Töihin vai ei (vauva 10kk)?
Kertokaa hyviä ja huonoja puolia jotka liittyvät aiheeseen koska mennä töihin vauvan syntymän jälkeen.
En osaa päättää ja kaipaan vertaistukea...
Kommentit (11)
elämäsi aikana 35-45 vuotta, lapsesi on pieni pari vuotta.
MUTTA EI SE TARKOTA ETTEIKÖ TYÖSSÄKÄYVÄ TAPAA LASTAAN! :D
Itte menin toisen lapsen jälkeen töihin kun lapsi oli 11 kk, pidin kesälomani ennen paluuta.
Homma toimi, lapsi osasi kävellä, puhua ja varsinkin ilmoittaa mitä haluaa.
Kannattaa pohtia asia oman perheen kannalta oikeaksi, ei miettiä mitä muut on mieltä ratkasuistanne.
Meillä on ollut pienemmänkin lapsen kanssa hyvät ekat vuodet.
Ja jos joku muuta väittää, nin ei ei voi kun päätä pudistaa.
ellei olisi taloudellisesti ihan pakko.
Eipä minulla ole kokemusta niin pienen hoitoon menemisestä, meillä esikoinen oli 2v1kk ja kuopus tulee olemaan n.2,5v. Silloin ovat jo niin isoja että oikesti osaavat vähän enemmän ilmaista mitä haluavat. Ja meillä molemmat ovat 10kk iässä vasta ryömineet (eivät edes kontanneet) enkä oikein ole osannut heitä kuvitella päiväkodin lattialle makaamaan muiden jalkoihin.
itsellä vauva 11 kk kun vein hoitoon. kaikki meni hienosti ja sujuu edelleen hienosti. Taloudellinen tilanne tuohon pakotti ja etukäteen pelotti miten kaikki sujuu, mutta tyttö tottui nopeasti hoitoon ja nyt on 2vuotias ja päivittäinen päivähoito erittäin tärkeä rutiini hänelle. Myös itselleni töihinpaluu tuli erittäin hyvään väliin, ja nyt toista odottaessani aion taas lapsen ollessa nvuoden mennä takaisin duuniin.
Olisimme voineet pistää aiemminkin, mutta koska oli vaihtoehto pitää kotona vielä vuosi, päädyimme tähän. On ihanaa seurata vauvan kehitystä ja enpä tiedä kuinka herkkä lapsi pärjäisi isossa joukossa ihan pienenä.
että taloudellista pakkoa ei varsinaisesti ole, koska miehellä on vakituinen työpaikka...mutta itse valmistuin vasta vähän ennen vauvan syntymää eli työkokemusta on tosi vähän.
Omasta puolestani olisin mieluummin kotona pari vuotta, mutta kelpaanko enää työnantajille, kas siinä kysymys.
mä valmistuin just kun raskauduin enkä kerennyt yhtään päivää tehdä töitä... pidin 3,5vuotta äippälomia ja töihin on melkein revitty... ainakin nuoren äidin on noita turha murehtia, tilaisuuksia kerkeää kyllä tulla. jokatapauksessa suuremmalla todennäköisyydellä kadut sitä ettet ollut lapsesi kanssa kotona. tutustukaa vaikka tutkimuksiin joissa eläkeikäisiltä on kysytty mitä katuvat eniten elämässään.. lähes kaikki vastasivat että toivoisivat olleensa aikanaan enemmän lastensa kanssa...
hirveästi työllistymiseen loppujenlopuksi vaikuttaa. Mutta lapsesi elämässä se on juuri sitä hurjinta kehittymisaikaa, ja muutenkin tärkeää aikaa kiintymyssuhteille ym. Että sinuna antaisin kuitenkin lisäaikaa lapselle, työnantajat jaksavat paremmin odottaa..
Tässä ketjussa on kerrottu hyvistä kokemuksista: ne jotka on vieny pienen hoitoon, muut hehkuttaa omaa valintaa toisin! :D Eli komsiikomsaa..
Ittellä pieni meni aikaseen ryhmikseen, jossa isommat oli avuksi ja oli kun isosiskoja, pienemmät oli leikkikavereita. Sai paljon syliä ja lapsi tykkäsi mennä sinne!
Esikoinen oli miltei pari vuotias kun alotti hoidon ja ihan koukussa hommaan.
Molemmissa iässä on puolensa, pienemmällä ei ollut eroahdistusta kun tutustu paikkaan kunnolla ennen hoidon alkua.
Vanhemmalla oli vaikeampaa olla erossa, vaikka tutustu paikkaan.
Uskon että kelpaat työnantajalle myöhemminkin! Kodin valitseminen ei ole kriteeri jolla pärjäät töissä.
Eikä se ole tosin mikään meriittikään kun on kotona.. Lapsen kanssa saa hyvän suhteen vaikka olisi osan päivästä hoidossa, ei se ole häneltä pois. Ei lapsi missään tyhjiössä ole!
Itse en ole uraohjus vaan tavallinen duunari jolla on hyvät suhteet lapsiin, vaikka ovat menneet hoitoon eri ikäsinä kaikki hyviä muksuja.
Itse en näe huonoa omaa tuntoa koska lapset tykkää hoidostakin, siinä missä kodista tai mummolasta.
Ei tämä ole pois omasta äitiydestäni!
+ saat nauttia kesästä lapsen kanssa
+ pääset edes jossain määrin valitsemaan hoitopaikkaa kauden alussa.
Jos taloudellisesti mahdollista niin hoitaisin ainakin tuonne parivuotiaaksi kotona. Se aika kun lapsi oppii kävelemään ja kommunikoimaan enemmän on ihaninta kasvun vaihetta jota ei ole kiva jakaa hoitajien kanssa.