Lue keskustelun säännöt.
Mies ja kaverimies
Kaverinainen
17.02.2018 |
Olen avioliitossa elävä nainen. Mulla on yksi harrastuskaveri (mies), joka on alusta asti tuntunut olevan samalla aaltopituudella. Viihdymme toistemme seurassa hyvin ja huumori sattuu yksiin. Mies elää avoliitossa tahollaan ja minä avioliitossa. Mies on alkanut tuntua nykyään jo lähes ystävältä. Mitään romanttisia tunteita minulla ei häntä kohtaan ole eikä seksuaalista kiinnostusta. Pelkkää hyväntahtoista kaveruutta/ystävyyttä.
Pelkään kuitenkin mieheni suhtautumista tähän henkilöön. Mieheni pitää kaikkia miespuolisia tuttavuuksiani jonkinlaisina uhkina. Ymmärrettävästä syystä tosin. Pari vuotta sitten olimme vuoden erossa minun aloitteestani ja miehelleni selvisi tänä aikana, että minulla oli seksisuhteita ja romanttisia tunteita joitain tuttuja miehiäni kohtaan. Joista yksi oli myös harrastuskaverini (EI TÄMÄ SAMA). Myös miehelläni oli tänä aikana kanssakäymistä muiden naisten kanssa. Tajusin erossaoloaikana kuinka hyvä kumppani mieheni on ja kuinka ruoho ei ole muualla vihreämpää, joten palasimme yhteen. Miehelleni jäi kuitenkin tietynlainen katkeruus, epäilykset ja mustasukkaisuus.
Olen yrittänyt tutustuttaa myös miestäni tähän kaveriini, mutta viime tapaaminen päättyi siihen että mieheni lähti tilanteesta ovet paukkuen ja räyhäten pois, koska kaverimies tarjosi minulle heidän kaveriporukastaan yli jääneen drinkin.
Olen tapaamassa kaverimiestäni tänään iltaelämässä, mutta en uskalla kertoa tästä miehelleni, koska pelkään että hän suuttuisi ja pahoittaisi mielensä. Mieheni ei pääse tänään liittymään seuraan, enkä ole varma haluaisinko häntä edes mukaan viimeisen kohtauksen jälkeen.
Tunnen syyllisyyttä kaveruus / ystävyyssuhteeni salaamisesta mieheltäni, mutta en haluaisi luopua hyvästä kaverista tai riidellä asiasta.
Miten saisin mieheni hyväksymään miespuolisen kaverini?
Kommentit (35)
Kaksi vaihtoehtoa, joko pidät miehesi tai kaverisi. Molempia et tule saamaan. Kävi nyt miten vain, niin tuollaiset kaveriviritykset joudut jatkossa unohtamaan joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa, joko pidät miehesi tai kaverisi. Molempia et tule saamaan. Kävi nyt miten vain, niin tuollaiset kaveriviritykset joudut jatkossa unohtamaan joka tapauksessa.
Miksi joudun unohtamaan miespuoliset kaverit joka tapauksessa? -ap
Kaverinainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa, joko pidät miehesi tai kaverisi. Molempia et tule saamaan. Kävi nyt miten vain, niin tuollaiset kaveriviritykset joudut jatkossa unohtamaan joka tapauksessa.
Miksi joudun unohtamaan miespuoliset kaverit joka tapauksessa? -ap
Nyt vaikutat tällä kysymyksellä hieman tyhmältä. Ei parisuhteeseen kuulu valehtelu tai asioiden pimittäminen. Ja nyt olet tekemässä niin. Ja tulisit tekemään jatkossakin niin, kunnes jäät kiinni. Ja suhde päättyy. Tai sitten voit lopettaa suhteen jo nyt.
Kyllä minusta tuntuisi myös typerältä ajatus siitä, että mieheni saisi määrätä kenen kanssa saan olla kaveri ja kenen kanssa en. Kun kysymys on kaveruudesta / ystävyydestä eikä mistään vehtaamisesta.
Kaverinainen kirjoitti:
Kyllä minusta tuntuisi myös typerältä ajatus siitä, että mieheni saisi määrätä kenen kanssa saan olla kaveri ja kenen kanssa en. Kun kysymys on kaveruudesta / ystävyydestä eikä mistään vehtaamisesta.
