaisille.
Meillakin kesti muutaman vuoden ennenkuin mieheni tajusi (valitettavasti kaikki eivat ikina tajua) ettei se raha puussa kasva suomessakaan. Pikku hiljaa rahan lahettaminen sai realistiset mittasuhteet ja mies alkoi elattaa omaa perhettaan sen sijaan. Afrikkalaisen ei ole helppo sanoa sukulaisille ettei rahaa muka ole koska sita ei kukaan usko kuitenkaan. Afrikkalaisten mielesta se on vaan saituutta tai itsekkyytta jos rikkaassa euroopassa asuva sukulainen ei halua rahaa jokaiseen pihahdukseen lahettaa varsinkin kun on naimisissa " rikkaan" valkoisen naisen kanssa.
Tilannettanne kannattaa ehka aloittaa muuttamaan keskustelemalla miehesi kanssa ja jopa vaatimaan kuluihin osallistumista. Aluksi veikkaisin jonkin verran sora aania ja riitojakin mutta mielestani sina et ole yksin velvollinen koko perhetta elattamaan jne.
Monissa afrikan maissa mies on perheen paa ja nainen tekee niinkuin sanotaan. MIes tekee kaikki paatokset. Siksi ei ole miehelle varmaankaan helppoa tottua suomalaisen naisen vahvoihin mielipiteisiin ja mielipiteisiin yleensakaan. Meillakin mies alussa yritti noudattaa kotoaan oppimiaan parisuhteen kayttaytymismalleja, ja yhteentormayksia tuli roppakaupalla. Pikku hiljaa puhumalla (ja riitelemallakin) saatiin sarmat hioutumaan ja mita kauemmin mieheni on maassa asunut niin sita vahemman mitaan alyttomia pomottamisia ym. esiintyy. Vaikka luulenkin ettei afrikkalainen mies koskaa paase taysin eroon ajatuksesta etta " mina olen mies ja mina maaraan" mutta siihenkin on keinonsa.
Pikku hiljaa mieheni oppi ymmartamaan lansimaista tasa-arvoa ja jopa kunnioittamaan suomalaisten naisten itsenaisyytta ja tyossakayntia jne.
Rainbow82:
Ja raha-asioista sen verran, että hän lähettää joskus melko suuria summia Nigeriaan ex-perheelleen, mutta ei tunne velvollisuutta huolehtia minusta ja meidän lapsista... .
Ehkä hän on vain tottunut vaatimattomampaan elämään ja on sitä mieltä että voi antaa kun on mitä antaa ja pärjätään ilmankin.
Meillä oli aika samanlainen tilanne, mies halusi päättää kaikesta
itse, hänen mukaansa se kuuluu hänen kulttuuriinsa(hän myös muuten
lagosista).Mutta uskon, että riippuu aika paljon myös henkilöstä
itsestään ja kasvatuksesta miten asiat hoitaa.
Meillä suhde kariutui lopullisesti toiseen raskauteeni, koska hän
vaati aborttia(12vk jälkeen tosin) ja teki hyvin selväksi ettei
halua tätä toista lasta, jos pidän hän muuttaa pois.
Ja niinhän sitten tapahtui. Se oli hänen valintansa, nyt on tosin
pehmennyt ja hyväksyy myös tulevan lapsemme, mistä olen
erittäin helpottunut kun vauveli syntyy parin viikon päästä.
Meillä ei myöskään taistella raha-asioista, mutta eipä kyllä pahemmin muustakaan. Elämä on potkinut välillä meitä kovastikin päähän, mutta keskinäinen suhteemme on säilynyt harmonisena. Asioista neuvotellaan, jos neuvoteltavaa on. Meille molemmille on tärkeitä samat asiat ja elämän arvot ja tavoitteet liippaa niin läheltä, että harvemmin meillä tarvii edes neuvotella.
