En osallistunut aikakaan lukiossa vanhojentansseihin, koska ajattelin ettei kukaan haluaisi olla parini

Siis aikanaan. Hiton typot. En olisi mitenkään voinut osallistua, onneksi lukiossa jota kävin ei ollut pakko ottaa yhtään kurssia liikuntaa niin vältin parin löytämiseen liittyvän stressin ja ahdistuksen verrattain helposti jättämällä koko liikunnan väliin. Ap

Eikö ketään kiinnosta?

90-luvun alussa olin lukiossa, ja muistan että aika moni pojista jätti vanhojen tanssit väliin. Minä myös, tosin en tiedä, olisinko kehdannut sitä tehdä, elleivät jotkut "kapinalliset" olisi näyttäneet esimerkkiä.

Ei se mulla ollut mitään kapinaa vaan sitä että parikysymys oli ylitsepääsemätön. V -98 oli kyseessä. En ollut koskaan seurustellut ja ajattelin ettei kukaan poika voisi olla minusta kiinnostunut ja olin päättänyt etten vittu ala itseäni kellekään tyrkyttää. Ap

En itse tanssinut myöskään eikä harmita yhtään. Olen nyt 28v nainen eikä edelleenkää harmita. Toisille se on iso juttu, toisille ei. En tanssinnut koska olin tuolloin ns. Poikatyttö enkä kuollaksenikaan halunnut laittaa mekkoa ja nutturaa. Ja mitä se kertoo siis sinusta? Ei mitään! :) oikeastaan on kiva että mahdollisena parillani ei ole minusta kamalaa valokuvaa piirongin laatikossaan jossa olen nuttura päässä glitterimekossa. Nykyään olen nätti ja reipas, itsevarmuus kasvanut iän myötä ja nykyään voin laittaa jo mekon. Ihmiset muuttuu!

Siellä oli varmasti monta poikaa joka ajatteli ihan samoin ja olisi ollut onnessaan jos olisit kysynyt.

Sama juttu ja sama vuosikin. Olisin varmaan parin saanutkin, mutta mahdollisuus siihen, että joudun tyttöparin kanssa tanssimaan, sai minut jättämään väliin koko jutun. Samoin perheeni rahatilanne oli mitä oli, niin sekin vaikutti asiaan. Tympäisi koko juttu silloin.

Vierailija kirjoitti:

Siellä oli varmasti monta poikaa joka ajatteli ihan samoin ja olisi ollut onnessaan jos olisit kysynyt.

En usko. Ja miksi minun olisi pitänyt kysyä? Etenkään jos en olisi ollut edes ihastunut poikaan? Ja jos olisin ollut, sitä nolompaa jos olisi tullut pakit. Ap

Meillä oli karu meininki tässä tanssipari jutussa. Yhdellä liikuntatunnilla ilmoitettiin, että nytpä pojat tulee samalle tunnille ja opetellaan ne tanssit. Tytöt pistettiin pituusjärjestykseen toiseen riviin ja pojat toiseen ja Simsalabim sulla oli pari vanhojen tansseihin. Tuohon aikaan liikuntatunnilla mentiin aina aluksi pituusjärjestykseen jonoon riviin ym joten ei ollut mahdollisuutta fuskata. Itse sain pariksi serkkuni. Mies oli tanssinut vanhojen päivät toisella puolella Suomea samana vuonna ja meininki oli ollut sama.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli karu meininki tässä tanssipari jutussa. Yhdellä liikuntatunnilla ilmoitettiin, että nytpä pojat tulee samalle tunnille ja opetellaan ne tanssit. Tytöt pistettiin pituusjärjestykseen toiseen riviin ja pojat toiseen ja Simsalabim sulla oli pari vanhojen tansseihin. Tuohon aikaan liikuntatunnilla mentiin aina aluksi pituusjärjestykseen jonoon riviin ym joten ei ollut mahdollisuutta fuskata. Itse sain pariksi serkkuni. Mies oli tanssinut vanhojen päivät toisella puolella Suomea samana vuonna ja meininki oli ollut sama.

Toihan on ollut oikeasti hyvä!

