Lue keskustelun säännöt.
Ikisinkuille kysymys: miten jaksatte elää ilman läheisyyttä ja rakkautta?
23.02.2018 |
Erosin reilu vuosi sitten ja sitäkin ennen liittoni oli täysin kuoleutunut noin viiden vuoden ajan. Olen viimeksi nauttinut hyvästä seksistä ja läheisyydestä noin kuusi vuotta sitten.
Avioliitossa oli edes toivoa teoriassa siitä, että läheisyyttä voisi jossain vaiheessa saada, mutta nyt ei ole enää kumppaniakaan, eikä toivoa sellaisen löytymisestäkään. Olen kaukorakastunut yhteen varattuun ihmiseen ja kaipaan häntä aivan tuskallisen paljon. En tule saamaan häntä omakseni koskaan tietenkään. Miten jaksatte jatkuvan yksinäisyyden ja kosketuksen puutteen?
T. N35+
Kommentit (32)
En ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka arvottavat itsensä miesten kautta. Minua kyllä rakastetaan, vaikken olisikaan parisuhteessa. Suoraan sanottuna yököttää aikuiset naiset jotka piehtaroivat jossain huonouden tunteissa, ja vielä olettavat että muilla naisilla olisi yhtä huono itsetunto. Minun elämäni on MINUA varten, ei sitä varten että "löytäisin jonkun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksuaalisesti kokematon harvemmin edes ajattelee mitään pariseksiä aktiivisesti. Sellaista mitä ei ole kokenut on vaikea kaivata.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka arvottavat itsensä miesten kautta. Minua kyllä rakastetaan, vaikken olisikaan parisuhteessa. Suoraan sanottuna yököttää aikuiset naiset jotka piehtaroivat jossain huonouden tunteissa, ja vielä olettavat että muilla naisilla olisi yhtä huono itsetunto. Minun elämäni on MINUA varten, ei sitä varten että "löytäisin jonkun".
Kiva juttu, että vielä yökötänkin naisia. Itse kuitenkin haluaisin rakkaussuhteen rakastamani ihmisen kanssa. Hyvä, että sinua rakastetaan muutenkin. Ehkä minuakin rakastavat aukulaiseni ja parhaat kaverini, mutta siltikään en saa seksiä tai läheisyyttä. Ei sellainen rakkaus siihen puutteeseen auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakipanolla.
Olen niin voimakkaasti romantikko, etten kykene vakipanoon ja itselleni rakkaus on merkittävä osa seksiä. Haluan siis rakastella, en p*neskella. Haluan tuntea sen ihanan päihdyttävän tunteen, kun haluan sitä ihmistä enemmän kuin ketään muuta ja haluan olla siinä vain hänen omansa. En ole koskaan harrastanut yhden illan suhteitakaan samasta syystä. Kaikki kolme kumppaniani ovat olleet pitkäaikaisissa (monivuotisissa) suhteissa kanssani. Mutta ehkä vain toivon liikoja.
Sama täällä, en oikein ymmärrä nykyistä vakipanokulttuuria. Joskus jopa ahdistaa se, kun lehdissä ja palstoilla toitotetaan, että pitäisi pystyä harrastamaan tunteetonta seksiä, koska kyse on vain nautinnosta. Ei se mitä muut tekevät tietysti minuun vaikuta, mutta tuntuu vieläkin yksinäisemmältä, kun kokee kuuluvansa jonkinlaiseen nopeasti häviävään vähemmistöön. Rakkauden ja läheisyyden tarve ei mene pois mutta jotain lohtua saa siitä kun voi haaveilla, silitellä vaikka peittoa, tai kuvitella ruokaa laittaessaan, että saisi tehdä sitä jonkun kanssa, olisi läheisyyttä. M39
Ootte hienoja ihmisiä. Olen samaa mieltä. Seksi ihmisen kanssa jota rakastaa on ylivertaista. Olo on jo etukäteen itsellä vaikea kun olemme eroamassa enkä kaipaa satunnaiseksiä vaan sitä yhtä tiettyä ihmistä. Ja sen löytyminen tuntuu tosi hankalalta. Ei niihin törmää tällaisessa sisäänpäinkääntyneessä pikkukaupungissa. Baarilöydöt kokeiltu ja parikymppisenä, en saa niistä mitään. Pelkkä jyystö. Ja tuttua ja turvallista vakipanoa ei ole tiedossa. Siihen voisi EHKÄ suostua mutta se ihminen pitäisi tuntea hyvin. Mutta ei sekään tunnu oikealta.