Mieheni on sisarusparvessa se vanhin poika ja se tuo joskus ukkokullalle hiukan stressinpoikasta ;) Suvulla kun on tapana soitella milloin minkäkin ongelman koittaessa tai keksiessään hänelle, joka ne ongelmat on aina ennenkin setvinyt, eli siis miehelleni. Anoppi saattaa pirauttaa, kun appiukko käy hermoillensa, velipojat neuvoja vaikkapa autonhankintaan tai muuten vaan tulevaisuutta pohtiessaan, pikkusisko haluaa henkistä tukea kouluhommiinsa, isosiskon esikoinen on pudonnut puusta ja joutunut sairaalaan jne.
Taloudellisesti emme joudu siis Nigerian sukua avustamaan. Itseasiassa appiukolla on tapana soitella pojalleen usein ihan vain siksi, ettei pojan tarvitsisi soittaa... " kun ne puhelut on niin kalliita" ;)
Monta kertaa lukiessani viestejä palstalta tunnistan samat ongelmat joiden kanssa itse painin/ olen paininut. Joskus tuntuu, että tuohan voisi olla minun mieheni, tuntuu niin tutulta. Minunkin mieheni tuntuu tykkäävän, että voi tehdä rahoillaan mitä vain. Ei lähetä rahaa Nigeriaan, mutta tuhlaa kyllä muuhu. Ei baareihin ja vaatteisiin ja ns. blingblingiin, mutta intohimona on kännyköitten vaihto ja " elektroniset lelut" (dvd, videokamerat yms.). Hän maksaa kyllä oman osansa laskuista, mutta kodin ja lasten ylläpitö on minun vastuullani. Ja kuten me kaikki tiedämme, ei ruoka, vaatteet ja lääkkeet, (ja pitää kai verhojakin yms. välillä uusia) ole pieni menoerä. Välillä mies kyllä yllättää ostamalla esim. lapselle polkupyörän omasta aloitteestaan. Mutta olisi kuitenkin mukava, kun ns. ylimääräiset rahat sijoitettaisiin yhdessä päätettyihin asioihin, eikä mies ostaisi jotain toosaa keräämään pölyä, kun se pölynimurikin tuntuu vetävän viimeisiään.
Meilläkin mies aluksi uskoi, että minulla on rahaa jossain jemmassa, en vain sitä hänen kanssaan halua jakaa. Ja afrikan sukulaiset ja kaverit ovat loukkaantuneet, kun hänellä on rikas valkoinen vaimo ja elämme täällä leveästi niillä piillotetuilla rikkauksilla. Onneksi mies jo uskoo, että olen todella niin köyhä, kun väitän olevani.
Pääsenköhän koskaan eroon tästä sydämentykytyksestä? Siis siitä, mikä nousee kun ajattelen tätä ikuista stereotypiaa rikkaista valkoisista. Vaikka mitä tekisi ja sanoisi niin siihen ei tunnu mikään auttavan. Sori rönsyily, mutta tää on aihe mikä mua eniten melkein rassaa tässä suhteessa. Miehessä siis ei ole yhtään mitään vikaa. Hän osallistuu niin hyvin kuin pystyy perheen elättämiseen, ei puhettakaan, että hänen rahansa olisivat omiaan. Mutta nuo sukulaiset... Minulta eivät tietenkään pyydä, eivätkä kovin usein mieheltäkään, mutta tiedän että olettamus on, että kun perheen vanhin poika kerran Eurooppaan on päässyt niin rikkaitahan täällä ollaan. Ja vaikka veljet ja äiti sen tajuaisivatkin, että ei olla rikkaita, niin tutut ja sukulaiset kasaavat paineita heille näistä raha-asioista. Luulen, että anoppi mm jäi " eläkkeelle" töistä yleisestä painostuksesta, sillä mihin nyt valkoisen naisen anoppi töitä tarvitsee! Ja perhe sitten tahtomattaankin kasaa paineita miehelle ja siirtyyhän siitä sitten osansa minullekin!