Seurasin tuossa sivusta yhden ystäväni tyttären vanhojentanssien suunnittelua, ja siellä vähän niinkuin luokkien kesken etsittiin parit parittomille hyvissä ajoin. Se kuulosti alkuun vähän hassulta, mutta kun kaikki tuntuivat ottavan sen huumorilla ja ottavan 'määrätyn' parinsa ihan hyvällä mielellä, niin ei se sitten hassummalta kuulostanutkaan. Siinä saatiin jotenkin sellainen fiilis aikaan, että homma toimi, syyt yhdistelylle kuin eivät olleet mitään parisuhdejuttuja vaan vähän absurdejakin, niin niitä ei tarvinnut ottaa tosissaan vaikkei nyt unelmakumppani se pari ollutkaan parisuhdemielessä, yhden iltapäivän hauskanpito onnistuu vähemmälläkin. Vaatii toki hyvän hengen koulussa, ei varmaan kaikissa paikoissa onnistu edes, mutta jäi jotenkin hyvä mieli sivustaseuraajallekin tuosta.

En mennyt rippileirille, koulun luokkaretkelle Tukholmaan, jatko-opintoihin ja aukkiin kun uskottelin itselleni etten ole sosiaalinen tai etten tarpeeksi hyvä. Arvatkaa harmittaako nyt. Ilmeisesti itsetunto-ongelma jonka ympäristö sai minussa aikaan. Nyt en voi kun kieriskellä katkeruudessani.

Sama. Olin tosi kömpelö ja huono liikunnassa. Hävetti. Lisäksi olisi maksanut liikaa. Oli niitä lehtijuttuja, joissa jotkut olivat käyttäneet satoja euroja.

En osallistunut minäkään. Olin koulukiusattu ja ei ollut kavereita koulussa ja ajattelin, ettei kukaan halua parikseni. Jätin myös penkkarit väliin. Olen ollut katsomassa sen jälkeen muissa yhteyksissä vanhojen tansseja ja penkkareita. Ei kaduta, etten osallistunut. Enemmän tulee haikea olo, kun ajattelen sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä aikaa, josta itse jäin paitsi. Tavallaan jäi koko nuoruus elämättä. 

Minäkään en osallistunut. Katsomo olisi ollut täynnä lällättelijäkiusaajiani, joten lopullinen ratkaisu oli siinä mielessä helppo. Välillä tunnen pientä katkeruutta, koska päivä olisi voinut olla niin toisenlainenkin.

Minäkään en osallistunut aikoinani vanhojen tansseihin, koska kukaan tyttö ei halunnut olla parini. Tyttöjä oli enemmän kuin poikia ja kaikki muut pojat löysivät itselleen helposti parin, mutta minä en löytänyt enkä päässyt tanssimaan. Toisaalta ne yli jääneet tytötkään eivät päässeet tanssimaan, vaikka heitä oli parillinen määrä ja he olisivat halunneet tanssia tyttöpareina, mutta se taas ei sopinut opettajille, koska kukaan näistä tytöistä ei halunnut olla minun parini. Heille sanottiin, että yhden on oltava minun parini, muista olisi voinut muodostaa tyttöpareja ja ilman paria jäänyt tyttö olisi kai voinut tanssia erään miesopettajan parina, mutta se ei sopinut tytöille. Kukaan ei tahtonut tanssia kiltti pojan kanssa, jota kaikki muut oppilaat ja aivan erityisesti tytöt kiusasivat ja halveksivat.

Mikä häpeä se ois ollut tanssia tyttöparina? Meillä oli niitä, kun poikia ei riittänyt. Mulle oli nöyryyttävää se, että parini oli minusta tylsä ja ruma poika, mutta toki hän sai nätin parin. Mutta ei mulla ollut mielessäkään, että oisin hänestä kiinnostunut.

Meillä sitä paria kysyttiin ekoissa harjoituksissa, ne siis, keillä ei vielä ollut, eikä asiaa tarvinnut etukäteen murehtia. Mulle ois ollut melkein sama tanssia tytön kanssa, kuin epäkiinnostavan pojan.