Anoppi käskee lasta valehtelemaan vanhemmille
Eli meidän poika oli yötä mumminsa luona pari päivää sitten. Kotiin tuodessa oli poskessa mustelma ja naarmuja. Mies kysyi pojalta mitä on tapahtunut ja pojan ollessa vain hiljaa anoppi vastasi että pihaleikeissä kaatui. Annettiin asian olla, mutta tänään kun vietimme pojan kanssa lepohetkeä hän sanoi mummin koiran purreen häntä (oli ilmeisesti syönyt aamupalaleipää sohvalla lastenohjelmia katsoen). Kertoi myös että mummi oli sanonut että meille ei saa kertoa, vaan voidaan keksiä yhdessä vanhemmille tarina, joka kerrotaan.
Anopin koira ei ole mikään hirveän ihmis- saatika lapsiystävällisin ja hän on itse ehdottanut, että hän voi viedä koiran siskollensa naapuriin jos poikamme tulee kylään. No eipä ole ilmeisesti koskaan vienyt, mies varmisti asian tädiltänsä.
Mies soitti vihaisen puhelun äidillensä ja vaati selitystä miten näin on päässyt käymään ja miksi koiraa ei ole viety hoitoon, niinkuin hän itse on ehdottanut. Anopin vastaus on että Pepe on hänelle kuin lapsi ja ei hän omaa lastansa siirrä syrjään vieraiden takia. Miksi hän sitten itse pyytää poikaamme yöksi, meillä ei ollut mitään tarvetta saada poikaa hoitoon, vaan hän sitä itse pyysi. Poika kovasti pelkää ,että mummi nyt suuttuu kun hän kertoi minulle tästä. Yritin kertoa, että teki oikein ja että toisille ei saa valehdella ja nyt lopputuloksena on se että poika ei halua/uskalla nähdä mummiansa ja en kyllä yhtää ole tällä hetkellä sitä vastaan.
Kommentit (5)
Voi pikkuista. Todella ikävään väliin mummo hänet laittoi. Koko juttu kertoo hänen itsekeskeisyydestä ja vastuuttomuudesta. En myöskään veisi enää hoitoon ja viilentäisin välejä muutenkin. Mummon pitäisi kuitenkin kertoa pojalle, ettei ole hätää. Tiedä sitten onko hän liian narsistinen siihenkin?
Mitä miehen puheista sai käsityksen, että anoppi ei nähnyt tehneensä mitään väärin. Oli halunnut totuttaa/tutustuttaa koiraa meidän poikaamme. Kehotti valehtelemaan kuulemma sen takia, koska me kuitenkin ylireagoisimme. Koira on juuri purrut poikaamme! Ja meidän pitäisi vain harmitella, että voi harmi kun näin pääsi käymään.. Ja kaikkien tiedossa on kuitenkin ollut, että koira ei juurikaan muista ihmisistä välitä, en poikaa olisi sinne päästänyt jos olisin tiennyt koirankin olevan siellä.
Ap.
Ja mummista on ollut suuri apu varsinkin nyt toisen raskauden lopussa, kun olen joutunut vähän useammin käymään kontrolleissa, mutta luottamus on kyllä menetetty nyt totaalisesti. Eniten harmittaa pojan puolesta. Täytyy varmaan huomenna soittaa mummille ja pyytää jos kertoisi pojalle kaiken olevan hyvin. Saa nähdä suostuuko. :( ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä miehen puheista sai käsityksen, että anoppi ei nähnyt tehneensä mitään väärin. Oli halunnut totuttaa/tutustuttaa koiraa meidän poikaamme. Kehotti valehtelemaan kuulemma sen takia, koska me kuitenkin ylireagoisimme. Koira on juuri purrut poikaamme! Ja meidän pitäisi vain harmitella, että voi harmi kun näin pääsi käymään.. Ja kaikkien tiedossa on kuitenkin ollut, että koira ei juurikaan muista ihmisistä välitä, en poikaa olisi sinne päästänyt jos olisin tiennyt koirankin olevan siellä.
Ap.
Koira ei saa purra ketään, se voi välittää pureman kautta tauteja. Mun mielestä on vielä kaksin verroin pahempi, että se puri lasta kasvoihin, kertoo joko agressiivisuudesta tai että koira on pelokas. Tapahtumien perusteella kuitenkin sanoisin enemmin että koira on agressiivinen ja itse en luottaisi sitä lasten seuraan enää ollenkaan. Kyllä mummolla on nyt puurot ja vellit sekaisin.
Voi lapsi raukkaa :(
Parasta että istutte yhdessä alas ja mummi kertoo että kaikki on hyvin. Mummille tuskinpa veisin hoitoon kylläkään piiiiitkään aikaan.