Hieman pelottaa itseasiassa tuo vuodenvaihteen loma Keniaan, sillä silloin koko totuus lävähtää naamalle, että mitä siellä oikein odotetaan!
Mutta siis aiheen aloittajalle. Miehesi ehkä haluaa pitää yllä tätä rikkaan kuvaa, ennemmin kuin alkaa väittelemään köyhyydestään. Kakka juttu vaan, jos sinä ja lapset joutuvat siitä kärsimään! Mutta eikäs nigerialaiset tunnetusti ole hyvin ylpeää kansaa! Pyydän anteeksi skeptisista loppua, mutta pakko myös kysyä, että oletko ihan varma, että tuo ex-perhe on aivan oikeasti ex? Tältä palstalta kun on kuullut NIIN monenlaista juttua...
Jomar:
Pyydän anteeksi skeptisista loppua, mutta pakko myös kysyä, että oletko ihan varma, että tuo ex-perhe on aivan oikeasti ex?
Mutkun aattelin kerrankin hillitä itseni ja pitää ns. turpani kiinni ;)
Kaikenmaalaisissa miehissä ja myös niissä nigerialaisissa aviomiehissä kun on myös niitä, joilla on se perhe siellä kotimaassa edelleen olemassa. Siis vaimo ja liuta tenavia. Ja jos mies yhtään vastuuta osaa ottaa, niin kyllähän ne lapset kuuluvat hänen elätettäväkseen, luuhaa hän itse sitten missä päin maailmaa hyvänsä.
mrs_O:
Jomar:
Pyydän anteeksi skeptisista loppua, mutta pakko myös kysyä, että oletko ihan varma, että tuo ex-perhe on aivan oikeasti ex?Mutkun aattelin kerrankin hillitä itseni ja pitää ns. turpani kiinni ;)
Kaikenmaalaisissa miehissä ja myös niissä nigerialaisissa aviomiehissä kun on myös niitä, joilla on se perhe siellä kotimaassa edelleen olemassa. Siis vaimo ja liuta tenavia. Ja jos mies yhtään vastuuta osaa ottaa, niin kyllähän ne lapset kuuluvat hänen elätettäväkseen, luuhaa hän itse sitten missä päin maailmaa hyvänsä.
Toivon tietenkin etta AP:n tapauksessa kyseessa on oikeasti ex-perhe, vaikkei lapset koskaan voikaan ex-perhetta olla. Mutta totuus on valitettavasti se etta monilla afrikkalaisilla miehilla on suomalainen vaimo ja lapset suomessa ja sitten toinen perhe afrikassa. Kaikkein hirveimmilla tapauksilla saattaa jopa olla kolmas perhe (afrikkalainen) jopa suomessa. Tiedan muutaman tapauksen. Ja suomalainen vaimo ei edes aavista mitaan. Torkeaa kaytosta miehen kohdalta mutta minkas teet jos et edes asiasta tieda.
Minunkin miehellani on lapsi afrikassa, mutta lapsen aiti eli entinen tyttoystava on ollut ex jo ennen kuin mieheni muutti suomeen. Siita todistaa se etta kyseinen nainen on naimisissa ja jo neljan muunkin lapsen aiti. Olen naisen tavannutkin afrikassa vieraillessani ja oikein mukava nainen tuntui olevan. Mieheni toki lahettaa rahaa lapselleen muttei elata enaa ex-tyttoystavaa vaan rahat menevat lapselle mieheni aidin kautta. Joten ei afrikkalaisetkaan entisia vaimojaan elata, lapset toki kylla kuuluukin mielestani elattaa.