Sinun tapauksesi on nyt vähän erilainen, koska teillä on menneisyydessä tapahtunut asioita. Ymmärrä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Me ollaan vaan kavereita!" "Hän on minun ystävä!" SÄ OOT SAIRAAN MUSTASUKKANEN!!
Jos mies on homo niin siinähän olette ystäviä.
Yksikään heteromies ei taatusti ole yhdenkään naisen "kaverimies" ilman, että taustalla on pääasiallinen tavoite päästä nussimaan. Ellet sitten ole ämpäriruma, mutta toisaalta reikä se on rumallakin.
Jos parisuhteessa loppuu seksi niin jääkö se mies siihen suhteeseen "kaverimieheksi" vai etsiikö se uuden reiän työstettäväksi?
Naiset on vaan niin helvetin naiiveja.
Suosittelen miehesi hankkimaan "kaverinaisia".. Sinua paremman näköisiä, tiukempi pyllyisiä ja isompi tissisiä. Sitten vaan harrastusporukassa laivalle.
Kyllä minullakin olisi mahdollisuus olla mustasukkainen jos haluaisin. Miehelläni on myös naiskavereita ja aikanaan eromme johtui osaksi siitä, että mieheni tunnusti pettäneensä suhteen alkuaikoina. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että avioliitto ja parisuhde on vapaaehtoinen valinta enkä voi ketään omistaa. Eli jos mieheni löytäisi paremman ja päättäisi lähteä niin hän on vapaa tekemään niin. Näin ei ole tapahtunut puolin tai toisin ja avioliittomme toimii.
Voi kun mieheni myös ymmärtäisi, että se että minulla on hauskaa kaverin kanssa ei tarkoita sitä, että rakastaisin häntä vähemmän tai haluaisin tämän kaverin hänen tilalleen. En haluaisi missään nimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota kolmen kimppaa. Se lähentää teitä kaikkia toisiinne.
Kun ap sinä aiemmin olet vehdannut useammankin kaverimiehen kanssa, olisi aika kohtuutonta vaatia mieheltä täyttä luottoa. Mistä ihmeestä mies voisi tietää ettei tämäkin suhde etene fyysiseksi? Suhteen salailu on ainakin täysin väärin, koska se vain kasvattaa epäluottamusta välillänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverinainen kirjoitti:
Kyllä minullakin olisi mahdollisuus olla mustasukkainen jos haluaisin. Miehelläni on myös naiskavereita ja aikanaan eromme johtui osaksi siitä, että mieheni tunnusti pettäneensä suhteen alkuaikoina. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että avioliitto ja parisuhde on vapaaehtoinen valinta enkä voi ketään omistaa. Eli jos mieheni löytäisi paremman ja päättäisi lähteä niin hän on vapaa tekemään niin. Näin ei ole tapahtunut puolin tai toisin ja avioliittomme toimii.
Voi kun mieheni myös ymmärtäisi, että se että minulla on hauskaa kaverin kanssa ei tarkoita sitä, että rakastaisin häntä vähemmän tai haluaisin tämän kaverin hänen tilalleen. En haluaisi missään nimessä.
Joka tapauksessa olet nyt lähdössä kaverimiehesi kanssa bilettämään, etkä aio kertoa siitä miehellesi. Se on väärin. Sun kuuluu kertoa ja antaa miehen päättää mitä haluaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En katsoisi mieheltäni tuollaista peliä sekuntiakaan. Onneksi miehen kaikki kaverit on miespuolisia, niin ei tarvitse APn kaltaista menoa vierestä katsoa...taidan olla aika onnekas.
Mun kaikki kaverit on miehiä. Käydään oluella ja kierrellään konepäivillä. Seksisuhde ei heidän kanssa kiinnosta yhtään, mutta ovat mukavaa seuraa. Jos mies ei hyväksyisi mieskavereitani, niin olisin kaveriton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se mies. Tollainen kontrollointi on sairasta ja henkistä väkivaltaa. Se mitä tapahtui teidän ollessanne erossa, ei kuulu miehelle. Olitte eronneet. Myöskään mitä tapahtui ennen teidän suhdetta, ei kuulu miehelle. Tällä palstalla et saa muuta, kuin sairaalloisen mustasukkaisten, itsestään epävarmojen ihmisten tilitystä siitä kuinka ystäviä ei saa olla. Mä olen panseksuaali joten näiden sekopäiden logiikalla minulla ei saisi olla mitään suhteen ulkopuolista kanssakäymistä kenenkään kanssa.