Mies 35v+
Parisuhteessa eläminen on kyllä kovaa henkistä työtä ja vaatii molemmilta paljon. Voi mennä vuosia siihen, että hyväksyy kumppaninsa sellaisena kun hän on ja itse oppii olemaan oma itsensä. Se on oman elämän jatkuvaa jakaamista ja on ymmärrettävää, että moni ihminen ei halua eikä jaksa sellaista ponnistusta tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet parisuhteessakin elävät elävät ilman rakkautta ja läheisyyttä. Ei se parisuhde ole mikään tae, että em. asioita saisi.
Elän pitkässä liitossa(24v) ilman kosketusta ja läheisyyttä. Seksiä, huonoa sellaista, oli viimeksi 4v sitten. Suudeltu viimeksi yli 10v sitten. Tekee fyysisesti kipeää kaivata käsikädessä kävelyä, kainaloon käpertymistä, suukottelua. Seksiä ilman pystyn olemaan helposti mutta kaipaan läheisyyttä ja kosketusta. Enkä kaipaa niitä enää mieheltäni. Haluaisin kokea uuden rakkauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän läheisyyttä ja rakkautta lähinnä ylihypetettynä, kauniilta kuulostavana valheena.
Yksin elämiseen tottuu ajan myötä. Helpoiten tämä onnistuu sellaisilla ihmisillä, jotka ovat kasvaneet ns. perhehelvetissä jossa Itsekin kasvoin omaksi onnekseni kuitenkin ilman fyysistä väkivaltaa.
Vaihtoehtoisesti jotkut saattavat olla skitsoideja [Schizoid personality disorder].
Mä en ole ikinä kaivannut romanttista rakkautta tai parisuhdetta tai sellaista pariskuntaläheisyyttä. Mä vain yksinkertaisesti en ole koskaan ymmärtänyt sitä enkä sitä, miksi lähes kaikki haikailevat noiden juttujen perään (puhumattakaan lapsista - miksi ihmeessä ihmiset haluavat lapsia?) Seksi on kyllä ihan kivaa, niin miehen kanssa kuin soolonakin. (Olen ilmeisesti aromanttinen, mutta en aseksuaali.)
En ole ikinä seurustellut, eikä kiinnostakaan. En ole sellaista halailevaa tyyppiä. Saan ihan tarpeeksi ihmiskontakteja ja läheisyyttä tarvittaessa ystäviltä ja vanhemmilta (äiti on halailija, ja se ahdisti jo lapsena).
Tiedän olevani vähemmistössä, mutta meitäkin löytyy, joille ikisinkkuus ja yksineläminen ovat ilmeisen sisäänrakennettuja juttuja. Ei mun elämäni tunnu mitenkään tyhjältä tai siltä, että puuttuisi jotain. Mä käyn töissä, harrastan asioita, luen, katson telkkarisarjoja ja muuten vain olen. Ei tähän ketään muuta tarvita.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin kun ei sellaista ole koskaan saanut niin ei sitä osaa kaivatakkaan. Ikisinkkunainen 29 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakipanolla.
Olen niin voimakkaasti romantikko, etten kykene vakipanoon ja itselleni rakkaus on merkittävä osa seksiä. Haluan siis rakastella, en p*neskella. Haluan tuntea sen ihanan päihdyttävän tunteen, kun haluan sitä ihmistä enemmän kuin ketään muuta ja haluan olla siinä vain hänen omansa. En ole koskaan harrastanut yhden illan suhteitakaan samasta syystä. Kaikki kolme kumppaniani ovat olleet pitkäaikaisissa (monivuotisissa) suhteissa kanssani. Mutta ehkä vain toivon liikoja.
on kyllä semmonen romantikko, kun haikailee varattujen perään ja seurustelee väkivaltaisten pettäjien kanssa.
Saa "lämpöä ja rakkautta" ilman suhdettakin.