Nyt on tutkittu: työelämä suosii sosiaalisesti lahjakkaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisempi olisi huono työntekijä?

Usein ne hiljaiset ovat niitä vastuuntuntoisia suorittaja-tyyppejä, jotka sinnikkäästi jaksavat näpertää pikkutarkoissa hommissa tai hoitavat homman loppuun saakka.

Ekstrovertti keskittyy seurusteluun ja asioiden käynnistämiseen, muttei jaksa pitkällisen kaavan mukaista suorittamista.

Ihmiset on erilaisia ja hyvä niin. Sopiva kombo tekee loistotulosta!

Hiljainen puurtaja vaan ei saa mitään aikaiseksi, juu toki hommat pyörii mutta mikään ei kehity, parannu, muutu tai menee eteenpäin. Se on se vissi ero

Mihin perustat tämän näkemyksen?

Tämä ketjun alkuperäislinkki on sisällöltään ihan vanhaa kamaa. Olen tehnyt gradun aiheesta jo useampi vuosi sitten, ja se oli jo silloin tutkittu moneen kertaan. 

Kehittäminen ja kehittyminen tapahtuu, kun yhteisössä tai tiimissä ruoditaan toistensa tekemisiä ja sen tuloksia, kysellään ja perustellaan. Puurtajat eivät kiinnitä huomiota muihin, eivät keskustele, eivät kestä kritiikkiä,, pyrkivät liian täydelliseen, ja haluavat elämään rutiineja.

Eri

Tieteellistä näyttöä ei ole, että ujoilla, hiljaisilla, puurtajilla (younameit, mutta nämäkin ovat kaikki eri asioita) olisi huonot sosiaaliset taidot ja he olisivat kyvyttömiä kehittymään, keskustelemaan, ruotimaan ja ottamaan vastaan kritiikkiä. Työmyyrillä voi olla hyvät sosiaaliset taidot, ja lisäksi he voivat harjoitella niitä taitoja lisää. Sosiaalisia taitoja voi oppia. Kannattaa lukea Liisa Keltikangas-Järvisen näkemyksiä aiheesta.  

Nyt sulla taitaa mennä sekaisin vähän asiat ja termit tutkimuksen aihe ja erilaiset ihmistyypit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näin se nykyään menee. Jo peruskoulussa ajetaan tätä ajatusmaailmaa lasten päähän. Ei väliä vaikka olisi kuinka lahjakas ja älykäs kunhan osaa vaan tyhmänä hymyillä kaikille, kuin puutarhatonttu. Kaikenmaailman Lisa Simpsonit olis nykyajan Suomen kouluissa huonoja oppilaita. 

Samaa mieltä. Todella järjetöntä ja luonnotonta että vain sosiaalinen persoonallisuustyyppi kelpaa, kun ihmiskunnasta huomattava osa on introverttejä. Olen monesti huomannut, että rauhallisia, empaattisia, fiksuja ja luovia ihmisiä yhdistää monesti työttömyys. Ne kuluttavat sitten aikaansa jossain työkokeiluissa ja askartelupajoissa kun eivät muutakaan saa luonteensa takia. Ei suinkaan haittaa yhteiskuntaa yhtään, että heitetään hukkaan lahjakkuutta ja potentiaalia jonkun hiton sosiaalisuuden takia.

Olen luonteeltani ujo, vetäytyvä ja koulussa tehtäviin keskittynyt tyyppi. Parikymppisenä onneksi tajusin (tai minulle sanottiin), että sosiaalisia taitoja voi opetella. Sopivia kirjoja, tv-ohjelmia, ihmisten tarkkailua, harjoittelua. Ei pidä ajatella ettei osaa vaan että voi kehittyä. Nyt on työ, perhe ja muutama ystävä, eli hyvin on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Ekstroverteille tämä on hyvä uutinen, introverteille hieman huonompi. Mitä mieltä sinä olet tästä uutisesta?

https://yle.fi/uutiset/3-10084634

On vähän typerää yleistää tuota asiaa vertauksella extrovertti vastaan introvertti. Riippuu ihan alasta. Kummallekin on omat sopivansa. Miettikää nyt jos extrovertti joutuisi tekemään työtä jossa joutuu kokopäivän olemaan lähes yksin ilman ketään kenen kansa jutella, ja joutuu myös mahdollisesti keskittymään tekemiseensä kokoajan. 

