Nainen, jonka ystävyyteen petyit?

hän kertoi kaikki asiani miehelleen. Ei niin että mulla nyt niin suuria salaisuuksia ois ollut, mutta periaatteesta en hyväksy tuollaista. Itse en koskaan kerro ystävieni henkilökohtaisia asioita, esim. parisuhdepuheita tms. miehelleni, eikä hän edes haluaisi minun kertovan. Muiden ystävieni kanssa on itsestäänselvää, että kahdenkeskiset kekustelut jäävät kahdenkeskisiksi, eikä niitä referoida puolioille.



Tuon kateuden olisin vielä voinut sulattaa, mutta en tuota luottamuksen rikkomista. Ystävyytemme loppui siihen.

Nainen, joka oli oikea hengenheimolaiseni. Vietimme muutaman vuoden todella tiiviisti yhdessä ja miehemmekin viihtyivät yhdessä. Koulun loputtua hän pääsi töihin ja minä pääsin yliopistoon. Tapailimme edelleen, mutta joka kerta hän jaksoi arvostella suomalaista yliopistojärjestelmää ja sen tuotteita. Vähätteli yliopiston merkitystä työelämässä ja samalla sanoi, että hänellekin oli firmassa sanottu, että jos haluaa edetä, niin korkeakoulututkinto olisi kyllä hyvä olemassa.



Kyllästyin. En ymmärrä miksi minun piti kärsiä siitä, että hän oli hakenut yliopistoon viisi kertaa sinne pääsemättä. Hänellä saa olla mielipiteensä, mutta ei minusta ole kyllä mitään ystävän käytöstä arvostella opinahjoani ja sitä kuinka turhaa koko koulutus on. Miten muuten niin fiksu ihminen saattoi aina tapaamisella muuttua katkeraksi ämmäksi! Ja voin sanoa, että loppuvaiheessa välttelin asiasta puhumisesta... Mutta sekään ei auttanut, aiheeseen palattiin joka tapaamisella ja joka puhelussa.



Luulen, että hän ei kestänyt sitä, että menestyin koulussa häntä huonommin, mutta ahkeroimalla pääsin yliopistoon. Ystävyytemme oli ilmeisesti perustunut hänen käsitykseensä siitä, että hän tulee aina olemaan minua parempi.

Pahin selkäänpuukotus, mikä elämääni on mahtunut. Vieläkin puistattaa..

Olen ollut huomaavinani pientä hyväksikäyttöä jatkuvasti, muttei kuitenkaan sellaista, josta voisi varsinaisesti mainita olematta nipo. Hän yrittää jatkuvasti todistella olevansa parempi kuin minä, vaikken itse koe olevani mikään uhka hänelle. Se on sellaista pientä piikkiä: minun kotini on siistimpi kuin sinun ja minä olen ahkerampi kuin sinä, vaikkei elämäntilanteitamme voi verrata mitenkään.

Ja lähinnä olin yllättyny siitä, miten ilkee ihminen voi olla toiselle. Varsinki parhaalle kaverille.

Täydellinen " minäminä" ihminen

bitchiä. Meillä on kyllä töissä yksi Annamari, joka ei myöskään ole niitä sympaattisimpia ihmisiä. Onneksi ei ole mun ystäviä.

niin pahasti, että kaikki saman nimiset leimautui mielessänne?

Kertoi asioistani eteenpäin.

Kyllä mää puhun miehelleni kaikki asiat! :)



Mutta se ei puhu niitä eteenpäin -naiset on tälläsiä " juorukelloja" .



Minusta on ihan normaalia et kumppanille puhutaan kavereista.

Vantaa

Ihan kiva ihminen, mutta en ole kovin läheinen ystävä enkä haluakaan olla; ystävyys tuskin olisi kovin tasapuolista...



Merkillistä. Annamari ei nyt kuitenkaan ole kaikkein yleisin nimi.



Ja tosta miehelle puhumisesta, itse kerron miehelle ystävän asioita vaan jos siihen on lupa.

Toinen työkaveri, eikä mitään vikaa hänessäkään.



Piti vaan vastapainoksi kertoa :)

Lilja Jär......stä....

Kahteen naiseen olen pettynyt:

1) Toinen antoi kaikkien ymmärtää, että jaan kaikille miehille. (Huvittavinta oli, että olin silloin neitsyt)

2) Toinen ilmoitti, että ystävyytemme on loppu, koska pääsimme samaan kouluun. (Oli pitänyt minua huonompana ja koki kai uhaksi, kun pärjäsinkin paremmin.)

on ollut aiemmin sellainen lässytysnimi lapselle, eli annamarit on usein kasvatettu niin, että he ovat maailman keskipiste, aivan ihania mussukoita, ja muilla ei ole niin väliä. Pilalle hemmoteltuja, suomeksi. Nimestä jo kuulee, että tiettynä aikakautena tietynlaiset ihmiset ovat antaneet nimen, ja lapsi kasvatettu tietyllä tavalla.

Kiva lukea teidän analyysejanne

Nyt vauva 9 kk. Tämä nainen yrittää jatkaa ystävyyttä kuten ennen, niin ettei vauvani kuulu siihen mitenkään. Hän ei ole edelleenkään tavannut vauvaani, eikä aiokaan. Minä puolestani en aio tavata häntä enää.

tapaamisiemme jälkeen. Hän oli aivan pohjaton kaivo johon olisi mahtunut vaikka kuinka paljon tukea ja ymmärrystä. Mitään en saanut koskaan takaisin. Kaikki draamat kaadettiin mun niskaan. Huh.

Sääli sinänsä, muuten olimme todellakin samalla aaltopituudella.

Nyt kun on taas onnellisesti itse parisuhteessa pystyy taas seurustelemaan minunkin kanssani, mutta mun puolesta ei kylla enaa voi puhua ystavyydesta, paremminkin tuttavuudesta. Tyyppi on tosi hauska joten nyt mina kaytan hanta tarvittaessa hauskanpitoon.



Toiseen ystavaan petyin kun tajusin hanen olevan kateellinen ja pahansuopa. Oli osannut peittaa oikean luonteensa todella hyvin. Itse asiassa tajusin hanen todellisen luonteensa vasta tavastaan kohdella lastaan, joka oli tosi julma ja surullinen...



Kaipa sita kaikkiin ystaviinsa jossain vaiheessa pettyy... Ystavyys on aaltoliiketta, valilla ollaan lahempana, valilla kauempana.