Joka tapauksessa olet nyt lähdössä kaverimiehesi kanssa bilettämään, etkä aio kertoa siitä miehellesi. Se on väärin. Sun kuuluu kertoa ja antaa miehen päättää mitä haluaa tehdä.[/quote]
Olet kyllä oikeassa, että pitäisi kertoa. Tuntuu pahalta olla kertomatta, koska minusta kaverin tapaamisessa ei ole mitään väärää. Mutta tiedän, että mieheni harmistuisi. Olen yrittänyt puhua asiasta aikaisemmin, mutta hän pysyy jyrkkänä suhtautumisessaan eikä suostu näkemään asioita minun kannaltani. Tuntuu älyttämältä, että joudun joko luopumaan tästä ystävästä tai jatkaa mieheltä salailua tai riidellä asiasta päivästä toiseen.
Turhaa ininää. Puoliso menee kavereiden edelle. Jos et osaa olla rehellinen, on parempi että eroatte. Saat pitää ihanan lutusen kaverisi.
Eihän sulla ole tässä muuta kuin kahden miehen kiusaaminen kyseessä. On niin ihanaa kun voi draamailla ja on jännitystä elämässä.
Kaverinainen kirjoitti:
Joka tapauksessa olet nyt lähdössä kaverimiehesi kanssa bilettämään, etkä aio kertoa siitä miehellesi. Se on väärin. Sun kuuluu kertoa ja antaa miehen päättää mitä haluaa tehdä.
Olet kyllä oikeassa, että pitäisi kertoa. Tuntuu pahalta olla kertomatta, koska minusta kaverin tapaamisessa ei ole mitään väärää. Mutta tiedän, että mieheni harmistuisi. Olen yrittänyt puhua asiasta aikaisemmin, mutta hän pysyy jyrkkänä suhtautumisessaan eikä suostu näkemään asioita minun kannaltani. Tuntuu älyttämältä, että joudun joko luopumaan tästä ystävästä tai jatkaa mieheltä salailua tai riidellä asiasta päivästä toiseen.
Minä kirjoitin ensimmäisen viestin. Teidän suhteenne EI tule toimimaan enää. Se on loppu, finito.
Vierailija kirjoitti:
Turhaa ininää. Puoliso menee kavereiden edelle. Jos et osaa olla rehellinen, on parempi että eroatte. Saat pitää ihanan lutusen kaverisi.
Eihän sulla ole tässä muuta kuin kahden miehen kiusaaminen kyseessä. On niin ihanaa kun voi draamailla ja on jännitystä elämässä.
Komppaan tätä! Lähipiirissäkin on yksi tällainen nainen, joka pyörittää näitä "kaverimiehiä" ja nauttii siitä aiheuttamastaan draamasta. Välillä Facebookissa hehkutetaan milloin mitäkin kaverimiestä, kuinka hauskaa oli yhdessä reissulla, kahvilla, kaupassa jne. Ja sitten välillä ilmestyy näitä draamantäyteisiä mysteeripäivityksiä "Huh huh, enpä olis uskonu.." "Eläkää omaa elämäänne, mä elän omaani" jne..
Kummasti vaan sitten jossain vaiheessa näistä "kaverimiehistä" tuleekin se nykyinen puoliso, kunnes kuvioihin tulee taas uusi kaverimies ja taas mennään..
Minusta hyvään parisuhteeseen kuuluu, että saa olla kavereita ja hauskaa muidenkin kanssa. Miehenikin tämän ymmärtää sisimmässään, mutta mustasukkaisuus ja epävarmuus kalvavat ymmärrettävästi.
Jos lähden sille tielle, että luovun kaverista mieheni takia, minusta tulee katkera ja sitä en halua.
Teidän suhteessanne on tapahtunut jo paljon sellaista, mikä on jäänyt kaivelemaan mieltä. Suhteenne ei tule onnistumaan enää uudelleenlämmitettynä. Sori.