Mielestäni jako "pärjääviin" ekstrovertteihin ja "ei-pärjääviin" introvertteihin on turhan mustavalkoinen. Suurin osa niistä hiljaisistakin työntekijöistä pärjää ihan hyvin ja luo omanlaisensa uran. Ei kaikkien tarvitsekaan edetä ja kiivetä ylös yrityksissä ja pyrkiä johtotehtäviin.

Nii, jos niil sosiaalisillataidoilla tarkoitetaan röyhkeyttä ja manipulaatio kykyä, niin totta.

Tämä näkyy jo peruskoulussa, jossa useimmissa luokissa on ne open suosikit.

Tosin sillä mielistelyllä ei ihan joka paikassa pärjää ( ei kaikkiin opettajiinkaan uppoa) mutta useimmat on niin putkiaivoja, että menee täysillä läpi.

Tarkoitaa myös sitä, että kyseisen henkilön on oltva nii tyhmä tai itsetietoinen, että kehtaa antaa typeriä selityksiä, niin kauan, että muut ei enää jaksa/kehtaa pyytää selvitystä, kun joutuu hankalaan rakoon.

Tässä helpottaa ne tyhmät pomot, asiakkaat ja työkaverit jotka sattuvat ottamaan selitykset täydestä.

Sama pätee myös siinä, kun sosiaalisesti taitava aloittaa manipuloinnin päästääkseen omaan päämääräänsä hän johdattelee kavalasti ja saa tahromabsa ennenkuin kukaan huomaa mitään.

Jälkikäteen saatetaan ihmetellä, et miks tää homma meni v* tuiks.

Mutta tässäkin mokaaja rientää apuun runsaine selityksineen ja pelastaa tilanteen omaksi edukseen niittäen mainetta ja kunniaa, vaikka oli syyllinen.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni jako "pärjääviin" ekstrovertteihin ja "ei-pärjääviin" introvertteihin on turhan mustavalkoinen. Suurin osa niistä hiljaisistakin työntekijöistä pärjää ihan hyvin ja luo omanlaisensa uran. Ei kaikkien tarvitsekaan edetä ja kiivetä ylös yrityksissä ja pyrkiä johtotehtäviin.

Tästä täysin samaa mieltä. En viitsi lukea kommentteja kun ne on kuitenkin täynnä just tuollaista jaottelua ja erilaisten ihmisten haukkumista. Itse olen vähän ongelmallisen hiljainen ja sisäänpäinkääntyvä ja tiedän hyvin että tämä on se asia jossa mun kannattaisi/kannattaa itseäni kehittää jotta pärjäisin vähän paremmin. Mutta kyllä mä silti uskon jonkin paikan itselleni löytyvän tässä maailmassa ja jopa työelämässä vaikken kovin dynaaminen ja sosiaalinen tapaus olekaan.

-

Vierailija kirjoitti:

Ekstroverteille tämä on hyvä uutinen, introverteille hieman huonompi. Mitä mieltä sinä olet tästä uutisesta?

https://yle.fi/uutiset/3-10084634

Ekstrovertti ei ole sama asia kuin sosiaalisesti taitava, ja introvertti ei ole sama asia kuin sosiaalisesti taitamaton.

Ekstrovertti voi olla itsekeskeinen hölöttäjä, joka ei ymmärrä, milloin kannattaa puhua ja milloin olla hiljaa. Ekstrovertillä voi olla niin iso tarve tuoda itseään ja omia asioitaan esille, että ei malta kuunnella muita. Kuunteleminen on kuitenkin tärkeä sosiaalinen taito.

Perhana, unohdin että linkin jälkeen täytyy laittaa piste, muuten menee lainaus pieleen.