Suomalaisen naisen mielesta on ehka uskomatonta etta joku muka suostuisi elamaan afrikassa ilman miestaan jne. mutta afrikkalainen nainen sopeutuu helposti siihen etta mies kay tapaamassa perhettaan vain muutaman vuoden valein ja lahettaa rahaa saannollisesti> Tama jarjestely on kuulema todella hyva naisten mielesta, on saannollinen toimeentulo eika tarvitse miesta passata vaan saa elaa ihan itsenaisesti. Siksi euroopasta lomalle afrikkaan menevilla miehilla onkin vientia yllin kyllin....
mar1anne:
Ehkä hän on vain tottunut vaatimattomampaan elämään ja on sitä mieltä että voi antaa kun on mitä antaa ja pärjätään ilmankin.
Kyllä sinuakin mar1anne varmasti harmittaisi, jos miehen lähettämät rahat olisi sinulta ja lapsilta pois, varsinkin kun itse olen äitiyslomalla ja mies osa-aika työssä, niin välillä joutuu miettimään, että rahat riittä ruokaan. Joten vähän ihmettelen kommenttiasi...
Mieheni sukulaiset ovat köyhiä ja hänkin lähettää heille säännöllisesti rahaa. Näihin sukulaisiin kuuluvat hänen Lapsensa ja Äitinsä. Minuakin välillä suuresti ärsyttää, että hän lähettää niin paljon rahaa sinne kuukausittain. Toisaalta hän olisi aika sydämetön ihminen, jos hän ei niin tekisi. Nigeriassahan ei ole ilmaisia kouluja eikä eläkkeitä. Käytännössä sehän tarkoittaisi, että hänen lapsensa eivät menisi kouluun ja äiti joutuisi kejäämään. Ja hänen äitinsähän on myös elättänyt hänet, kun hän oli lapsi. Näinhän se menee maissa, joissa ei ole sosiaaliturvaa. Mieheni kyllä huolehtii myös meidän perheemme laskuista ja on muutenkin vastuuntuntoinen raha-asioissa. Ei ole ostanut itselleen esim. mitään vaatteita moneen kuukauteen ja tekee kahta työtä jne.
Meillä rahan lähettäminen miehen kotimaahan ei ole ongelma - koska se sovitaan yhdessä. Mulla ei ole nigerialaista miestä, mutta ongelma taitaa kiteytyä tähän:
Rainbow82:
Minun pitäisi aina hyväksyä kaikki hänen tekonsa ja hän kuvittelee, että hän voi tehdä mitä haluaa ja minun mielipidettä ei tarvitse kysyä.
Mun mielestäni moku-suhteessa kumpikaan osapuoli ei voi pitää mitään itsestäänselvyytenä vaan kaikesta pitää puhua ja neuvotella, vaikka avoimesti puhuminen ei jommankumman kulttuuriin kuuluisikaan. Joka ottaa puolison toisesta kulttuurista, ei voi olettaa, että asiat menevät automaattisesti sen ainoan oikean mallin mukaan, minkä itse on omaksunut.
Ugh, olen puhunut.
En todellakaan pysty kertomaan mitään yleistä nigerialaisen miehen asemasta, koska vain yhden sellaisen kanssa olen elänyt :)
Itse koen useimmissa asioissa mieheni olevan hyvin " länsimainen" . Perheessä olemme hyvin tasa-arvoisia. Isot päätökset ovat yhteisiä, pienemmissä mies usein antaa periksi. Taloudellisesti mies haluaa olla " vahvempi" eli mies haluaa pystyä elättämään meidät molemmat. Viime vuonna elimme hetken vain minun tuloillani ja mies oli siitä tosi masentunut :(.
Tekemisissään mies kysyy minun mielipidettäni. Nigeriassa asuvilla sukulaisilla on parempi taloudellinen tilanne kuin meillä, joten sinne rahan lähettäminen ei ole ollut ajankohtaista. Isommissa ostoksissa mies kertoo minulle etukäteen haluavansa hankkia jotain. Raha-asioista meillä ei koskaan ole tapeltu, vaikka rahaa ei käytössä paljoakaan ole.