Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Petetty ja jätetty pitkän avioliiton jälkeen - mikä oli oma osuutesi?
19.02.2018 |
Tämä kysymys on meille, jotka on vaihdettu toiseen, meille, jotka luulimme elävämme ihan onnellista avioliittoa, meille, joille tieto tuli puskista.
Minulle tämä tapahtui liki parinkymmenen vuoden jälkeen ja enkä tajunnut, miksi. Eroseminaarissa käskettiin löytämään oma osuus tapahtuneeseen, mutta en löytänyt. En nalkuttanut enkä pihdannut. Olin ns. Hyvä vaimo.
Byt olen löytänyt syyn ja oman osuuteni: minä sulkeuduin vähä vähältä. Vuosi suodelta mies onnistui satuttamaan minua siten, että suljin itsestäni joka kerta jotain. Lopulta olin oikea simpukka. Olin varovainen.
Tajusin tämän, kun kaverini jokin aika sitten sanoivat minun muuttuneen samanlaiseksi, jollainen olin nuorena. En ollut tietoisesti itseäni muuttanut, mutta minähän itseni olin kuitenkin muuttanut.
Olisin kiinnostunut kuulemaan, löytääkö muut vastaavassa tilanteessa olevia samoja syitä?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Petetyksi tuleminen ei ole koskaan petetyn syytä. Eroon taas useimmiten on 2 "syyllistä".
Olen samaa mieltä. Olen myös sitä mieltä, että pettäminen johtui miehen keski-iän kriisistä, joka oli päällä. Jos mies ei olisi etsinyt ratkaisua ongelmiinsa, niin tilanne olisi toinen.
Mutta silti aina sanotaan, että se oma syy pitää löytää. Vasta sitten voi toimia uudessa parisuhteessa toisin. Minä löysin yllämainitus syyn. Ehkä se ei ole ”syy” pettämiseen, mutta jokin syy se on, missä kohtaa minun olisi pitänyt toimia toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sinun vikasi, kun puoliso käyttää henkistä väkivaltaa ja satuttaa sanoillaan sinua. Sinä ratkaisit ongelman sulkeutumalla. Olisi ollut toinenkin ratkaisu: olisit voinut jättää puolisosi henkisen julmuuden vuoksi. Sitä et kuitenkaan jostain syystä tehnyt heti. Ehkä sinun oli vaikea ymmärtää, että sinulle rakas ihminen satuttaa sanoillaan sinua tahallaan.
En syytä siitä sinua. Näin kävi minullekin. Kesti kauan ymmärtää, että "onnellinen" liitto ei sittenkään ollut onnellinen, sillä siinä tallottiin minun oikeuksiani. Sitten kun tämän oivalsin, keräsin rohkeuteni ja erosin ennen hopeahääpäivää.
Mies ei vieläkään näe omassa käytöksessään mitään korjattavaa. Omasta mielestään hän on ollut hyvä puoliso ja isä - mitä nyt vähän leikkisä, mutta ei ilkeä tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun vikasi, kun puoliso käyttää henkistä väkivaltaa ja satuttaa sanoillaan sinua. Sinä ratkaisit ongelman sulkeutumalla. Olisi ollut toinenkin ratkaisu: olisit voinut jättää puolisosi henkisen julmuuden vuoksi. Sitä et kuitenkaan jostain syystä tehnyt heti. Ehkä sinun oli vaikea ymmärtää, että sinulle rakas ihminen satuttaa sanoillaan sinua tahallaan.
En syytä siitä sinua. Näin kävi minullekin. Kesti kauan ymmärtää, että "onnellinen" liitto ei sittenkään ollut onnellinen, sillä siinä tallottiin minun oikeuksiani. Sitten kun tämän oivalsin, keräsin rohkeuteni ja erosin ennen hopeahääpäivää.
Mies ei vieläkään näe omassa käytöksessään mitään korjattavaa. Omasta mielestään hän on ollut hyvä puoliso ja isä - mitä nyt vähän leikkisä, mutta ei ilkeä tietenkään.
Huomaan, että sinä tiedät, mistä on kysymys... ristiriitaisuus on läsnä, koska ei minun oikeuksiani aina tallottu. Mutt kun se tehtiin, upposi se syvälle.
En tiedä, mitä minä olisin voinut tehdä toisin. Olisiko auttanut, jos olisin sanonut, että nyt teit rumasti?
En tiedä onko olemassa sellaisia liittoja, joissa ei koskaan satuteta toista (henkisesti). Avain onnelliseen liittoon varmaan liittyy siihen, että puolisot ovat sillä tavalla tasavertaisia, että pystyvät keskustelemaan suhteen ongelmakohdista ja myös haluavat kasvaa ja muuttua paremmiksi puolisoiksi toisilleen. Jos kunnioitus loppuu toiselta tai molemmilta, ollaan ongelmissa.
Omassa (kylläkin vasta 10 vuoden) liitossa on ollut tilanteita, joissa joko minä tai puoliso on käyttäytynyt rumasti toista kohtaan (siis että oikeasti on tuntunut sydämessä pahalta). Syynä on ollut usein se, että rumasti käyttäytyvällä on ollut itsellä jokin henkilökohtainen ongelma, jota ehkä jollain tavalla purkaa ja heijastaa puolisoon. Silloin on ollut avain rakentavalle keskustelulle se, että loukatuksi tullut on pystynyt sanomaan, että toisen käytös satutti ja loukkasi (mikä ei ole ainakaan itselle helppoa). Keskustelu ja anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat auttaneet meitä kivikoiden yli (+ vahva tahto olla yhdessä). Jos toinen puoliso ei näe omassa käytöksessään mitään korjattavaa, vaikka toinen kertoo tulleensa loukatuksi, niin silloin ei kyllä kunnioita toista eikä ole kovin empaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Petetyksi tuleminen ei ole koskaan petetyn syytä. Eroon taas useimmiten on 2 "syyllistä".
Voi mä löydän heti monta hyvää syytä pettämiseen joissa syy on petetyssä:
- pihtaaminen (henkinen ja fyysinen)
- läheisyyden puute (henkinen ja fyysinen)
- arvostuksen puute ja mitätöinti (naapurilla on hienompi talo, Mäkiset on TAAS ulkomailla lomalla jne, Möttönen osti vaimolleen ihanan korun/auton/mitä tahansa)
- henkinen väkivalta tai ahdistelu
- fyysinen -"-
- nalkuttaminen pienimmästäkin asiasta
- raha-asioista riiteleminen
- mustasukkaisuus
- sosiaalisten kontaktien sulkeminen pois (esim ystäväpiiristä vieroittaminen)
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Aika vähän on sellaisia pettäjiä jotka tekee sitä hetken huumasta kerta toisensa jälkeen ilman että kotona on mitään vikaa. Eiköhän petettykin voisi katsoa peiliin....
En tiedä onko minua petetty. Ainakin olen yrittänyt pitää huolen että miehelläni on kaikki hyvin kotona ja samoin hän minua kohtaan. Olemme toistemme parhaat ystävät, tuemme kaikessa. Toista ei ole koskaan loukattu fyysisesti eikä henkisesti. Fyysinen puoli toimii eikä leikkisyys ja kokeilunhalu ole unohtunut 20 vuodessakaan. Ei siis ole mitään sellaista "jännää" mitä voisi ulkopuolisesta suhteesta saada. Kuten ap minäkin olen ns "hyvä vaimo" ihan koska saan nauttia vastaavasti "hyvästä miehestä".
Alue: Aihe vapaa
Petetyksi tuleminen ei ole koskaan petetyn syytä. Eroon taas useimmiten on 2 "syyllistä".