- vastaaja 49

Vierailija kirjoitti:

Luonnollista, tuppisuu vetäytyjän kanssa vaikea saada mitään aikaiseksi. 

Helpompaa sellaisen kanssa saada jotakin aikaa kuin työkaverin, joka koko ajan häiritsee puheellaan. Jonka on pakko avautua lapsistaan ja lomamatkastaan ja anopistaan ja marjapuskistaan ja naapurin avioerosta ja sen-ja-sen näyttelijän mauttomasta pukeutumistyylistä ja mitä kuuli eilen kampaajalla ja ...

Sekoitit sosiaalisen lahjakkuuden ja introverttiyden ja ekstoverttiyden keskenään ilmeisesti tahallaan.

Nehän ovat ihan eri asioita. Ujoilla on esimerkiksi tutkitusti parempi kyky empatiaan kuin ekstroverteillä. Ujous ja introverttiys eivät kuitenkaan ole synonyymejä.

Ei auta olla ekstrovertti, jos ei ole sosiaalisia taitoja. Nykyisin varmasti vielä sosiaaliset taidot korostuvat, kun ei voi enää johtaa autoritäärisesti. Tulevaisuus on siis naisjohtajissa, koska heillä on parempi tunneäly.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni jako "pärjääviin" ekstrovertteihin ja "ei-pärjääviin" introvertteihin on turhan mustavalkoinen. Suurin osa niistä hiljaisistakin työntekijöistä pärjää ihan hyvin ja luo omanlaisensa uran. Ei kaikkien tarvitsekaan edetä ja kiivetä ylös yrityksissä ja pyrkiä johtotehtäviin.

Introverttejä on myös johtajissa ja introverttiys ei myöskään tarkoita hiljaisuutta. Julkisuudessa on monta esimerkkiä introverttijohtajista. Pelkällä pälättämisellä ilman sisältöä ei pitkälle johtamisessa päästä, se alkaa ärsyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisempi olisi huono työntekijä?

Usein ne hiljaiset ovat niitä vastuuntuntoisia suorittaja-tyyppejä, jotka sinnikkäästi jaksavat näpertää pikkutarkoissa hommissa tai hoitavat homman loppuun saakka.

Ekstrovertti keskittyy seurusteluun ja asioiden käynnistämiseen, muttei jaksa pitkällisen kaavan mukaista suorittamista.

Ihmiset on erilaisia ja hyvä niin. Sopiva kombo tekee loistotulosta!

Hiljainen puurtaja vaan ei saa mitään aikaiseksi, juu toki hommat pyörii mutta mikään ei kehity, parannu, muutu tai menee eteenpäin. Se on se vissi ero

Mihin perustat tämän näkemyksen?

Tämä ketjun alkuperäislinkki on sisällöltään ihan vanhaa kamaa. Olen tehnyt gradun aiheesta jo useampi vuosi sitten, ja se oli jo silloin tutkittu moneen kertaan. 

Kehittäminen ja kehittyminen tapahtuu, kun yhteisössä tai tiimissä ruoditaan toistensa tekemisiä ja sen tuloksia, kysellään ja perustellaan. Puurtajat eivät kiinnitä huomiota muihin, eivät keskustele, eivät kestä kritiikkiä,, pyrkivät liian täydelliseen, ja haluavat elämään rutiineja.

Eri

Liikaan täydellisyyteen pyrkiminen voisi tuottaa vaikkapa innovaatioita. Huh, ei meidän Suomessa tarvita sellaisia. Jatketaan... "Jällyn lällyn peekaboo, pelattaisko hippaa ja sitten kahvitauolle!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmankos en ole pärjännyt. Olen omissa oloissa viihtyvä ja stressaannun ja väsyn ihmisten seurassa nopeasti.

Tuohon uutiseen lisäisin vielä, että työyhteisöissä pärjäävät nimenomaan manipuloinnin tavalla tai toisella hyvin hallitsevat ihmiset. Ja sellaiset jotka jaksavat aina haastaa toiset ts tapella omien näkemysten puolesta.

Tämähän juuri on työelämän ongelma. Suositaan vääriä ja vääränlaisia ihmisiä. Toisaalta, onko se mikään ihme, kun koko elämästä on tullut feikkiä.  Tärkeämpää on, millaisen vaikutelman annat kuin se, millainen olet.

Miten voi olla vääränlainen, jos suoriutuu työstään hyvin? Tai miten ylipäänsä voi olla vääränlainen ihminen? Millainen on oikeanlainen ihminen, jota mielestäsi pitäisi suosia?

Vierailija kirjoitti:

Ilmankos en ole pärjännyt. Olen omissa oloissa viihtyvä ja stressaannun ja väsyn ihmisten seurassa nopeasti.

Tuohon uutiseen lisäisin vielä, että työyhteisöissä pärjäävät nimenomaan manipuloinnin tavalla tai toisella hyvin hallitsevat ihmiset. Ja sellaiset jotka jaksavat aina haastaa toiset ts tapella omien näkemysten puolesta.

Manipulaatioon kuuluu oman edun tavoittelu kaikilla tavoilla. Ihmissuhteet ovat vain välineitä siinä pelissä. Tunnollisuus, luotettavuus ja lojaalisuus ovat monesti introverteillä vahvuuksia, joita nykyään ei arvosteta kuin propagandapuheissa. Työhön tuntuvat pääsevän ammattitaidottomat pölvästit monin paikoin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisempi olisi huono työntekijä?

Usein ne hiljaiset ovat niitä vastuuntuntoisia suorittaja-tyyppejä, jotka sinnikkäästi jaksavat näpertää pikkutarkoissa hommissa tai hoitavat homman loppuun saakka.

Ekstrovertti keskittyy seurusteluun ja asioiden käynnistämiseen, muttei jaksa pitkällisen kaavan mukaista suorittamista.

Ihmiset on erilaisia ja hyvä niin. Sopiva kombo tekee loistotulosta!

Ekstroverttikin voi olla hiljainen ja introvertti puhelias pulputtaja. Esim. itse viihdyn sosiaalisissa tilanteissa hyvin, mutta varsinkin suuressa porukassa olen ennemmin kuuntelijan ja tarkkailijan roolissa kuin äänessä. Mieheni taas on puhelias introvertti, joka osallistuu enemmän kuin mielellään keskusteluun porukassa ja jää suustaan kiinni jokaisen naapurin kanssa, mutta viihtyy kuitenkin parhaiten omissa oloissaan. Suurelle joukolle esiintyminen, esim. puheen pitäminen olisi hänelle kauhistus, minulta se puolestaan käy luontevasti.

Hain back office -työntekijän paikkaa, jonka sain kolmen haastattelukierroksen jälkeen. Noin kuukausi minun jälkeeni työpaikalle pestattiin myös uusi myyjä. Hänellä oli suhteet yhteen ex-työntekijään, ja mitään virallista hakua ei edes järjestetty. Tyyppi käytännössä tuli kolmesti täysin kutsumatta työpaikallemme ja joka kerta jauhoi pomon kanssa pskaa yli tunnin. Kolmannella kerralla pomo päätti, että kaveri on sopivan nälkäinen hommaan. Että näin se homma menee...

Minun oli vaikea päästä samalle aaltopituudelle tyypin kanssa, mutta yritin parhaani mukaan osoittaa kiinnostusta hänen jutuilleen. Itsekseni ihmettelin, että kovasti oli tyyppi kiinnostunut tekemään diilejä lähinnä omille kavereilleen. Mahtoi olla suosittu kaveri. Arvostin kuitenkin häntä oman alansa ammattilaisena, ja minä myynnistä mitään tajuamaton ihminen keskityin pyörittämään numeroita back officessani.

Kunnes "joku" oli "ihmetellyt" minua pomolle, ja sain potkut, koska "tarvitsemmekin toisenlaista". Olikohan "jollakin" tiedossa joku ns. mukavampi tyttö sihteeriksi.